#44 Kuurouden kokemuksia, viittomakieltä ja oralismia

Menneisyyden Jäljillä – #44 Kuurouden kokemuksia, viittomakieltä ja oralismia
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa tutustutaan kuurojen historiaan 1900-luvun taitteen Suomessa. Jatkamme siis jakson #39 teemaa ja yhteistyötä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa vammaisuuden historiasta keskittymällä fyysiseen vammaan ja siihen liittyviin kokemuksiin. Millä tavoin he osallistuivat yhteiskunnalliseen keskusteluun? Minkä vuoksi viittomakieli nähtiin huonona vaihtoehtona kuurojen kommunikoinnille 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle ”oralismiksi” kutsutun ideologian vuoksi? Jakson vieraana on tohtoriksi loppuvuodesta 2021 väittelevä Lauri Julkunen, joka kirjoitti HAiK:n teemanumeroon artikkelin Eino Karlsbergista, joka eli kuurona 1900-luvun taitteen Suomessa. Pohdimme Einon elämän kautta, minkälaista kohtelua kuurot saivat kyseisenä aikana osakseen, millä tavoin kuurous vaikutti ihmisen elämään ja millä eri tavoin kuurojen yhteisö järjestäytyi yhteiskunnallisesti.

Shortly in English: As a continuum for the #39 episode, we are talking about the history of disabled persons. This time, we are focusing on one specific disability: deafness. The guest of the episode is PhD researcher Lauri Julkunen, who published an article sharing the childhood experiences of Finnish Eino Karlsberg as a deaf person.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan kanssa.*

Podcastin #39 jaksossa tutustuimme vammaisuuden historiaan ja toteutimme jakson yhteistyössä Historiallisen Aikakauskirjan eli HAiK:n kanssa. Silloin jo mainitsin, että tähän vammaisuuden historiaan liittyen toteutamme yhdessä HAiK:n kanssa kaksi yhteistyöjaksoa, joista tämä on toinen. Yhteistyöjaksot liittyvät HAiK:n teemanumeroon 2/2021, jonka nimi on Vammaisuuden historia ja joka käsittelee suomalaisen vammaisuuden historiantutkimuksen nykytilaa, tulevaisuutta ja käsitteistöä.

Kyseisessä jaksossa numero 39 käsittelimme vammaisuuden historian käsitteitä sekä sitä, millä tavoin vammaisuuden historiaa on tutkittu ja mitä vammaisuus ylipäätään on eri aikoina tarkoittanut. Lyhyenä kertauksena vamma voi olla melkein mikä tahansa terveydentila tai sairaus, joka liittyy kehollisiin, älyllisiin tai psyykkisiin tiloihin, jotka muodostavat vammaisuuden. Näin ollen vammaisuus ymmärretään nykyisin jonain sellaisena asiana, joka on aina suhteessa yhteiskuntaan ja ympäröivään yhteisöön – vammaisuus määrittyy siis aikaan ja paikkaan sidottuna kulttuurisesti.

Kuurous on sinänsä hieman ristiriitainen teema käsiteltäväksi podcastiin, joka mediana toimii äänen varassa. Haluankin nostaa esiin, että podcasteja on mediana kritisoitu siitä, että ne eivät ole kaikkien saavutettavissa, minkä vuoksi esimerkiksi podcasteja ei yksioikoisesti tai ongelmattomasti voi käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina. Tämän podcastin kohdalla valitettavasti resurssini eivät riitä podcastjaksojen tekstittämiseen tai esittämiseen esimerkiksi videoina YouTubessa, mutta pyrin kiteyttämään jaksojen ydinajatuksia näihin blogipostauksiin, joita kirjoitan jokaisesta jaksosta tänne nettisivuille.

Sosiaalisen median ja eri mediamuotojen kohdalla on kuitenkin hyvä pohtia ja olla vähintään tietoinen, kenelle kaikille sisältö on saavutettavissa. Tiedeviestinnän osalta tulee siis isossa kuvassa huomioida, missä muodossa tutkittua tietoa on tarjolla.

Lauri tuo jaksossa mielenkiintoisesti esiin, miten kuurojen kohdalla äänettömyys muokkasi heidän kansalaisuuttaan ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnassa. Puheen ajateltiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa olevan sivistynyt tapa viestiä ja kommunikoida, minkä vuoksi viittomakieli nähtiin pikemmin ”eläimellisenä” keinona viestiä. Oralismiksi kutsuttu ideologia oli kyseisenä ajanjaksona suosiossa kuurojen kouluissa, ja oralismin oppien mukaisesti kuuroja yritettiin opettaa puhumaan viittomakielen käyttämisen sijaan.

Laurin valitsema menneisyyden jälki kuvaa kaihoisasti kaikkia niitä ääneen liittyviä kokemuksia, joista kuurot ihmiset jäivät paitsi Kustaa Killisen mukaan, joka toimi Kuopion kuurojen koulun rehtorina.

”Ei linnun laulun viehätys,   

Ei puron lieto liritys  

Mun korvahani koskaan tunge,  

En äidin hellää ääntä tunne,  

Tuo, jonka sointu sanotaan  

Ihanimmaksi päällä maan!  

   En tunteitani lausua,  

En halujani haastella  

Mä voi, kun kahleiss’ ompi kieli,  

Siteissä ajatus ja mieli,  

Ja tuonpa usein tuskan tuo 

Ja synkäks’ elämäni luo.”

Kustaa Killisen runo nimeltä ”Kuuromykkä”, ensiesitys vuonna 1892.
Julkaistu Suomen Aistivialliskoulujen lehdessä vuonna 1894

Jaksossa tutustumme Kuopion kuurojen koulua käyneen Eino Karslbergin (myöhemmin suomalaistettu sukunimi Karilas) elämään kuurona lapsena ja nuorena. Aikuisena Eino toimi kuurojen yhteisössä keskeisenä vaikuttajana esimerkiksi kuurojen urheilutoiminnan saralla sekä Kuuromykkäin Lehden kautta.

Jakson kuunneltuasi opit pohtimaan historiaa kuurojen näkökulmasta. Miten erilainen historiakerronta olisi erilaisten vammojen näkökulmasta? Pohdimme myös sitä, millä tavalla tulisi nykyisyydessä suhtautua tapaan, jolla kuuroja kohdeltiin 1900-luvun taitteessa.

Uutta näkökulmaa opettavaa matkaa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Kuuromykkäin Lehti, numero 2 & 3. 1906.

Nettisivut http://www.vammaisuudenhistoria.fi/

Historiallinen Aikakauskirja, teemanumero Vammaisuuden historia, 2/2021.

Lauri Julkunen: ”Ääni ja kansalaisuus – Eino Karlsbergin nuoruus kuurona 1894–1903”. Julkaistu Historiallinen Aikakauskirjan teemanumerossa Vammaisuuden historia, 2/2021, sivut 165–179.

Minna Harjula: Vaillinaisuudella vaivatut : vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-luvun lopulle. Väitöskirja, 1996.

Hanna Lindberg: ”National Belonging Through Signed and Spoken Languages: The Case of Finland-Swedish Deaf People in the Late Nineteenth and Early Twentieth Centuries”. Teoksessa: Lived Nation as the History of Experiences and Emotions in Finland, 1800-2000. Sivut .217-239

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s