#25 Lucia-neidon perinteitä, kauneuskilpailuja ja valon juhlaa

Menneisyyden Jäljllä – #25 Lucia-neidon perinteitä, kauneuskilpailuja ja valon juhlaa
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jakso valaisee joulukuun pimeyttä, sillä aiheenamme on Lucia-neito ja hänen juhlintaansa liittyvät perinteet Suomessa 1950-luvulla. Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta, mutta miksi juuri silloin? Minkälaisen matkan Lucia on kulkenut pyhimyslegendasta kansan pariin valon ja hyväntekeväisyyden symboliksi? Mikä yhteys Lucia-kilpailulla ja ajan kauneuskilpailuilla on? Tutustumme myös kahteen vuoden 1955 Lucia-ehdokkaaseen ja selvitämme, mitkä tekijät vuosittaisessa Lucia-neidon valinnassa painoivat ja miksi Lucia-kulkueen ja -neidon perinne elvytettiin. Vieraana FM Fanny Reinikka, joka on kirjoittanut Lucia-perinteistä Pro gradu -tutkielman.

Shortly in English: On 13th December, it’s time to celebrate Saint Lucy’s Day. How the tradition around her has developed and travelled from one place and time to another? We are going to talk about Saint Lucy and the symbolism around her, the connection between Saint Lucy-competition in Finland and beauty competitions, and the common reasons that connect different traditions. The guest of the episode is MA Fanny Reinikka.

Tein itseni kanssa sopimuksen siitä, että joululauluja sai alkaa kuunnella jo marraskuussa, joten olen ehtinyt päästä jouluiseen tunnelmaan jo hyvän tovin. Joululaulut tuovat nimittäin valoa vuoden pimeimpiin kuukausiin, ja niin tuo myös tämä jakso, joka käsittelee Lucia-neitoja ja valon juhlaan liittyviä perinteitä.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta Pyhän Lucian muistolle. Jaksossa kuullaan lisää Pyhästä Luciasta sekä siitä, miten hänen muistamiseen liittyvät perinteet muodostuivat Helsingissä ja Tukholmassa 1950-luvulla. Vaikka Lucian muistaminen kuului alkujaan katoliseen pyhimyskalenteriin ja liittyi ennen kaikkea kristillisyyteen, on perinteisiin kietoutunut piirteitä myös ajan naisihanteesta sekä muusta maallisesta.

Kuva helsinkikuvia.fi -sivustolta (Helsingin kaupunginmuseo). Kuvaaja Bonin Volker von, päivämäärä 13.12.1962.

Fanny nostaa gradussaan mielenkiintoisesti esiin ajan naisihanteen ja sen, miten naisihanteen vaaliminen näkyi erityisesti vuoden Lucia-neidon valinnassa ja valintaan johtavassa kilpailussa. Menneisyyden jäljeksi siis valikoitui vuoden 1955 Lucia-kandidaatti numero 2 esittely.

Alla näet Fannyn kuvaamat lehtileikkeet vuoden 1955 Hufvudstadsbladeteista, jotka käydään jakson aikana läpi. Lucia-kandidaatti numero 2 on esitelty lehdessä 16.11.1955 ja kandidaatti numero 6 puolestaan 20.11.1955.

Ehdokkaalla numero 2 on kuoppa leuassa, iloiset harmaanvihreät silmät ja tuhkanvaaleat kiharat. Hän on 18-vuotias ja 166 cm pitkä. Hänen isänsä kaatui sodassa, kun hän oli pieni ja hänen isäpuolensa kuoli vuosi tämän jälkeen. Siksi hän työskentelee nyt postissa auttaakseen äitiään elättämään nuorempia sisaruksiaan. Silti vapaa-ajallaan hän opiskelee tarmokkaasti osallistuakseen itsenäisesti ylioppilaskirjoituksiin. Tällä hetkellä opinnot ovat siis hänen suurin kiinnostuksen kohteensa, mutta muuten hän “rakastaa lapsia ja ihmisiä ylipäätään” ja toivoo, että hänestä tulisi myöhemmin sosionomi, jotta hän voisi auttaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia.

Hufvudstadsbladet 16.11.1955, Lucia-ehdokkaan esittely.
Suomennos: Fanny Reinikka.

Ehdokas numero 2 on monella tapaa poikkeuksellinen ehdokas: hän oli tummahiuksinen, hän oli vähävaraisemmasta perheestä eikä omannut niin ihanteellisia lähtökohtia elämälleen. Kuitenkin hänessä oli monia ehdokkaalle sopivia piirteitä, kuten nuori ikä, siveys ja kauneus, joita kilpailussa rivien välistä lukien toivottiin, sekä halu tehdä hyvää. Ehdokas numero 6 puolestaan edustaa perinteisempää ja ideaalimpaa Lucia-ehdokasta, joka on sivistynyt ja yritteliäs sekä ulkonäöltään toiveiden mukainen.

Kuuntele jaksosta, kumpi näistä valikoitui vuoden 1955 Luciaksi!

Tänä vuonna Luciajuhla Helsingissä on koronatilanteen vuoksi hieman erilainen, sillä Tuomiokirkkoon ei oteta yleisöä seuraamaan Lucian kruunausta ja Lucia-kulkue on peruttu ensimmäistä kertaa historiassa perinteen elvyttämisen jälkeen. Kuulemme jaksossa kuitenkin, miten Fanny aikoo viettää tämän vuoden Lucian päivää, ja hän vinkkasi Yle Elävän Arkiston aiempien vuosikymmenten Luciajuhlista tehdyistä tallenteista, joista esimerkiksi vuoden 1956 Luciajuhla löytyy täältä ja vuoden 1987 Luciajuhla täältä!

Kuunneltuasi jakson uskon sinun tulevan valoisalle mielelle, kun olet oppinut mahdollisesti uutta Lucia-perinteiden historiasta. Vaikka aihe on varsin lämmin ja helposti lähestyttävä, jakso osoittaa, että Lucia-neidon juhlintaa ja erityisesti vuosittaista Lucian valintaan liittyvää kilpailua voidaan tarkastella kriittisesti oman aikansa naisihanteiden valossa.

Viimeiseksi on annettava iso peukku sille, että nykyisin esimerkiksi Ruotsissa Malmössä Lucia-kilpailun sääntöjä on muutettu siten, että kilpailu on sukupuolineutraali ja että kilpailun ainoana osallistumiskriteerinä toimii hyvät teot kanssaihmisiä kohtaan. Uutisia tästä löydät täältä, täältä ja täältä.

Valoisaa matkaa Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Eric Hobsbawn & Terence Ranger: Then Invention of Tradition. 24. painos, (1. painos julk. 1983), Cambridge 2015.

Fanny Reinikka: ”Välj Lucia – Hjälpviljans Symbol” – Lucia-perinne osana kieliyhteisön vahvistumista Helsingissä ja Tukholmassa vuosina 1949–1960. Pro gradu -tutkielma, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Maaliskuu 2019.

Folkhälsan & Hufvudstadsbladet: Lyskraft – Finlands Lucia 50. 1999.

Yle Areena, Elävä arkisto: Lucia-neito 1956. Julkaistu 13.12.2006.

Yle Areena, Elävä arkisto: Lucia-neito 1987. Julkaistu 13.12.2006.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s