#6 Naisia, miehiä ja kaikkea siltä väliltä

3.3.202016.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode 1 kommentti

Podcastin kuudennessa jaksossa syvennytään monin tavoin ajankohtaiseen ja tunteita herättävään aiheeseen eli sukupuoleen. Aihe on äärimmäisen tärkeä niin yhteiskunnallisesti kuin henkilökohtaisestikin, minkä vuoksi halusin omistaa sille niin sanotusti oman spesiaalijaksonsa. Sukupuoli on noussut podcastissa jo aiemmin esille ja varmasti tulee nousemaan vielä monta kertaa uudelleen esille, mutta tämän jakson tarkoituksena on selvittää eritoten, mitä sukupuoli tarkoittaa ja miksi sitä on tärkeää tutkia historiassa. Sukupuolesta keskustelemme yhdessä Suomen Akatemian tutkijatohtori Soile Ylivuoren kanssa, joka on suureksi ilokseni yksi väitöskirjaohjaajistani!

Shortly in English: In the sixth episode, we are going to consider gender and its cultural, historical and social meanings. Gender is something that is discussed widely and arouses different emotions in different people. For me, gender as a subject and a category of cultural analysis, is important socially and privately, so I wanted to have a special episode that focuses solely on gender. In this episode, I am asking my quest, postdoc researcher Soile Ylivuori, what is gender and why it is important to study our gendered past.

Sukupuoli on henkilökohtainen ja intiimi aihe, ja nähdäkseni siksi siitä esiintyy tälläkin hetkellä varsin kirjavia ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä yleisessä keskustelussa. Sukupuolen merkityksiä on tutkimuksessa noin 50 vuoden ajan enenevässä määrin kyseenalaistettu, mutta yksimielistä harmonista näkemystä sille, mihin sukupuoli perustuu tai mikä se on, ei ole löydetty. Oma ajatukseni on, että kun sukupuolta tutkitaan kulttuurisesti historiassa, voimme ymmärtää sen merkitysten muuttuvuuden ja sen, että voimme itse tässä hetkessä pyrkiä halutessamme näiden merkitysten muutokseen.

Vaikka sukupuoli on aiheena haastava, on se kuitenkin liian tärkeä ohitettavaksi. Siksi kutsuin studioon asiantuntijan, joka on tutkinut sukupuolta menneisyydessä ja pitää sen aktiivista sisällyttämistä historiantutkimukseen tärkeänä. Soilen kanssa keskustelemme jaksossa niin sukupuolen ja biologian suhteesta, sukupuolen muuttuvuudesta, sex ja gender käsitteiden erosta kuin sukupuoli-identiteeteistä.

Soile valitsi menneisyyden jäljekseen aikanaan totena pidetyn kertomuksen, joka kuvaa oivaltavasti uuden ajan alun käsitystä sukupuolesta ja sen muuttuvuudesta. Kertomus on vuodelta 1573 ranskalaisen lääkärin Ambroise Parén kirjasta Des Montres et Prodiges. Kertomus käsittelee tyttöä nimeltä Marie, joka muuttui sattuman seurauksena pojaksi nimeltä Germain.

Tapasin nuoren punapartaisen paimenen nimeltään Germain Garnier, joka oli aiemmin ollut tyttö nimeltään Marie. Häntä oli pidetty tyttönä aina 15 vuoden ikään saakka, jolloin hän oli eräänä päivänä sikaa pellolla jahdatessaan hypännyt ojan yli, ja tuon ponnistuksen voimasta miehiset sukupuolielimet pulpahtivat esiin hänen sisältään. Hän meni kotiinsa, missä lääkärit tutkivat hänet, ja julistivat hänet pojaksi; niinpä hänen nimensä vaihdettiin kirkossa virallisesti Mariesta Germainiksi ja hänelle annettiin miehen vaatteet.

Ambroise Paré, 1573

Nykyajassa tällainen kertomus ei ole mitenkään ymmärrettävä, koska nykylääketieteen käsityksen mukaisesti sukupuolielimet eivät voi itsestään vaihtua. Sen sijaan uuden ajan alun lääketiede tunnusti niin sanotun yhden sukupuolen mallin (Thomas Laquer on alun perin nimennyt tämän mallin, ks. kirjallisuusluettelo), jonka mukaan ajateltiin, että ihmiskehossa on vain yhdet sukupuolielimet, jotka naisilla olivat kääntyneet kehon sisäpuolelle ja jotka miehillä olivat kehon ulkopuolella. Kertomuksen taustalla vaikuttaa myös humoraalioppi eli oppi ruumiinnesteistä, joka selitti ihmisen rakennetta, olemusta ja persoonallisuuttakin.

Yhden sukupuolen malli ja humoraalioppi käytännössä merkitsivät, että miehen keho oli ruumiillinen täydellistymä ja naisen keho oli niin sanotusti ”epätäydellinen” miehen keho. Miehen keho oli normi, josta naisen keho oli kehittymätön poikkeus. Näin ollen tarinassa Marie nimisen tytön ruumiillinen kehitys, joka oli tuon ajan lääketieteen mukaan jäänyt vajaavaiseksi kohdussa, täydellistyi siinä hetkessä, kun Marien sukupuolielimet pompahtivat kehon sisältä sen ulkopuolelle.

Kertomus osoittaa mielestäni erinomaisesti, miten käsityksemme biologiasta on lopulta perimmiltään kulttuurinen eli rakennettu keholle antamistamme merkityksistä. Kertomus Marien sukupuolenvaihdoksesta Germainiksi perustui varhaismoderniin tietoon kehosta, ja se esiintyi oman aikansa totuutena. Tämä ”totuus” ja käsitys kehosta on kuitenkin muuttuva ja siten altis kriittiselle tarkastelulle myös nykyajassa. Se, että käsityksemme kehoistamme on kulttuurinen, tarkoittaa sitä, että annamme keholle merkityksiä, jotka heijastavat arvoja, ihanteita ja yhteiskunnan normeja. Siksi näiden merkitysten tarkastelu on oleellista, koska keho voidaan nähdä Soilen sanoin (Ylivuori 2015):

kaiverrettuna pintana, jolla keskeisiä sääntöjä, hierarkioita ja kulttuurin velvoitteita piirretään ja vahvistetaan; se on enemmän kuin fyysinen kokonaisuus: kokoelma tekoja, rutiineja ja harjoitteita, jotka heijastavat keholle asetettuja ihanteita performatiivisina toimina, asentoina, eleinä ja ilmiasuina.

Tämä tapa, jolla kehollisuus ja sukupuoli ovat kietoutuneet toisiinsa, on asia, joka minua suuresti kiehtoo. Tarkoituksenani ei ole sinänsä kieltää nykylääketieteen tai biologisen todellisuuden olemassaoloa, sillä sukupuoli on väistämättä perustunut aina jossain määrin kehoon. Varhaismodernissa kulttuurissa sukupuolielimet eivät kuitenkaan olleet yhtä määräävä tekijä, vaan esimerkiksi henkilön nimeämisellä, vaatetuksella ja esimerkiksi hiusten pituudella oli myös painoarvoa sukupuolta määrittäessä. Se tapa, jolla nykytiedolla määritämme sukupuolen, perustuu myös kulttuurisille valinnoille. Kun nämä valinnat ovat alttiita muutoksille, voimme mahdollisesti tunnustaa myös muunsukupuolisuutta tai havaita, että sukupuolen totuudellisella määrittämisellä ei olekaan niin isoa painoarvoa.

Sukupuolen ymmärtäminen kehollisena merkityskokonaisuutena on tärkeää, jotta voimme kyseenalaistaa sukupuolta väistämättömänä totuutena. Tällaisen essentialismin eli oletusarvoisuuden purkaminen on tärkeää tasa-arvon kannalta. Kun sukupuolen ei nähdä heijastavan jotain pakottavaa luonnollista totuutta, on ihmisillä yhtäläinen oikeus toteuttaa itseään sukupuoleen liittyvistä ennakkoluuloista välittämättä. Tutkimalla menneisyyden sukupuolta huomaamme, että käsityksemme sukupuolista on muuttuva, mikä osaltaan purkaa näitä ennakkoluuloja ja olemuksellisuutta.

Tämä podcastjakso on väistämättä teoreettisempi kuin muut jaksot, mutta menneisyyden jäljen avulla pyrimme Soilen kanssa maadoittamaan keskustelua konkreettisten esimerkkien avulla. Jakso voi olla haastava, mutta sen tarkoituksena on avartaa sukupuolihistorian tutkimusta ja siinä käytyä teoreettista keskustelua, jolla on ollut vaikutusta käytännön tasolla yhteiskunnassamme. Kuuntelemalla jakson ymmärrät paremmin nykyajan keskustelua sukupuolesta ja hahmotat, miksi sukupuolesta keskusteleminen on tärkeää.

Toivon, että kuuntelet jakson avoimin mielin ja pohdit, voisiko jakson sanomalla olla sinulle tai jollekin läheisellesi arvoa. Tärkeintä sukupuolessa on mielestäni yhdenvertaisuus: jokaisen mahdollisuus toteuttaa itseään ja tulla arvostetuksi riippumatta sukupuoli-identiteetistä, joka jokaisella henkilöllä itsellään on oikeus määritellä tai olla määrittelemättä.

Jatketaan keskustelua asiallisesti esimerkiksi tämän postauksen kommenteissa. Podcastissa on luvassa aikanaan tulevaisuudessa jakso seksuaalisuudesta, jota ei ehditty käsittelemään tässä jaksossa. Alle voi myös kommentoida toiveet siitä, tulisiko näihin teemoihin liittyvistä aiheista tehdä tulevaisuudessa lisää jaksoja.

Kiintoisaa ja avartavaa matkaa jälleen Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Butler, Judith: Gender Trouble – Feminism, and the Subversion of Identity. Routledge. New York 1990.

Butler, Judith: Bodies that Matter – On the Discursive Limits of ”Sex”. Routledge. New York 1993.

Laquer, Thomas: Making Sex – Body and Gender from Greeks to Freud. Harvard University Press. Cambridge 1990.

Parker, Patricia: Gender Ideology, Gender Change – The Case of Marie Germain. Critical Inquiry, Vol. 19, No. 2 (Winter, 1993), pp. 337-364.

Schiebinger, Londa: The mind has no sex? – Women in the Origins of Modern Science. Harvard University Press. Cambridge 1989.

The Mind Muscle Project: ”266 – Dr. Stacy Sims on Why Women Are Not Small Men”. Podcastjakso julkaistu 27.10.2019. Kuunneltu 2.3.2020.

TED x Tauranga: Stacy Sims – Women are Not Small Men. Paradigm Shift in the Science of Nutrition. Julkaistu 6/2019. Katsottu 2.3.2020.

Ylivuori, Soile: Women’s Bodies and The Culture of Politeness. Creating and Contesting Gendered Identities in Eighteen-Century England. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden laitos, Helsingin yliopisto 2015.