#30 Pelataan Arvaa kuka -peliä!

16.2.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode 2 kommenttia

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille kolmannenkymmenennen kerran ja perinteisen pelijakson pariin! Tämän jakson peliksi valikoitui Arvaa kuka, jonka ideana on siis yksinkertaisuudessaan arvata vihjeiden perusteella, kenestä pelilaudalla olevasta henkilöstä on kyse. Historiaversion pelistä saa luonnollisesti siten, että arvuutellaan eri historian henkilöitä heidän persoonansa, ulkoisen olemuksensa, ammattinsa tai asemansa, elinpaikkansa ja tietysti elinaikansa perusteella! Kanssani historiallisia henkilöitä arvuuttelevat historian opettajina toimivat Lea Hannu ja Ilmari Lähteenmäki.

Shortly in English: Guess Who! It’s time for 30th episode and our traditional history game. Who have written themselves into history and why? Why do we study historical figures in schools and who have we forgotten? We will play the game Guess Who together with history teachers Lea Hannu and Ilmari Lähteenmäki.

Tämän kerran peliksi valikoitui Tosiaan Arvaa kuka? (Guess Who? alkuperäisenä), jonka ovat suunnitelleet yhdysvaltalaiset Ora ja Theo Coster (tunnetaan Theora Design -nimellä). Milton Bradley tuotti ensimmäiset pelit vuonna 1979, ja peli on nykyisin Hasbron omistuksessa.

Pelin alkuperäisessä versiossa molempien pelaajien pelilaudalla on 24 henkilöä etunimineen. Molemmat pelaajat nostavat pakasta kortin, jossa on yksi näistä 24:stä henkilöstä, minkä jälkeen pelaajat selvittävät kyllä ja ei -kysymysten avulla, kuka arvuuteltava henkilö on. Peliin on kohdistunut viime aikoina kritiikkiä siitä, miten pelilaudalle valikoituneet henkilöt ovat hyvin stereotyyppisiä ja edustavat suurimmaksi osaksi esimerkiksi valkoihoisia ihmisiä.

Podcastin historiaversiossa pelasimme peliä Ilmarin ja Lean kanssa niin, että yksi henkilö antaa vihjeitä jostakin historian henkilöstä sillä välin, kun kaksi muuta arvaavat tämän henkilön identiteettiä.

Tällä kertaa jakson menneisyyden jälki ei löytynyt suoraan Arvaa kuka? -peliin liittyen, vaan valittu sitaatti liittyy pikemmin aihealueeseen, josta pelin lomassa keskustelemme.

Omassa podcastin peliversiossa valitsin arvuuteltavat henkilöt sillä perusteella, että he ovat tunnettuja kouluopetuksen tarjoaman yleissivistyksen puitteissa. Tämän suhteen olikin jaksossa mielenkiintoista pohtia, kenen historiaa me koulussa opiskelemme ja millä perusteella.

Kuka tahansa voi tehdä historiaa, mutta vain suurmies voi kirjoittaa sitä.

Kirjailija Oscar Wilde (1854–1900)

Kirjailija Oscar Wilden sitaatti tiivistää ihailtavasti paljon siitä, millaista historiankirjoitus on 1800-luvun perintönä vielä pitkälle 1900-luvulle asti ollut ja millaisena tämä perintö ajoittain näyttäytyy yhä edelleen meille. Sitaatin alku, ”kuka tahansa voi tehdä historiaa”, viittaa tulkintani mukaan siihen, että jokaisella meillä on oikeus menneisyyteemme, nykyisyyteemme ja tulevaisuuteemme. Siten kuka tahansa voi tehdä historiaa ihan pelkällä olemassa olollaan, mutta on toinen asia, jääkö tästä toiminnasta mitään jälkiä tulevaisuuteen.

Siksi sitaatin jälkimmäinen osa, ”mutta vain suurmies voi kirjoittaa sitä”, tiivistää itse ongelman. Niin historiallisista lähteistä muodostetut arkistot kuin aiheet, jotka nähtiin historiantutkimuksen arvoisina, ovat pitkään tukeneet niin sanottua suurmiesten historiaa. On siis pitänyt olla tarpeeksi korkeassa asemassa oleva henkilö, jotta sen kirjaaminen ylös on ollut historiankirjoituksen arvoista. Usein nämä henkilöt ovat länsimaisen yhteiskuntarakenteen ja sukupuolittuneiden normien johdosta miehiä, minkä vuoksi tunnemme paljon paremmin tietyssä asemassa olevien miesten historiaa kuin vaikkapa naisten, vähemmistöjen tai arjen historiaa.

Hyvä esimerkki on podcastin edellinen, #29 jakso, jossa käsittelimme kuukautisten historiaa. Tällainen aihe olisi ollut vielä 1900-luvun alkupuolella käytännössä täysin mahdoton historiantutkimukselle, mutta tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet muuttuvat ajan myötä. Kuitenkin kouluopetuksessa suurmiesten historialla on vielä jonkinlainen asema. Jaksossa keskustelemme tästä lisää.

Kenen on ollut mahdollista kirjoittaa itsensä historiaa? Millä perusteella valikoituvat henkilöt, joiden kautta pyritään konkretisoimaan menneisyyden ilmiöitä? Kenen historia on arvokasta ja tietämisen arvoista? Näistä aiheista kuulet monipuolista keskustelua #30 jaksossa.

Opettavaista kuuntelumatkaa Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Adventure-in-a-Box.com: Famous Women in History: Guess Who Game for Kids. Luettu 13.2.2021.

Maria Petterson: Historian jännät naiset. Atena. Keuruu 2020.

Elena Favilli & Francesca Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille (suom. Maija Kauhanen). Kustantamo S&S. 2017.