#54 Queer-historiaa ja moninaisia seksuaalisuuksia

8.3.202216.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Jakso keskittyy queer-historiaan ja queer-teoriaan, joka tarjoaa monimuotoisen näkymän seksuaalisuuksien tutkimukseen. Selvitämme jaksossa, mitä queer-historia ylipäätään tarkoittaa ja minkälaisia merkityksiä queer-sana on eri aikoina pitänyt sisällään. Pohdimme myös, miten queer-historian tutkimus on edennyt Suomessa ja muualla maailmalla. Jakson keskiössä on kysymys siitä, millä tavoin menneisyyden monimuotoisia käsityksiä seksuaalisuudesta voidaan sanoittaa ja mitä kaikkea meiltä jää menneisyydestä näkemättä, jos katsomme menneisyyteen vain heteroseksuaalisten lasien läpi. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin, Riikka Taavetin, joka on tutkinut seksuaalisuuden historiaa monesta eri näkökulmasta.

Shortly in English: It’s all queer now – and we are all happy about it! In this episode, we found out everything you need to know about queer theory and the way historian can use queer methodologies in exploring the history of various sexualities, heterosexuality included. The guest of the episode is university lecturer Riikka Taavetti, University of Helsinki.

Nyt jatkamme siitä, mihin viimeksi jäimme. Jaksossa #53 keskustelimme seksuaalisuudesta, sen ilmentymisestä menneisyydessä sekä siitä, minkä vuoksi seksuaalisuuden historiaa on tärkeää tutkia. Tässä jaksossa keskitymme yhteen seksuaalisuuden historian näkökulmiin, nimittäin queer-historiaa.

Riikka oli erinomainen vieras tähän jaksoon, sillä hän tuntee queer-tutkimuksen kentän varmasti paremmin kuin omat taskunsa. Hän on tutkinut queer-historiaa erilaisista näkökulmista. Muun muassa Riikan tekemä tutkimus on osoittanut, että queer-menneisyys on moninaisempaa kuin nykyiset käsitykset seksuaalisuudesta antavat ymmärtää.

Riikka on mukana SEXDEM-hankkeessa ja toimii sekä Sateenkaarihistorian Ystävien yhdistyksessä että Suomen Queer-tutkimuksen Seurassa. Kuulemme jaksossa tiiviisti myös näiden yhdistysten ja hankkeen toiminnasta.

Jakson keskeinen anti on pohtia sitä, millä tavoin seksuaalisuuden historiantutkimuksen tulisi olla tasa-arvoista. Lähtökohdat tasa-arvoiselle tutkimukselle ovat haastavat, sillä seksuaalivähemmistöjä koskevia lähteitä on määrällisesti tallella hirveän paljon vähemmän kuin lähteitä, jotka kertovat tavalla tai toisella heteroseksuaalisuudesta, siis erityisesti 1800-luvun puolivälistä eteenpäin vallinneesta vahvasta normista.

Syy, miksi 1800-luvun puoliväli toimii länsimaissa vedenjakajana, on se, että kyseisellä vuosisadalla syntyy evoluutiobiologiaan nojautuva ajatus ihmisen ”luonnollisesta” sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, jotka ovat väistämättömässä kytköksissä lisääntymiseen. Näin ollen syntyvät käsitykset norminmukaisesta heteroseksuaalisuudesta sekä muista seksuaalisuuden muodoista – ennen kaikkea homoseksuaalisuudesta – joista jälkimmäiset edustivat tuomittuja tai sairaita seksuaalisuuden muotoja.

Heteroseksuaalisuudella ja homoseksuaalisuudella on toki 1800-lukua pidempi historia, mutta yhä nykyään tunnistettava tapa puhua aiheesta on syntynyt kyseisenä aikana. Tätä ennen erilaiset seksuaaliset teot eivät niinkään määrittäneet henkilön sukupuolta tai seksuaalista identiteettiä, kuten opimme podcastin #53 jaksossa.

Oliko homoilla yhteyksiä ulkomaille? 30-luvulla liikuttiin Tallinnassa, kun sinne pääsi ilman passia niin sanotulla pohjoismaisella matkakortilla. Se oli homojen Mekka. Sinne meni viikonloppuisin monta laivaa eikä sieltä mitään asuntoa varattu vaan oltiin koko yö kadulla, jos ei päässyt jonkun luokse yöksi. Tallinna oli joka suhteessa vapaa. Siellä oli alkoholia kun meillä oli kieltolaki ja ravintoloissa tarjoilijat saivat tanssia asiakkaiden kanssa, mikä meillä ei kai ole koskaan tullut kysymykseen. Tallinna oli kansainvälinen kaupunki. Siellä puhuttiin saksaa ja muitakin kieliä. Suosituin tapaamispaikka oli Musumäki – suomeksi kai Pusumäki.

Seta-lehti, ”Helsingin 30-luku – Punkkerit, uimakopit ja Tallinna”, vuosi 1988

Riikka löysi jaksoon mielenkiintoisen menneisyyden jäljen, joka kuvastaa muistitietoa Helsingin 1930-luvun homokulttuurista. Lähde on erittäin kiehtova, ja se kuvastaa hyvin ennen kaikkea sitä ilmapiiriä, joka vallitsi toisaalta rajoittavaksi koetussa Helsingissä ja toisaalta vapaamieliseksi koetussa Tallinnassa.

Tässä jaksossa opit kaiken oleellisen, joka sinun tulisi ymmärtää queer-historiasta ja queer-teoriasta. Aihe on monimutkainen ja vaikea, mutta pyrimme jaksossa nostamaan esiin tärkeimmät ajatukset siitä, miten seksuaalisuus koetaan queer-näkökulmasta. Opit myös ymmärtämään, mitä tarkoittaa seksuaalisuuden joustavuus, ja kuulet esimerkkejä tavoille, joilla rakennamme sukupuolta ja seksuaalisuutta arkipäiväisessä elämässämme.

Kuulet myös perusteet sille, miksi puhe seksuaalisuuden monimuotoisuudesta on tärkeää. Toisin kuin joskus pilkallisesti esitetään, kyseessä ei ole aktivistien ja akateemikkojen haihattelu tai asioiden keksiminen, vaan kyse on jokaisen ihmisen oikeudesta tuntea erilaisia ja ristiriitaisiakin haluja ja tunteita ilman, että niitä täytyy lokeroida ennalta päätettyyn tai arvotettuun muottiin.

Tervetuloa queer-menneisyyden jäljille!

Lähteet:

Riikka Taavetin nettisivut

Sateenkaarihistorian Ystävät yhdistyksen nettisivut

Suomen Queer-tutkimuksen Seuran nettisivut

Charlotte Ross & Silvia Antosa: ”Expressions of queer women’s sexuality in 19th- and 20th-century European literature”. Julkaistu The British Academy -blogissa 8.1.2021.

Jean Lukkarinen: ”KH50 – Erään maisterin opintopolku luovasta hapuilijasta sateenkaarihistorian asiantuntijaksi”. Julkaistu Kulttuurihistoria nyt! -blogissa 19.1.2022.

Riikka Taavetti: Queer-menneisyys on moninaisempaa kuin nykyiset käsitykset seksuaalisuudesta antavat ymmärtää. Julkaistu 2.10.2018, STT Info.

Riikka Taavetti: Queer Politics of Memory : Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto ja johtopäätökset. Helsingin yliopisto, väitöstutkimus. Julkaistu 4.10.2018.

Riikka Taavetti: ”Queer Politics Queer Politics of Memory : Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts”. Väitöskirjan suomenkielinen lektio, Lectio Preacursoria 5.10.2018. Julkaistu Ennen ja nyt -aikakauskirjassa 28.11.2018.

Riikka Taavetti: ”Queer-historian avoimet menneisyydet”. Teoksessa Elina Hakoniemi, Ilkka Kärrylä, Kristiina Silvan & Riikka Taavetti (toim.) Menneet tulevaisuudet: Ajankohta, poliittisen historian vuosikirja 2018. Helsinki 2018. Helsingin yliopisto, 95–125.