#70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia

Menneisyyden Jäljillä – #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe.

Shortly in English: It is time to celebrate the Independence Day of Finland! But how did Finland got independent and why we celebrate it the way we do, with Linnan juhlat and everything? This episode will explore the cultural traditions of celebrating Finland’s Independence Day. The guest of the episode is Professor Laura Kolbe.

Lähtökohtaisesti Menneisyyden Jäljillä ei ole ajankohtaispodcast, vaan haluan sisällön olevan mahdollisimman ajatonta. Nyt on kuitenkin arpa osunut kohdalleen niin, että tämä jakso julkaistaan Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta vuonna 2022, ja jakso käsittelee itsenäisyyspäivän ja erityisesti Linnan juhlien historiaa.

Tämä on niin sanottu podcastin kymppijakso, jolloin keksin jotain tavallisesta juhlavampaa sisältöä. Jakso #60 käsitteli hääjuhlia ja tämä jakso #70 Linnan juhlia. Ennen juhlateemaisia juhlajaksoja toteutin neljänä ensimmäisenä kymppijaksona historia-aiheiset pelijaksot (#10 Trivial Pursuit, #20 Alias, #30 Arvaa kuka ja #40 Haluatko historioitsijaksi), minkä lisäksi #50 jakso käsitteli tärkeää kysymystä siitä, ”mitä jäljelle jää” nykyisyydestä tulevaisuuden historiantutkijoita ajatellen.

Lähde: Finna, ”Linnan juhlat”. Kuvaaja Erkki Voutilainen, 6.12.1961.

Jakson alussa kertaamme, miten Suomi itsenäistyi ja pääsi siten myös juhlistamaan syntymäpäiviään. Selvitämme jaksossa, miten Linnan juhlien perinne on saanut alkunsa ja mikä niiden merkitys on ollut eri aikoina.

Vieraana Laura Kolbe oli juuri niin erinomainen kuin arvata saattoi kokeneelta puhujalta ja arvostetulta tutkijalta. Vaikka ensiajatuksena jakson pääpainon tuli pysyä Linnan juhlissa, niin emme malttaneet keskustella hieman pidempään itse itsenäistymisestä ja kaikista niistä valinnoista, joita itsenäisyyspäivän muotoutuminen vaati.

Laura valitsi sinänsä hyvin odotetun menneisyyden jäljen eli katkelman Suomen itsenäisyysjulistuksesta. Vaikka valinta ei ollut yllättävä, se oli osuva siinä mielessä, että varmastikaan kaikki eivät ole lukeneet tai tutustuneet Suomen itsenäisyysjulistukseen aiemmin.

Julistus on mahtipontinen ja määrätietoinen, ja edustaa ikään kuin aikansa henkeen sopivaa historiapoliittista ohjelmaa. Lauran mukaan itsenäisyysjulistus on vuoden 2022 tapahtumien ja Ukrainan sodan myötä jälleen erittäin ajankohtainen, sillä julistuksen konteksti on sama – nimittäin Venäjä ja itsenäisyys Venäjästä.

Voit lukea Suomen itsenäisyysjulistuksen kokonaisuudessaan täältä.

Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarivallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamisella se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.

Katkelma Suomen itsenäisyysjulistuksesta 4.12.1917

Itsenäisyyspäivä ja sen juhlinta merkitsevät nykyään ihmisille erilaisia asioita. Vaikka Linnan juhlat ovat presidenttiparin huomiota saava näyttämö, jossa esimerkiksi sotaveteraaneille annettu tila on tietoinen poliittinen valinta, mahdollistaa itsenäisyyspäivä ja sen tuoma näkyvyys monenlaisten näkemysten esiin nostamista.

Tällä vuosituhannella itsenäisyyspäiviin on sisältynyt myös paljon mielenosoituksia. Laura toteaakin jaksossa, että jos mielenosoituksen haluaa toteuttaa, niin itsenäisyyspäivänä huomio on taattu ja viesti menee varmasti perille, tunnelman ollessa jo valmiiksi latautunut.

Itse pidän tärkeänä, että itsenäisyyspäivänä voidaan pohtia suomalaisuutta ja sitä, minkälainen suomalaisuuden kertomus meillä tässä hetkessä vallitsee. Onko kertomus suomalaisuudesta monikulttuurinen, ottaako se huomioon erilaiset kansalaiset? Onko ”yksimielisyyden juhlapäivä”, kuten itsenäisyyspäivää ensin kutsuttiin, todella yksimielisen kansan juhlapäivä? Mitä voimme tehdä suomalaisuuden yhtenäisyyden eteen?

Jakson kuunneltuasi opit, mitä kaikkea Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 piti sisällään. Opit myös, miten itsenäistyminen ei tapahtunut vain päivän tai edes vuoden aikana, vaan miten pitkästä ja edelleen jatkuvasta prosessista oli ja on kyse. Pääset myös tunnelmoimaan vuoden 1919 ensimmäisiä Linnan juhlia ja sitä, millaisia valintoja Linnan juhlien takana löytyy.

Menneiden Linnan juhlien äärelle näillä Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Laura Kolbe: Joulukuun kuudes: ”Linnassa ja sen ulkopuolella tapahtuu”. Julkaistu Asiasta almanakkaan -blogissa (Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy) 4.12.2017. Luettu 8.11.2022.

Laura Kolbe: ”Linnan juhlia vuodesta 1919”. Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2001. Luettu 8.11.2022.

Tanja Laimi: ”Linnan juhlat kautta aikojen”. Julkaistu Suomen historian lastuja -blogissa (Turun yliopisto) 5.12.2018. Luettu 8.11.2022.

Yle: Linnan juhlia on seurattu televisiosta jo yli 50 vuotta – historiantutkija selittää, mikä merkitys rakastetulla kättelyllä on suomalaisille. Julkaistu 4.12.2022. Luettu 8.11.2022.

Auni-Marja Vilavaara, Erkki Tuomioja, Laura Kolbe, Martti Häikiö & Nina Brander: Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuoden valmistelua suunnitteleva työryhmä. Julkaistu Valtioneuvoston kanslian raporttisarjassa 2/2012.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s