#16 Yliopistot ja valkoisuus 1900-luvun alun Yhdysvalloissa

Menneisyyden Jäljllä – #16 Yliopistot ja valkoisuus 1900-luvun alun Yhdysvalloissa
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Podcast palaa lyhyeltä kesälomalta uudella jaksolla, jonka avulla laskeudutaan pehmeästi tulevaan kouluvuoteen! Jaksossa selviää, ketkä saivat opiskella yliopistossa 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa, minkälaiset aktiviteetit muokkasivat opiskelijoiden käsityksiä sukupuolesta, rodusta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä mihin ajatus sivistyksestä perustui. Yliopistot eivät olleet ainoastaan paikkoja, joissa on eri aikoina opiskeltu eri oppiaineita, vaan yliopistot ovat olleet myös paikkoja, joissa sivistytään kansakunnan vaatimusten mukaan. Mitkä nuo vaatimukset kenellekin olivat? Miten valkoisuus ja sukupuoli rakentuivat yliopistoissa? Jaksossa tutustutaan erityisesti Harvardin ja Radcliffen yliopistoihin, joita jakson vieras filosofian maisteri Aino Kirjonen on Pro gradu -tutkielmassaan tarkastellut.

Shortly in English: It’s time to get back in business – and back to school as well! Once again a school year is about to start in a few weeks, so we are getting back on track with an episode that deals with American universities and studying in the first years of 20th century. What was a civilization process and how did it affect the understanding of gender, status and race? Why ’whiteness’ was central in constructing a civilized citizen? Why Harvard College was all-male until 1999 and why Radcliffe College was founded for women in 1879? Listen to the episode and learn new ways to look at universities even today! The guest of the episode is MA Aino Kirjonen who has written her Master’s thesis on the subject.

Kuten lupailin edellisissä jaksoissa, nyt pääsemme palaamaan kevään tiukempien rajoitusten jälkeen asiantuntijahaastatteluiden pariin, kun olen voinut jälleen kasvotusten äänittää podcastjaksoja. Kotistudiosta käsin nauhoitin siis viisi jaksoa (jaksot #11, #12, #13, #14 ja #15) Throwback Tuesday -formaatilla, joissa syvennyimme tarkempiin aiheisiin menneisyydestä.

Samalla, kun olemme ”back in business”, niin olemme pian myös ”back to school” koulujen ja opiskelun alkaessa pian taas kesälomien jälkeen. Ajattelin, että tämän jakson siivittämänä voimme pehmeästi laskeutua jälleen vähitellen opiskelun maailmaan, sillä päivän jaksossa tutustutaan menneisyyden yliopistoihin ja siellä opiskeluun.

Yliopistot eivät ole ainoastaan paikkoja, joissa on eri aikoina opiskeltu eri oppiaineita, kuten kieliä ja matematiikkaa, vaan yliopistot ovat olleet myös paikkoja, joissa sivistytään kansakunnan vaatimusten mukaan. Tässä jaksossa selvitämme, ketkä saivat opiskella yliopistossa 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa, minkälaiset aktiviteetit muokkasivat opiskelijoiden käsityksiä sukupuolesta, rodusta ja yhteiskunnallisesta asemasta sekä mihin ajatus sivistyksestä perustui.

Haluan tehdä selväksi tämän jakson ja koko podcastin kannalta, että vaikka nykypäivänä on tai ainakin tulisi olla ilmiselvää, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat äärettömän tärkeitä arvoja, niin näin ei aina ole ollut. Kun siis tässä jaksossa puhutaan rodusta, toimii se tutkimuksellisena käsitteenä ja kategoriana, jotta pystymme puhumaan kulttuurisista rakenteista sekä tutkimaan tilanteita, joissa voidaan havaita syrjintää tai rakenteellista rasismia.

Vaikka ihmisrotuja on tietysti siis vain yksi, toimii käsite ”rotu” tai englanniksi ”race” työkaluna menneisyyden tai nykyisyyden tilanteissa, joissa halutaan puhua sen yhteiskunnallisista tai kulttuurisista vaikutuksista. Kuten Maija Korhonen vuonna 2019 julkaistussa Pro Gradu -tutkielmassaan toteaa: ” Vaikka [rodu] käsitteellä ei olekaan biologista, essentiaalista perustaa, sillä on silti todellisia materiaalisia vaikutuksia, ja sen käyttämisestä voi olla hyötyä, kun halutaan puhua ongelmista, joita se aiheuttaa.”

Lisäksi on hyvä muistaa, että rotu ei tosiaan viittaa vain esimerkiksi tummaihoisuuteen, vaan myös valkoisuuteen, joista valkoisuutta käsittelemme tässä jaksossa. Podcastiin on suunnitteilla vielä myöhemmin syksylle jakso, jossa puhutaan pelkästään rotuun ja rasismiin liittyvistä teemoista menneisyyden näkökulmasta, joten silloin kuullaan tästä aiheesta vielä lisää.

Jakson menneisyyden jälki kertoo koulutuksen asiantuntijan, Radcliffen yliopiston rehtorin LeBaron Russell Briggsin näkökulmasta, mikä on yliopiston tarkoitus. Radcliffen yliopisto oli naisyliopisto, joka oli sijoitettu aivan Harvardin yliopiston kupeeseen kompromissina tilanteeseen, jossa Harvardissa eivät saaneet opiskellu kuin vain miesopiskelijat.

Vuonna 1901 julkaistussa teoksessaan School, College and Character Russell Briggs toteaa seuraavasti:

Yliopisto edustaa oppimista, kulttuuria ja valtaa. Erityisesti se edustaa rahan ansaitsemista korkeamman tavoitteen tunnustamista. Yliopisto on paikka, jossa meidän nuoret miehemme saavat unelmoida ja jossa jopa kaikkein joutilain ja alhaisin mies pakostakin näkee pilkahduksia ihanteista, jotka kirkastaisivat hänen elämänsä, jos hän näkisi niitä taajaan. Filosofian kandidaatti on harvoin valmistujaispäivänään hienostunut tai syvällinen tieteenharjoittaja, mutta hän voi olla sanan täydessä merkityksessä mies.

Radcliffen rehtori LeBaron Russell Briggs kirjassaan SChool, College and Character, 1901. Suomennos: Aino Kirjonen

Yliopiston tarkoituksena oli siis kasvattaa sivistyneitä kansalaisia, joiden tehtävänä oli palvella kansakuntaa ja edistää sen tavoitteita. Yliopistoissa rakennettiin Ainon mukaan sivilisaatioprosessin mukaista valkoisuutta eli kansakunnan ylevää ja kunniakkainta osaa ihmisistä. Kuten Aino toteaa jaksossa, kaikille oli ilmiselvää Yhdysvaltain kontekstissa, että valkoisuus oli jotain, mikä oli sivilisaation kaikkein korkeimmalla askelmalla ja mikä edusti kaikkein korkeinta sivistystä ja kansaa.

Kansan rakentaminen toivottujen ominaisuuksien mukaan oli siis koulutuksen tavoitteissa hyvin keskeistä. Sivilisaation käsitteeseen kuului rodun eli tässä tapauksessa valkoisuuden lisäksi käsitys sukupuolesta, jonka tuli olla selvärajainen. Sivistyneessä sivilisaatiossa miesten ja naisten kuului erottua toisistaan selkeästi, mikä oli kulttuurisesti perusteena myös Harvardin ja Radcliffen yliopistojen eriyttämiselle toisistaan sukupuolen mukaan – vaikka opetus molemmissa yliopistoissa oli käytännössä samaa.

Kuunneltuasi jakson opit hahmottamaan, miten yliopistot ovat instituutioita, jotka ovat rakentaneet valtiolle sivistyneitä kansalaisia ajan ja paikan kriteerien mukaan. Ymmärrät myös, minkä vuoksi valkoisuuden tutkiminen ja rodullistaminen ovat tärkeitä asioita, joista puhuminen syventää ymmärrystämme rakenteellisesta epätasa-arvosta. Jaksossa käy ilmi myös, miten yliopistoissa opiskelu toimi 1900-luvun taitteen naisille vapauden aikana, jolloin he pääsivät elämään itsenäistä elämää perheidensä ulkopuolella ja koettelemaan naiseuden ja sukupuolisuuden rajoja.

Opettavaista matkaa Menneisyyden Jäljille ja tsemppiä tulevaan kouluvuoteen!

Kirjallisuus:

Aino Kirjonen: Sukupuolen rakentaminen Harvardin ja Radcliffen yliopistoissa 1900-luvun taitteen Yhdysvalloissa. Pro gradu -tutkielma 2020. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta.

Arja Turunen: ”Säädytöntä ja miesmäistä – Naisten housut ja sukupuolikäsitysten muutos 1900-luvulla”. Teoksessa Säädyllistä ja säädytöntä – Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, Anna Niiranen ja Arja Turunen (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2019.

Maija Korhonen: Moniäänistävää ja uudelleen muotoilevaa puhetta rodusta ja sukupuolesta. Pro gradu -tutkielma 2019. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta.

Peter Kolchin: ”Whiteness Studies – The New History of Race in America”. The Journal of American History. Vol. 89, No. 1, 2002, pp. 154–173.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s