Urheilun etiikka ja moraali – Historiapäivät 2022

Kaksipäiväinen Historiapäivät -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna poikkeusjärjestelyin erittäin onnistuneesti. Minulla oli ilo olla ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa, kun sain kutsun toimia Urheilun moraali ja etiikka -nimisen esitelmäsession puheenjohtajana sekä paneelikeskustelun yhtenä keskustelijana. Osallistuin syksyllä Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran konferenssiin, joka kantoi samaa teemaa, joten aihe on ollut pidemmän aikaa mielessäni. Tärkeä aihe, josta on mielenkiintoista keskustella.

Tapahtuma järjestettiin niin, että suurin osa esiintyjistä saapui Lahteen VideoMakersin studiolle, josta tapahtuma striimattiin YouTubeen. Näin ollen tapahtuma oli virtuaalisesti avoin kaikille, ja tapahtuman tallenteet ovat jälkikäteen katsottavissa. Urheilun etiikka ja moraali -teeman paneelikeskustelun voi katsoa jälkikäteen täältä ja esitelmäsessiot täältä.

Mielenkiintoiset esitelmät kuulimme dosentti Riikka Turtiaiselta (FT, Turun yliopiston yliopistonlehtori), tietokirjailija Juha Kanervalta sekä tietokirjailija Kalle Virtapohjalta (FT). Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran puheenjohtaja ja dosentti Heikki Roiko-Jokela (FT). Olin erinomaisessa seurassa ehdottomasti oppimassa kokeneemmilta.

Tapahtumaan valmistautuessani sekä tapahtuman keskusteluiden pohjalta ajattelin nostaa tähän blogipostaukseen lyhyesti ajatuksia, joita mieleeni jäi teemaan liittyen. Ajatukset eivät millään muotoa muodosta johdonmukaista kokonaisuutta, vaan ovat nimenomaan irrallisia ajatuksia, joiden ympärillä pohdinta jatkuu.

  • Urheilu ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan urheiluun peilataan ja se heijastaa yhteiskuntaa sellaisena kuin se minäkin hetkenä on. Näin ollen käsitykset muun muassa sukupuolesta, urheilun terveydellisistä vaikutuksista, urheilun poliittisesta käytöstä ja urheilusta kansojen rakentajana rakentavat väistämättä urheilun käytäntöjä ja käyttötapoja.
  • Urheilussa on monia eri toimijoita urheilijoiden lisäksi. Kansainväliset ja kansalliset järjestöt ovat verkosto, joka kutoo eri toimijoita yhteen. Usein itse urheilijat päätyvät tässä verkostossa tilanteeseen, joissa urheilija on pakotettu tekemään omia moraalisia valintoja ja harkintoja eettisesti epäilyttävissä tilanteissa, joihin he ovat ikään kuin verkoston myötä ajautuneet tahtomattaan.
  • Urheilun kautta tehtävien boikottien ja protestien vaikutusvalta on yhteydessä urheilun näkyvyyteen. Mitä suurempi näkyvyys kantaa ottavalla eleellä on, sitä isompi sen potentiaalinen vaikutusvalta on. Näin ollen erityisesti menestyneillä urheilijoilla on erityinen asema sen suhteen, miten he hyödyntävät menestyksen myötä saaneen näkyvyytensä.
  • Historiaa tutkitaan nykypäivän eikä menneisyyden tarpeisiin. Näin ollen myös urheiluhistoriasta nostetaan esiin asioita, jotka hyödyttävät nykypäivän agendoja esimerkiksi urheilun tasa-arvon suhteen.
  • Keskustelu urheiluun liittyvästä häirinnästä sekä mahdollisuuksista urheilla perustuu lopulta aina keskusteluun kehollisuudesta. Minkälainen vaikutus milläkin urheilulla on kehoon? Kenellä on lupa urheilla? Kenellä on valta esimerkiksi naisten kehoon, kun pelätään urheilun rikkovan naisen kehon tai kun asetetaan rajat säännönmukaisille urheiluasuille?
  • Kehoa ei tule arvioida ainoastaan fyysisesti, sillä keho heijastaa myös kulttuurisia arvoja ja käsityksiä moraalista. Minkälainen liikekieli on nähty sopivana ja kenelle? Minkälainen urheilutoiminta on nähty sopivana yläluokalle, naisille tai lapsille? Kehon fyysinen, henkinen ja moraalinen puoli ovat limittyneet erottamattomasti toisiinsa.
  • Urheilua on historiansa aikana kuvattu vahvasti toimintana, joka ohjaa ihmiset toivotulle kaidalle tielle. Urheilu kasvattaa siis oikeanlaiseen moraaliin ja oikeille tavoille. Urheilun ihanteina ovat olleet yhteisöllisyys, kurinalaisuus, järjestelmällisyys ja tottelevaisuus. Kenen yhteisöä urheilulla on rakennettu? Minkälaista kuria kenenkin on pitänyt totella ja mitä tarkoitusta varten?
  • Historiantutkimuksen tehtävänä – myös urheiluhistorian osalta – on arvioida menneisyyden valintoja ja arvoja omassa historiallisessa kontekstissaan. Menneisyyden valintoja ei tule tuomita nykyisyyden arvomaailmalla. Historioitsijan tehtävänä on ymmärtää ja selittää, miksi toimittiin kuten toimittiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s