#39 Vammaisuuden historiasta

Menneisyyden Jäljillä – #39 Vammaisuuden historiasta
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jakson teemana on vammaisuuden historia ja sen tutkiminen. Jakson tarkoituksena on esitellä kattavasti, mitä vammaisuuden historia on, mitä vammaisuudella ja vammalla on eri aikoina tarkoitettu ja minkälainen asema vammaisilla henkilöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa. Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jonka teemanumero 2/2021 esittelee vammaisuuden historiantutkimuksen nykytilaa, tulevaisuutta ja käsitteistöä. Mikä ero on vammalla ja vammaisuudella? Millä tavoin vammaisuus rakentuu kulttuurisesti ja yhteiskunnan rakenteiden seurauksena? Miten vammaisuuteen on suhtauduttu eri aikoina? Vieraanani on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Riikka Miettinen, joka on kyseisen teemanumeron toimittajista, sekä Tampereen yliopistolla niin ikään yliopistotutkijana toimiva Jenni Kuuliala, joka on tutkinut kattavasti vammaisuuden historiaa jo pidemmän aikaa.

Shortly in English: The episode examines the importance of understanding disabilities and abilities in histories. Disabled bodies, mental illnesses, and the intersectional question of equality are the main themes of this episode. The guests of the episode are Dr Riikka Miettinen and Dr Jenni Kuuliala who work at Tampere University.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa.*

Historiantutkimuksen moninaisuus ja erilaiset näkökulmat menneisyyteen elävät sen mukaan, minkälaiset näkökulmat nähdään tärkeäksi tässä päivässä. Olemme podcastin aiemmissa jaksoissa keskustelleet muun muassa sukupuolen moninaisuudesta, iän merkityksestä historiassa lapsuuden ja nuoruuden kautta, sekä kolonialismista ja sen merkityksestä niin menneisyydessä kuin nykyisyydessä.

Toteutimme kolonialismiin liittyen kaksi yhteistyöjaksoa yhdessä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jotka keräsivät hienon määrän kuulijoita linjoille – nämä jaksot ovat siis jakso #24 otsikolla Kolonialismin pitkät juuret, joka julkaistiin marraskuussa 2020 sekä jakso #31 otsikolla Kolonialismi ja Suomi, joka julkaistiin maaliskuussa 2021. Nämä jaksot pohjautuivat yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroon, ja tämän yhteistyön onnistuessa päätimme toteuttaa nyt kaksi yhteistyöjaksoa koskien uutta, kesäkuussa 2021 julkaistua teemanumeroa koskien. Uuden teemanumeron 2/2021 nimi on Vammaisuuden historia, joka käsittelee suomalaisen vammaisuuden historiantutkimuksen nykytilaa, tulevaisuutta ja käsitteistöä. Tämä on näistä yhteistyöjaksoista ensimmäinen jakso, ja toinen julkaistaan elokuun lopulla.

Kävimme jaksossa Riikan ja Jennin kanssa paljon tärkeää keskustelua siitä, mitä vammaisuudella on eri aikoina tarkoitettu, miten vammaisiin ihmisiin on suhtauduttu sekä miten heitä on kohdeltu ja mahdollisesti kontrolloitu eri aikoina. Menneisyyden jälki liittyy niin ikään tähän teemaan.

Luemme tämän menneisyyden jäljen lisäksi jaksossa ääneen myös toisen mielenkiintoisen sitaatin, jossa myös kuvaillaan tapaa, jolla vammaisia ihmisiä kohdeltiin 1600-luvun Ruotsissa.

Sinun ei pidä ottaa tavaksi sellaista, että tekisit pilkkaa kenestäkään, köyhästä tai rikkaasta, eikä myöskään sairaista, mitä viallisuutta heidän puheessaan tai liikkeissään sitten onkin. Älä myöskään pilkkaa niitä, jotka ovat sokeita. Jos voit, niin ota sokeaa kädestä ja johdata hänet minne hän tahtoo, se on oikea tapa toimia.

Margareta Bielken Per-pojalleen lähettämässä kirjeessä vuonna 1551

Riikka ja Jenni valitsivat erinomaisen menneisyyden jäljen, josta on pääteltävissä, että vammaisia henkilöt ovat saaneet osakseen pilkkaa ja naurua menneisyydessä. Margareta Bielken oli aatelisnainen, joka valistaa poikaansa kirjeessään, miten vammaisia henkilöitä ei kuulu pilkata. Tämä kertoo tietyistä kristillisistä aatelishenkilöitä koskevista ihanteista, jotka erottavat eri säätyjen välisiä käyttäytymismalleja.

Merkityksellistä on myös se, ketkä vammojen kanssa eläneet henkilöt saivat huolta ja hoivaa osakseen. Tältä osin eri aikoina on autettu erilaisia henkilöitä, ja keskustelu vammaisten ihmisten oikeuksista on jatkunut nykypäivään saakka. Siinä missä vammaisia henkilöitä on aiemminkin vaadittu todistamaan mahdollinen vammansa ja sen vaikutus varsinkin työkykyisyyteen, täytyy vammaisuudesta tai työkykyyn vaikuttavista vammoista edelleen raportoida esimerkiksi sairaus- ja työeläkkeiden saamiseksi.

Tässä jaksossa opit, millä tavoin vammaisuus tulisi nähdä yhtenä osana ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja yhteiskuntaan arvioitaessa. Intersektionaalinen ymmärrys tarkoittaa esimerkiksi sukupuolen, iän ja luokan vaikutusta ihmisen asemaan, ja vammaisuuden historian tutkimuksella on pyritty vakiinnuttamaan vammaisuuden huomioiminen yhtenä tekijänä ihmisen asemaa tarkasteltaessa. Opit myös, millä tavoin suhtautuminen vammaisuuteen on muuttunut vuosisatojen aikana länsikulttuureissa ja millä tavoin asenteet voivat vammaisuutta kohtaan mahdollisesti muuttua lähitulevaisuudessa.

Opettavaista matkaa Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Anu Lahtinen: ”Mitä viallisuutta heidän puheissaan tai liikkeissään sitten onkin.” Julkaistu 7.6.2019.

Historiallinen Aikakauskirja, teemanumero Vammaisuuden historia, 2/2021.

Kimberle Crenshaw: Demarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Feminist Critique of Antidiscrimination Doctrine, Feminist Theory and Antiracist Politics. University of Chicago Legal Forum: Vol. 1989: Iss. 1, Article 8.

Nettisivut http://www.vammaisuudenhistoria.fi/

Riikka Miettinen: Dis/abiliteetti ja vammaisuus yhteiskunnan ja kokemuksen tutkimuksessa. Teoksessa Raisa Maria Toivo & Riikka Miettinen (toim.), Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin. Helsinki: Gaudeamus, 47–73. 2021.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s