#43 Historian jännät naiset

31.8.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Jaksossa pohditaan, millä tavoin naiset historiankirjoituksessa tai historiallisessa tietokirjallisuudessa näkyvät ja miten naisista kertova historiankirjoitus on muuttunut. Jaksossa käymme läpi, miten naishistoria ja sukupuolihistoria eroavat toisistaan. Kysymme myös, pitääkö naisten puolia edelleen pitää historiantutkimuksen saralla. Ketkä naisia tutkivat ja mistä tietoa historiallisista naisista löytyy? Ketkä ovat historian jänniä naisia ja kenen äänet ansaitsevat tulla kuulluksi? Jakson vieraana on Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Maria julkaisi vuonna 2020 esikoisteoksensa Historian jännät naiset, joka oli vuoden 2020 toiseksi eniten myynyt kotimainen tietokirja ja jonka unelma-ammatti oli olla kansainvälinen seikkailijatar.

Shortly in English: Who are these exciting, adventurous, rude, horrible, and ideal women rare of us have heard of? The guest of the episode, journalist Maria Pettersson will shed the light on these women as she wrote a whole book about them.

Helsingin yliopistolla työskentelevä historiantutkija Marja-Leena Hänninen kirjoitti historiantutkimuksesta ja naisista tärkeän mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 10. heinäkuuta 2021. Kirjoituksen otsikkona oli ”Menneisyyden naisia on tutkittu paljon, mutta historiantutkijoiden työ ei näy julkisuudessa”. Kirjoituksen kärkenä oli nostaa esiin, miten väite siitä, että historiankirjoitus olisi vaiennut naisten historiasta, ei ole yksiselitteinen.

Vaikka asia ei aina suurelle yleisölle näy esimerkiksi kirjakauppojen hyllyillä tai koulun historianopetuksessakaan, naisten historiaa on 1960-luvulta lähtien tutkittu paljon niin maailmalla kuin Suomessa, kuten Marja-Leena Hänninen huomauttaa kirjoituksessaan. Jaksossa käymmekin läpi, millä tavoin naisia on aiemmin historiantutkimuksessa huomioitu sekä miten sukupuolihistoria on kenties haastanut naishistoriaa modernimpana näkemyksenä siitä, millä tavoin naisia tulisi historiantutkimuksessa huomioida. Voit tutustua sukupuolihistorian ja naishistorian eroihin esimerkiksi Oulun yliopiston historian professorin, Tiina Kinnusen tekemän ja avoimesti saatavilla olevan luentomateriaalin avulla.

Tässäkin podcastissa moni jakso on nostanut esiin naisten historiaan liittyviä aiheita, joista ei ole totuttu valtavirtana kuulemaan: podin #19 jakso käsittelee raskaana olevia naisia, #25 Lucia-neidon perinteitä ja kauneusihanteita, #29 jakso kuukautisten historiaa ja #37 teinityttöjen elämää 1700-luvulla.

Maria kertoo jakson aikana useiden jännittävien historiallisten (tässä tapauksessa jo kuolleiden) naisten tarinoista, joista suuri yleisö ei ole kenties aikaisemmin kuullut. Kuten Maria huomauttaa, historian asiantuntijat ja tutkijat ovat tutkineet naisia jo monta kymmentä vuotta. Nyt on kuitenkin hyvä hetki ja ilmapiiri sille, että laajempi yleisö herää myös kiinnostumaan näistä jännittävistä naisista ja heidän tarinoistaan, mistä myös Marian kirjaprojekti sai alkunsa joukkurahoituksen kautta.

Maria toteaa jaksossa hienosti, että jos haluamme laajasti ymmärtää, millainen maailma on ollut, niin emme voi tutkia vain sotia ja suurmiehiä, vaan on tutkittava myös naisia, vähemmistöjä, köyhiä ja rahvaan elämää. Historiantutkimuksen saralla tämä ajatus ei missään nimessä ole uusi, vaan on perua 1960-luvulta sosiaalihistorian suuntauksen kehityttyä ja tultua yhä suositummaksi kohti nykyäänkin trendikkäänä pidettyä arjen historian tutkimusta. Marian huomio kuitenkin on, että tämä tieto pitää saattaa populaariksi ja suurten yleisöjen saataville, minkä hän koki journalistina osaavansa. Näin tarinat historian jännistä naisista päätyivät paksun kirjan kansien väliin.

Jakson menneisyyden jälkenä kuullaan tarinaa Filainis nimisestä naisesta, joka muun muassa kirjoitti elinaikanaan ronskin oppaan naisten välisen seksin pariin. Maria kertookin jaksossa, miten esimerkiksi Filainiksen kaltaisen naisen tarina on päätynyt jännien naisten tarinoiden joukkoon.

Filainis sodomisoi poikia, ja suuremmalla raivolla kuin himon jäykistämä aviomies hoitelee hän päivässä yksitoista tyttöä! (…) Sinä, tribadien tribadi, kutsut panemaasi naista ystäväksi! (…) Auttakoot jumalat sinua tulemaan järkiisi, sinä, joka luulet pillun nuolemisen olevan miehekästä!

Runoilija Marcus Martialis, epigrammi 7:67, vuosi 92

Kysyn jaksossa Marialta jopa hieman provosoiden, että tekeekö historian jännistä naisista kertova kirja maailmasta tasa-arvoisemman paikan elää. Marian vastaus tähän oli loistava: erilaisten tarinoiden kuuleminen ja niistä kertominen tekee maailmasta tasa-arvoisemman paikan, jotta saamme monipuolisemman kuvan ylipäätään siitä, millainen maailma on eri aikoina ollut.

Jakson kuunneltuasi pääset pohtimaan, tuleeko naisia nostaa historiankirjoituksessa erikseen esiin vai tulisiko naisten historia olla osana kaikkea historiaa. Tutustut myös useaan historian jännään ja kiehtovaan naiseen, joita myös Maria Petterssonin upeassa kirjassa esiintyy.

Liity historian jännien naisten seuraan Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Atena, 2020.

Maria Pettersson ja historian naiset -podcast

Marja-Leena Hänninen: ”Menneisyyden naisia on tutkittu paljon, mutta historian­tutkijoiden työ ei näy julkisuudessa”. Helsingin Sanomat, julkaistu 10.7.2021.

Joan Scott: Gender – A Useful Category of Historical Analysis. 1985.

Suomen Tietokirjailijat ry: ”Tietokirja joukkorahoituksella”. Julkaistu 23.2.2021.

Tiina Kinnunen: ”Nais- ja sukupuolihistoria”. Luentomateriaali Oulun yliopiston kurssilta Metodien maailma, 29.4.2015.

YLE: ”Naisia, jotka saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jotka muuttivat maailmaa – Maria Pettersson kokosi jännittäviä naiskohtaloita merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin”. Julkaistu 22.8.2020.