#50 Mitä nykypäivästä jää jäljelle?

Menneisyyden Jäljillä – #50 Mitä nykypäivästä jää jäljelle?
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa pohditaan arkistojen merkitystä kulttuuriperinnön ja tulevan historiantutkimuksen kannalta. Miten nykypäivän digikulttuuria ja järkyttävän suurta tietomäärää on mitenkään mahdollista tallettaa tulevaisuutta ajatellen? Mitä siis nykypäivästä jää jäljelle? Puhumme konkreettisesti arkistojen tärkeästä toiminnasta ja siitä, mitä eri tarkoituksia arkistolaitokset palvelevat. Ovatko arkistot täynnä kuivia ja tylsiä asiakirjoja vai löytyykö päällepäin harmaan byrokraattisesta materiaalista kiehtovia tarinoita ja pilkahduksia entisajan elämästä? Keskustelemme myös vanhojen aineistojen digitoinnista sekä siitä, millä tavoin kuka tahansa voi halutessaan arkistoja hyödyntää menneisyyteen tutustuessa.Jakson vieraaksi sain Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Maria Kallion, joka on ehdoton asiantuntija vastaamaan kysymyksiin arkistoista sekä tulevaisuuden tiedon tallentamisen prosesseista.

Shortly in English: Archives – what are they, when were they invented and why? Digitalization touches concretely upon archives as well, and it is a challenge to find a solution for saving something from our digitalized world. The guest of the episode is Maria Kallio, director of development in The National Archives of Finland.

On juhlajakson aika, sillä olemme nimittäin Menneisyyden Jäljillä viidettä kymmenettä kertaa, mikä on ihan mieletön juttu. Sisältöä on tullut tuotettua siis ääniraitojen muodossa reilun 50 tunnin verran, ja onkin hauska pohtia, että moniko teistä kuulijoista on ollut alusta alkaen mukana tai onko joku, joka on kuunnellut kaikki viisikymmentä jaksoa. Tämä podcast ei sinänsä kuitenkaan rakennu edellisten jaksojen varaan, vaan kaikki jaksot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joita voi kuunnella missä tahansa järjestyksessä.

Tämän juhlajakson aiheena on teema, josta muistaakseni mainitsin podcastin aivan ensimmäisten jaksojen aikana, sillä niin kauan olen halunnut tuottaa jakson tästä aiheesta.

Kansallisarkiston historia yltää periaatteen tasolla 1300-luvulle asti, josta ovat peräisin Kansallisarkiston vanhimmat aineistot. Kuitenkin itse kansallisen arkistolaitoksen historia alkaa varsinaisesti 1800-luvun alussa, jolloin Ruotsin valtakunnan aikaiset, Suomea koskeneet asiakirjat siirrettiin pääosin ensin Turkuun ja sitten Helsinkiin. Tämän taustalla oli Suomen siirtyminen Venäjän keisarikunnan alaisuuteen ja Haminan rauha, jonka arkistoartiklassa määrättiin aineistojen siirtämisestä vallan mukana.

Kansallisarkisto perustettiin Senaatin arkiston nimellä vuonna 1816. Senaatin arkisto vaihtui Valtionarkistoksi vuonna 1869, ja vuonna 1994 nimi vaihtui nykyiseen Kansallisarkistoon. Jakson menneisyyden jäljessä kuvaillaan arkiston tehtäviä Valtionarkiston johtosäännön mukaan.

Historiallisia tutkimuksia ja muita tarpeita varten asettaa käytettäväksi, säilyttää, järjestää, luetteloida ja hoitaa asianomaisista virastoista siirrettyjä asiakirjoja ja todistuskappaleita, jotka ovat omiaan valaisemaan maan historiaa ja muita olosuhteita.

Valtionarkiston johtosääntö, vuosi 1882

Arkistolaitoksella on erittäin tärkeä rooli kansakunnan muistin ja kulttuuriperinnön kannalta. Maria nosti todella hyvin esiin sen, miten merkittävä arkistolaitos on demokratian toteutumisen kannalta: asiakirjojen todistusvoimaisuus on täysin keskeistä esimerkiksi ihmisten oikeusturvan kannalta.

Vaikka arkistoista tulee helposti ensimmäisenä mieleen siellä viihtyvät historioitsijat, ei arkistolaitosta ole alkujaan luotu historiantutkimusta varten. Arkistolaitos on luotu valtion kansalaisia varten. Tämä on hyvä muistaa, sillä ihan jokaisella on oikeus mennä tutkimaan, mitä Kansallisarkistosta löytyy (pois lukien rajoitetut aineistot, joihin saattaa joutua hakemaan tutkimuslupaa).

Jakson loppuosan keskitymme pohtimaan paperisten aineistojen digitointia, eri digitointimenetelmiä (esimerkiksi vastikään maailmalla kehitetyt DNA-kapselit, joihin tietoa talletetaan) sekä jakson varsinaista kysymystä. Mitä nykyajan valtavasta digitaalisessa muodossa olevasta tiedosta on lupa tallettaa ja mikä saattaa hävitä bittiavaruuteen arkistolaitoksen ulottumattomiin?

Tässä jaksossa opit, miksi arkistoja tarvitaan, miksi niitä on perustettu ja mitä eri tehtäviä arkistolaitoksilla on. Opit myös, mitä kuka tahansa voi löytää arkistoon sisään astuessaan – joko digitaalisesti tai paikan päällä – sillä arkisto on kaikille avoin paikka.

Mukavaa matkaa arkistojen syövereihin ja Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Archives Portal Europe Blog: ”Preserving documents on DNA”. Julkaistu 30.11.2021.

Kansallisarkiston nettisivut

Kansallisarkiston verkkopalvelut ja tietokannat

Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa –hankkeen nettisivut

Maria Pettersson: ”Suomalainen media tuhoaa omaa historiaansa”. Julkaistu Journalisti-verkkosivuilla 14.10.2021.

Outi Hupaniittu & Ulla-Maija Peltonen (toim.): Arkistot ja kulttuuriperintö. Tietolipas 268. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2021.

  1. Digitointiprojekteihin löytyy yllätävän heikosti rahoitusta, kaikenmaailman hetkellisiin kulttuurihankkeisiin joista on vain hetkellinen ilo kyllä löytyy helposti tukea mutta vaikka digitalisaatiosta kuinka poliitikotkin puhuu niin kulttuuriperinnön digitointiin rahaa vaan ei saa. Digitointiprojekteista usein olisi hyötyä myös tulevaisuudessa etenkin uuden kulttuurin luomisessa.
    Myöskään digitointityötä tekeviä ei juurikaan arvosteta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s