#31 Kolonialismi ja Suomi

2.3.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö 1 kommentti

Tässä jaksossa tarkoituksenamme on jatkaa kolonialismin teemasta Suomen kontekstissa ja pohtia, onko kolonialismi koskettanut Suomea ja miten keskustelu Suomesta ja kolonialismista on noussut esiin. Jakso on toteutettu tämän #24 jakson tapaan yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jonka neljäs teemanumero vuodelta 2020 käsittelee kolonialismia ja Suomea eri näkökulmista. Millainen asema Suomella ja suomalaisilla on ollut koloniaalisessa maailmassa eri aikoina? Miten keskustelu aiheesta on muuttunut? Mikä oli Hesperian puistossa vuonna 1886 pidetyn ”kannibaalien” ihmisnäyttelyn tarkoitus? Millainen jälki kolonialismista on jäänyt eri paikkoihin? Tarkastelemme myös, millaisia esineitä suomalaiset ovat maailmalta keränneet tutkimuksen tai harrastuksen nimissä ja paljonko Euroopan ulkopuolista esineistöä Suomeen on tuotu. Jakson vieraana Turun yliopiston yleisen historian professori Leila Koivunen. Leila ja yhteiskuntatutkimuksen yliopistonlehtori Anna Rastas kirjoittivat teemanumeroon yhdessä artikkelin, jossa pohditaan suomalaista kolonialismikeskustelua ja vaikutusta historiantutkimukseen.

Shortly in English: Has Finland or Finnish people been part of colonial processes or not? This is a conversation that has risen during the past ten years in Finnish historical research, and especially during the past few years. The theme can provoke many kinds of emotions, but it should not stop us from thinking our past again with new theories and viewpoints – without judgement, but with critical understanding instead. Our past is never behind us but rather with us, which is why it is highly important to have this conversation. The guest of the episode is Professor Leila Koivunen, University of Turku.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa.*

Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa, jonka vuoden 2020 neljännen numeron teemana on Kolonialismi ja Suomi. Historiallisen Aikakauskirjan mukaan numero ”tarjoaa monipuolisia keskusteluja kolonialismin luonteesta suomalaisessa akateemisessa maailmassa, arkistoissa, museokentässä, kuin kirjallisuudessakin, sekä tapaustutkimuksia tavallisten ja kuuluisien suomalaisten, kuten C.G.E. Mannerheimin, osallisuudesta kolonialismin toimiin ympäri maailman”.

Yhteistyö kattaa tästä aiheesta kaksi jaksoa, joista ensimmäinen julkaistiin marraskuussa 2020, löydät sen täältä! Jaksossa #24 eli ensimmäisessä yhteistyöjaksossa käsittelimme akatemiatutkija Janne Lahden kanssa, mitä kaikkea kolonialismi tarkoittaa ja mitä eri muotoja sillä on eri aikoina ja eri paikoissa ollut. Nyt toisessa yhteistyöjaksossa syvennymme aiheeseen Suomen näkökulmasta.

Ilta-Sanomien otsikoihin asti nousi Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeron artikkeli, jossa Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkojen kolonialistisia merkityksiä analysoitiin ansiokkaasti historiantutkija Raita Merivirran toimesta. Ilta-Sanomien nettijulkaisun kommenteissa sen sijaan puolusteltiin Mannerheimin vain toimineen oman aikansa normien mukaan. Missä suhteessa siis voimme arvioida kolonialismin ja Suomen suhdetta? Miten menneisyyden ihmisten tekoihin pitäisi suhtautua tässä päivässä?

Jakson menneisyyden jäljeksi Leila valikoi omasta tutkimushankkeestaan uutisen Uusi Suomettaresta vuodelta 1886. Uutisen otsikko huutaa ”Kannibalit tulevat” ja kertoo Helsingissä Hesperian puistossa järjestettävästä ihmisnäyttelystä.

”Kannibalit tulevat.” Sellainen ilmoitus on ollut lehdissä. Nuo kannibalit eli ihmissyöjät ovat Australian alkuasukkaita, kolme kappaletta: vaimo, lapsi ja mies, joita amerikkalainen mr. R. A. Cunningham on kuljettanut ympäri maailmaa ja jotka nyt tulevat Tukholmasta tänne ja esiintyvät ensi tiistaina Hesperian puistossa.

Uusi Suometar, 27.6.1886

Jaksossa analysoimme monesta eri näkökulmasta tämän menneisyyden jäljen, joka ainakin itsessäni herätti monenlaisia tunteita. Olivatko ihmisnäyttelyt autuaan väärää ja rasistista toimintaa? Millaista yhteistyö esiintymisiä järjestävän tahon ja esiintyvien aboriginaalien välillä?

Pidän kaikessa historiantutkimuksessa tärkeänä sitä, että tutkijalla itsellään on selvä näkemys siitä, millainen suhde menneisyyden ja nykyisyyden välillä on. Näin tämänkaltaisia lähteitä analysoidessa huomio ei keskity tapahtumien kauhisteluun, vaan niiden sisältämien merkitysten analysointiin, johon toki monenlaiset tunteet kuuluvat mukaan.

Tässä jaksossa opit, millainen Suomen ja suomalaisten suhde kolonialismiin on ollut ja miten kolonialistista historiaa on Pohjoismaissa käsitelty. Kannustamme jaksossa avoimuuteen uusia näkökulmia kohtaan sekä ymmärtävään kriittisyyteen menneisyyttä kohtaan. On äärimmäisen tärkeää, että näistä aiheista puhutaan menneisyyden arkaluonteisemman puolen sen häivyttämisen sijaan.

Tervetuloa avoimin mielin Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Coco Fusco & Paula Heredia: The Couple in the Cage – Two Undiscovered Amerindians Visit the West. 1992-1993 kiertäneestä taideperformanssista tehty video.

Edward Said: Orientalismi. 2011 (alkuperäinen engl. Orientalism 1978).

I Am Queen Mary -nettisivu.

Ilta-Sanomat: Tutkija: Mannerheim oli kolonialisti, kun ampui tiikereitä norsun päältä – tällaisia olivat Intian-matkat, joihin marsalkka osallistui ”valkoisen metsästäjän roolissaan”. Julkaistu 10.12.2020. Luettu 17.1.2021.

Leila Koivunen ja Anna Rastas: Suomalaisen historiantutkimuksen uusi käänne? – Kolonialismikeskustelujen kotouttaminen Suomea koskevaan tutkimukseen. Historiallinen Aikakauskirja, no. 4, vol. 118, s. 427–437. 2020.

Migrant Tales: Rosa Emilia Clay finally gets recognition when Tampere names a square after her. Julkaistu 9.12.2020. Luettu 26.2.2021.

Stuart Hall: Mitä on tekeillä? – Esseitä vallasta, uusliberalismista ja monikulttuurisuudesta. Toim. Mikko Lehtonen & Olli Löytty. Vastapaino. 2019.