#29 Kuukautisia, pulmapäiviä ja naisten salaisuuksia

2.2.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode 1 kommentti

Jaksossa tutustutaan kuukautisten menneisyyteen ja siihen, miten eri aikoina kuukautisten kanssa on eletty. Kuukautisista ja kuukautisverenvuodosta on puhuttu eri aikoina eri nimillä, joiden tarkoituksena on ollut kiertää tästä häpeällisenä pidetystä, mutta niin monien elämään kuuluvasta joka kuukautisesta tapahtumasta puhuminen. Miksi kuukautisista on ollut niin vaikeaa puhua? Miten kuukautissuojia mainostettiin 1950- ja 1960-luvun Suomessa ja mitä mainokset paljastavat meille naiskeholle asetetuista ihanteista? Miten kuukautisvälineet ja -teknologia ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa? Jakson vieraana on Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jenni Räikkönen, joka on kirjoittanut aiheesta Pro gradu -tutkielman.

Shortly in English: It’s that time of the month… I’m not talking about publishing a new podcast episode, but of the troubled days, bad days, or how you want to name monthly menstruation! Why women have felt shame on having their period? How have they dealt with menstruation blood and how has the technology around mentsruation changed? PhD student (University of Tampere) Jenni Räikkönen will answer all the interesting questions about menstruation and its history.

Joko on se aika kuukaudesta… Tällä kertaa en puhu uudesta podcastjaksosta, vaan niistä kuuluisista naisten vaivoista. Naisten vaivat, pulmapäivät, naisten salaisuudet, vaikeat päivät, menkat… rakkaalla lapsella on monta nimeä!

Kukoistava kuukautiskierto -blogissa todetaan nykypäivästä seuraavasti: ”Maailmalla tapahtuu kuukautisvallankumous. Kohdulliset ihmiset heräävät kuukautiskiertoon potentiaalisena voimanlähteenä.  – – Häpeän aikakausi on ohi. Kuukautisista puhutaan avoimesti ja haetaan itsehoidosta apua kuukautiskiertoon liittyviin häiriöihin.” Blogiteksti antaa ymmärtää, että nämä kohdulliset ihmiset ovat vihdoin vapautumassa sosiaalisen häpeän kahlitsevasta vallasta, mutta mitä eri vaiheita kuukautiskulttuurin pidempään historiaan kuuluu – sen selvitämme tässä jaksossa.

Usein ajatellaan, että kuukautisiin liittyvä teknologia – kuten siteet ja tamponit – ovat 1900-luvun moderneja keksintöjä, mutta oikeasti kuukautisia on hallittu samankaltaisilla keinoilla eri aikoina. Kuukautisvälineet ovat tietysti vaihtaneet muotoaan ja on ollut olemassa myös sellaisia keinoja kuukautisten hallintaan, jotka eivät ole nykypäivänä enää meille tuttuja. Jaksossa käymme läpi erilaisia tapoja selviytyä niistä kuuluisista pahoista päivistä.

Yllä olevat kuvat ovat kuukautissuojamainoksia Eeva-lehdestä 1960-luvulta. Vasemmalta oikealle: 1) Tampax-mainos, huhtikuu 1968 2) Pehmo-Sanellan mainos, elokuu 1961 3) Tampax-mainos, syyskuu 1968.

”Kuulin siitä ensimmäisen kerran…
– Niin, sinähän taisit käydä gynekologin vastaanotolla.
– Kävin, eikä onneksi ollut kysymyksessä kovinkaan vakava vaiva. Mutta olen totisesti tyytyväinen, että tulin sittenkin menneeksi ajoissa lääkäriin ja että valitsin juuri tämän tohtorin.
– Hänhän on niin kovin suosittu.
– Eikä syyttä. Ensimmäisen kerran minäkin sain kuulla, miten välttämätöntä on käyttää terveyssiteitä, jotka sallivat luonnonmukaisen kuukautistapahtuman.
Ulkoiset terveyssiteet sallivat kaiken tapahtua luonnonmukaisesti. Ennen seuraavia vaikeita päiviänne muistakaa Tekin varata paketti Pehmo-Sanellaa – todellisia terveyssiteitä: hygieenisenä Pehmo-Sanella varjelee arimpia elimiänne tulehduksilta; imukykyisenä se säästää Teitä ikävien yllätysten pelolta; pitkäverkkoisena se on kätevä kiinnittää; pehmeän erikoisvanukerroksen ansiosta se tekee olonne mukavaksi.
Pehmo Sanella on pehmeämpi…”

Eeva -lehti, elokuu 1961

Jenni valitsi menneisyyden jäljekseen Eeva-lehdessä vuonna 1961 julkaistun kuukautissuojamainoksen. Mainoksen on tuottanut Pehmo-Sanella, joka valmisti kuukautissiteitä ja markkinoi tuotettaan muun muassa pehmeänä, hygieenisenä ja imukykyisenä. Käymme jaksossa läpi myös yllä olevat kuukautissuojamainokset, jotka osaltaan tuovat esiin samoja asioita naiseudesta ja kuukautisista, mutta jotka toisaalta korostavat eri puolia kuukautisten hallinnassa markkinoitujen tuotteiden avulla.

Mainosten kohdeyleisöä olivat valkoiset, keskiluokkaiset kaupunkilaisnaiset, jotka edustivat Eeva-lehden silloista lukijakuntaa. Mainoksista nousee esiin piirteitä vaurastumisen luomasta vapaudesta ja vapaa-ajan merkityksestä, kuukautisten häpeällisyydestä sekä terveyden ja hygieenisyyden korostamisesta. Lisäksi kuukautiset liitetään yksinomaan naisille kuuluviksi. Tänä päivänä voimme kyseenalaistaa, saavatko kaikki naiseksi itsensä identifioituvat kuukautisia ja toisaalta voiko esimerkiksi transmies samaistua kuukautiskokemuksiin.

Näin ollen mainokset paljastavat toisaalta, miten paljon maailma on reilussa 50 vuodessa muuttunut. Toisaalta asiaa voi lähestyä myös niin, että pelkästään lehtimainokset kuukautistuotteista ovat omana aikanaan olleet vallankumouksellisia aiempaan aikaan verrattuna.

Tämä jakso tarjoaa näkökulman moneen: Miten kuukautisten kanssa on eletty eri aikoina? Miten kuukautistuotteita mainostettiin ja mitä ne paljastavat naisiin kohdistuneista ihanteista? Entä minkälaisia asioita pidämme historian yleistietona ja millaisista arkisista, mutta monelle erittäin samaistuttavista aiheista meillä ei ole yleisesti tietoa saatavilla? Jakso pyrkii osaltaan purkamaan viimeisen huomion epäkohtaa ja tuomaan esiin, miten tärkeää meidän on ymmärtää niinkin arkisesta, mutta merkittävästä aiheesta kuin kuukautiset.

Kirjallisuus:

Annikki Konola: Verellä merkityt. Kuukautiskokemuksen kulttuurinen rakentuminen suomalaisten, vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiselämäkerroissa. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, kulttuurihistorian laitos. 2009.

Annukka Sohlman: Linnunkiikut ja kallen kaulukset. Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. 2007.

Huippu-urheilua, tiedolla vai tuurilla -podcast (KIHU ja Training room): Kuukautiskierto ja urheiluharjoittelu – mitä pitää tietää? Julkaistu 8.5.2020.

Jenni Räikkönen: Hallittu häpeä : kuukautiset, naiskeho ja materiaalisuus Eeva-lehden kuukautissuojamainonnassa 1950–60-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2020.

Kukoistava kuukautiskierto -blogi: Kuukautisvallankumous. Julkaistu 22.10.2020, alkujaan Kätilö-lehdessä keväällä 2020.

Laura Stark-Arola: Vaginan tuntematon historia: naisen seksuaalisuuden kuvat suomalaisessa suullisessa kansanperinteessä. Naistutkimus. Nro. 2. 4–22. 2001.

Kati Mikkola: ”Uskonnolliset, yhteiskunnalliset ja moraaliset uhkakuvat – Säädynmukaisen pukeutumisen murtuminen 1800- ja 1900-luvun taitteen Suomessa”. Teoksessa Säädyllistä ja säädytöntä – Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle (Anna Niiranen & Arja Turunen). SKS, Helsinki. 2019.

The Telegraph: Ending period ’taboo’ gave USA marginal gain at World Cup. Julkaistu 13.7.2019. Luettu 30.1.2021.

Tiina Männistö: Haluathan tulla todelliseksi naiseksi? Naisruumiin tuottaminen Suomessa ilmestyneissä nuoren naisen oppaissa 1890–1972. Turun historian laitos. Turku 2003.

Yle Urheilu, Uutiset: Kuukautisilla ja polvivammoilla havaittu yllättävä yhteys – kuukautiskierron seurannasta on tulossa maailmalla urheilutrendi, johon Suomessa on herätty ensimmäisten joukossa. Julkaistu 26.2.2020. Luettu 30.1.2021.