#53 Seksuaalisuuden historiaa

Menneisyyden Jäljillä – #53 Seksuaalisuuden historiaa
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jakso on erinomainen johdanto seksuaalisuuden historiaan. Jakson iso ja tärkeä kysymys on se, että mitä seksuaalisuudella on ylipäätään tarkoitettu eri aikoina sekä millä tavoin ymmärrys seksuaalisuudesta on muuttunut vuosisatojen aikana. Etsimme perusteita myös sille, miksi seksuaalisuuden historiaa on tärkeää tutkia ja minkä vuoksi aihe on merkityksellinen meille tässä päivässä. Tutustumme jakson aikana esimerkkeihin seksuaalisuuden historiasta ja pohdimme, mitä haasteita seksuaalivähemmistöjen historian tutkimiseen liittyy. Jakson vieraina ovat professori Kirsi Vainio-Korhonen ja dosentti Heidi Kurvinen Turun yliopistosta.

Shortly in English: The history of sexuality is a highly interesting question that has become more and more relevant for historians today to explore in the past. Why is that and what is the point in studying the past understandings of sexuality? The guests of the episode are Professor Kirsi Vainio-Korhonen and docent Heidi Kurvinen, University of Turku.

Tässä podcastissa on aika ajoin tartuttu kiinni vaikeisiin ja tunneherkkiin aiheisiin, joita on käsitelty menneisyyden näkökulmasta. Jaksossa #6 keskustelimme Soile Ylivuoren kanssa sukupuolesta, jaksoissa #24 ja #31 puhuimme Janne Lahden ja Leila Koivusen kanssa kolonialismista, ja jaksoissa #39 ja #44 pohdimme vammaisuutta.

Tässä jaksossa vuorossa on aihe, joka herättää monissa vähintään yhtä paljon tunteita ja ajatuksia kuin edelliset aiheet. Nimittäin tässä jaksossa ja podcastin seuraavassa jaksossa keskustelemme seksuaalisuudesta ja sen olemuksesta menneisyydessä.

Seksuaalisuuden historiaa on tutkittu 1970-luvulta lähtien, ja yhtenä kulttiteoksena voidaan mainita Michel Foucault’n nimeltään osuva Seksuaalisuuden historia, joka on julkaistu 1976. Seksuaalisuuden historian tutkimus on siis sinänsä melko nuori tutkimusaiheena, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana aiheen tutkimuksesta on tullut aina vain suositumpaa.

Esimerkki aikanaan 1800-luvun lopulla seksuaalisena pidetystä kuvasta, sillä kyseessä on kaksi naista, joista toinen vilauttaa säärtään.

Jakson aikana nousi esiin monia hyviä huomioita seksuaalisuuden historian tutkimisesta, joista yksi oli se, miten emme voi olettaa seksuaalisuuden merkitsevän samaa asiaa kaikille samana aikana eläneille ihmisille. Jos yhteiskunnan normit heijastavat pikemmin yläluokan asenteita seksuaalisuutta kohtaan, saattaa olla, että samaan aikaan on olemassa iso osa väestöä, jotka elävät kaukana näistä normeista.

Kuulimme jakson aikana kaksi erinomaista menneisyyden jälkeä – toinen Kirsin ja toinen Heidin valitsemana. Kirsin valitsema menneisyyden jälki kuuluu seuraavasti:

Hei lempi, heräjä lempi, tämän piian pillun päälle, tämän lapsen lantehille, tämän peipposen perälle. Nouse kiihko kiimasuosta, häkärä häjyn perästä, tallista orihin kiihko, tamman kiihko tanhuvasta. 

Tule jo kyrpäjen kuningas, paljaspää papurokallen, pane kyrvät kyntämään, kivekset kilisemään, nahkapallit naukumaan, päästä kyrvät kytkyistä, karvavarret kahleista.

Otteita Elias Lönnrotin muistiin kirjoittamasta kansanrunosta ”Lemmen nostaminen”, 1828

Kirsin valitsema menneisyyden jälki kuvaa sitä riemua ja iloa, mikä seksuaalisuudesta puhuttaessa on kansan keskuudessa pursunnut. Näitä runoja ei voitu painaa paperille pitkiin aikoihin, sillä niitä pidettiin niin sopimattomina ja kiusaannuttavina – erityisesti eliittiin kuuluvien ihmisten mielestä.

Heidin menneisyyden jälki kuuluu puolestaan seuraavasti:

Sekä miehet että naiset ovat tutkineet sukupuolielämää perinteisesti miehen kannalta. Siksi Shere Hiten The Hite Report A Nationwide Study of Female Sexuality on merkittävä. Se on ensimmäinen perusteellinen teos, jossa sukupuolielämää käsitellään myös naisen kannalta, vapauttavan inhimillisesti. […] Shere Hite on tehnyt ison palvelun naisille. Mutta myös meille miehille. Olemme siis me miehet luoneet itsellemme komeita kuvia suurista rakastajista, ja innokkaasti yrittäneet kasvaa niitten mittaisiksi. Arvatenkaan me emme ole alentuneet kyselemään naiselta kullaisena tämä meidät haluaisi ja mitä hän arvostaa. Noloin seurauksin. Hiten raportti todistaa vääjäämättömästi että kuta kovempi naistenmies, macho, sitä huonomman arvosanan rakastajana hän naiselta saa. Naiselle kun ei riitä miehen mahtava into, kestävä erektio, uupumattomuus, elegantit helliskelykuviot, voimallinen ejakulaatio ja omahyväisyys. Nainen haluaa että hänetkin otetaan lukuun, tasa-arvoisena.

Arto Kytöhonka: ”Tietoisku vyön alle: Lännen mies on kehno rakastaja”. Ilta-Sanomat 4.2.1978.
Arto Kytöhonka: ”Tietoisku vyön alle: Lännen mies on kehno rakastaja”. Ilta-Sanomat 4.2.1978.

Heidin menneisyyden jälki kertoo taas siitä, miten seksuaalisissa teoissa on eri aikoina annettu eri merkityksiä toiminnan osapuolille. Tässä esimerkissä heijastuu aikansa feministinen keskustelu ja puheet siitä, miten seksin tulisi olla mukavaa kaikille osapuolille eikä ainoastaan miehille.

Keskustelut naisten tunteista tai siitä, tuleeko naisesta tuntua hyvältä seksin aikana, ovat vallinneet pitkään. Siinä missä vielä 1700-luvulla uskottiin, että onnistuneen avioliiton taustalla on molemminpuolisesti nautittu avioelämä, ymmärrettiin asia toisin 1800-luvulla hedelmällisyyttä koskevan uuden tiedon valossa. Se, nauttiiko nainen seksistä vai ei, ei enää nähty olennaisena osana hedelmöittymisen onnistumista, minkä vuoksi nautinto itsessään ei ollut enää vaade lisääntymiselle, mikä nähtiin sopivan, avioliitossa harrastetun seksin perimmäiseksi tarkoitukseksi.

Kuunneltuasi jakson, opit tarkastelemaan seksuaalisuuden eri näkökulmia menneisyydestä. Jaksosta saat käsityksen siitä, mitä kaikkea seksuaalisuus on pitänyt sisällään eri aikoina ja mitä näkökulmia menneisyydestä täytyy ottaa huomioon, kun seksuaalisuutta tutkitaan. Jakso antaa eväät ymmärtää, että seksuaalisuus ei ole lukittu ymmärrys ihmisen haluista ja kiintymyksistä, vaan muuttuva asia niin ihmisen elämän aikana kuin eri aikakausien välillä.

Kiehtovaa matkaa seksuaalisuuden Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Ilpo Helén: ”Kainous ja kylmyys – Naisellisen nautinnon ongelma”. Teoksessa Terveyden lähteillä – Länsimaisten terveyskäsitysten kulttuurihistoriaa (toim. Timo Joutsivuo & Heikki Mikkeli). Suomen Historiallinen Seura. 1995.

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS. Helsinki 2018.

Michel Foucalt: Seksuaalisuuden historia. Alkuperäinen julkaisu ranskaksi 1976. Suomennettu versio julkaistu 2010, Gaudeamus.

Seta: Sateenkaarisanasto. Päivitetty viimeksi 24.3.2021.

Väestöliitto: Mitä on seksuaalisuus? Julkaistu 2.10.2018.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s