#17 Helsingin Olympiastadion avajaisista toisiin

Menneisyyden Jäljillä – #17 Helsingin Olympiastadion avajaisista toisiin
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Tervetuloa jälleen Menneisyyden Jäljille ja uudenlaisen jakson pariin! Jakson aiheena on vuonna 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion, jonka avajaisia vietetään ainutlaatuisen laajan remontin jälkeen 22. elokuuta vuonna 2020. Olympiastadion muistetaan luonnollisesti erityisesti vuoden 1952 Helsingin olympialaisista ja sykähdyttävistä urheiluhetkistä. Mistä muista yllättävistäkin asioista Olympiastadion muistetaan? Tiesitkö, että Helsingin olympialaiset oli alkujaan tarkoitus järjestää jo vuonna 1940? Entä mistä haaveet ison ja näyttävän stadionin rakentamisesta kumpusivat jo 1920-luvulla? Ota jakso ja Olympiastadionin historia haltuun! Jakson vieraana Urheilumuseon erikoistutkija Jouni Lavikainen.

Shortly in English: It’s time for re-opening of Helsinki Olympic Stadium, and we are celebrating the opening with talking about the history of the stadium! Helsinki Olympic Stadium is remembered for unforgettable sports moments but also other things that you might not know. Did you know that the Summer Olympics 1952 in Helsinki was not the first time the Olympics were supposed to be organised in Helsinki? Where did the ideas for building a huge stadium in Helsinki came from in 1920s? The guest of the episode is researcher Jouni Lavikainen, Sports museum of Finland.

Aiemmissa jaksoissa on käsitelty paljon erilaisia laajempia aiheita, kuten rakkautta ja huumoria, tai sitten tarkempia kokonaisuuksia, kuten tuolin tai sananlaskujen historiaa, mutta tänään on luvassa jälleen uudenlainen jakso. Tarkoituksena on katsoa lähemmin yhtä rakennusta, jolla on mielenkiintoinen historia ja joka on erityisesti elokuussa 2020 isommin nykyhetkessä esillä. Rakennus, jota tänään tarkastelemme, on Olympiastadion.

Olympiastadionin avajaisia vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1938, ja nyt vuonna 2020 avajaisia vietetään uudemman kerran, kun remontoitu Olympiastadion vihitään uudelleen käyttöön televisiolähetyksessä 22. elokuuta 2020 eli nyt kun tämä jakso julkaistaan tiistaina 18.8. niin saman viikon lauantaina. Olympiastadionin remontti alkoi vuonna 2016 ja maksoi lopulta yli 300 miljoonaa. Remonttia on kritisoitu venyneen budjetin lisäksi siitä, miksi se piti rakennuksena ylipäätään säilyttää, kun halvempaa olisi ollut rakentaa kokonaan uusi urheilustadion. Jaksossa käymme läpi rakennuksen historiaa 1930-luvulta nykypäivään asti ja pohdimme, mitkä eri asiat tekevät Olympiastadionista kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen myös nykypäivänä.

Jakson vieraana on Urheilumuseon erikoistutkija ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Jouni Lavikainen, joka on juuri muuttamassa takaisin Olympiastadionin tiloihin, jossa Urheilumuseon tilat sijaitsevat. Kuulemme jaksossa myös Urheilumuseon uusista tuulista nyt remontin valmistuttua.

Kuva: Eino Heinonen, 1951. Helsingin Kaupunginmuseo. Helsinkikuvia.fi

Jouni valitsi jakson menneisyyden jäljeksi katkelman Turun Sanomien lehtiartikkelista vuodelta 1929, jossa kuvaillaan toiveita ja haaveita oman urheilustadionin rakentamiseksi Suomeen. Katkelmasta huokuu kunniallisuus ja maskuliinisuus, joita urheilun ajateltiin edustavan. Jouni pyysi jaksossa myös kiinnittämään huomioita ilmaisuun ”sivistynyt maailma”, jolla haluttiin korostavan urheilussa pieneksi maaksi hämmästyttävän hyvin 1920-luvulla pärjänneen Suomen asemaa muiden ”sivistyneiden” länsimaiden joukossa.

Yhtä kaikki Olympiastadion on aina edustanut symbolisesti myös paljon muuta kuin käytännöllistä tarkoitustaan paikkana, jossa voidaan kilpailla urheilussa.

Koko sivistynyt maailma katsoi kummastellen kolmimiljoonaista kansaa, joka pystyi sellaisiin suorituksiin, ja urheilijamme, jotka saapuivat kotiin Tukholmasta, kertoivat ihastuksissaan suurenmoisesta stadionista, jollaisen saaminen maahamme sen jälkeen muodostui heidän rakkaimmaksi ihanteekseen. Kansamme on — kaikista vaikeista iskuista huolimatta vaalinut stadionajatusta ja monien vuosien jälkeen vihdoin käynyt käsiksi stadionin luomiseen. — Kaukana ei enää ole aika, jolloin Suomen kansa saa nähdä poikiensa kamppailevan olympialaisesta kunniasta oman synnyinmaan kamaralla, Suomen oman stadionin muurien suojassa.

Turun Sanomat 1.12.1929

Ensimmäisiä Helsingin Olympiastadionin avajaisia vietettiin vuonna 1938, jolloin stadion oli valmistunut sopivasti ennen haaveilua vuoden 1940 kisaisännyydestä. Erinäisten vaiheiden jälkeen kesän 1940 olympialaiset myönnettiin Suomelle, mutta toisen maailmansodan syttyessä tuli pian selväksi, että olympialaisia ei voida järjestää. Lopulta Suomen haave olympialaisten järjestämisestä toteutui vuonna 1952, josta löytyy upeita kuvia Helsingin Kaupunginmuseon hallinnoimalta helsinkikuvia.fi -sivustolta.

Olympiastadion on kuitenkin palvellut myös muita tarkoituksia kuin urheilua, muun muassa isoja musiikkitapahtumia ja konsertteja. Jaksossa kuulet lisää eri tapahtumista, joita Olympiastadionilla on järjestetty!

Kuva: Bonin Volker von, 1952. Helsingin Kaupunginmuseo. Helsinkikuvia.fi

Jakson kuunneltuasi ymmärrät, minkä vuoksi Olympiastadionilla on mittaamaton kulttuurihistoriallinen arvo rakennuksena. Kuulet myös kertomuksia Olympiastadionin avajaisista, olympialaisten järjestämisestä sekä stadionin eri käyttötarkoituksista. Opit myös, minkä vuoksi olympialaisista muodostui sodanjälkeisen Suomen keskeiseksi kokemukseksi.

Juhlavia hetkiä Olympiastadionin historian sekä stadionin tulevien avajaisten tunnelmoinnin parissa Menneisyyden Jäljillä!

Kirjallisuus:

Erkki Alaja: Olympiastadion. Teos. 2020.

Helsingin Sanomat: Remontti valmistui ja Helsingin kaupunki vastaanotti Olympiastadionin: hinta nousee yli 300 miljoonaan euroon. Julkaistu 31.7.2020. Luettu 3.8.2020.

Jouko Kokkonen: Kansakunta kilpasilla : urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900-1952. SKS. Helsinki 2008. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, liikuntasosiologia.

Jouni Lavikainen: Unelma, josta tuli totta – Eerikkilän urheiluopisto 1949–2019. Palloilu Säätiö. 2019.

Juha Kanerva, Markku Kasila, Kalle Rantala, Jouni Lavikainen & Vesa Tikander: Kivinen kisamatka – Miesten jalkapallomaajoukkueen historia. Docendo. Kirja julkaistaan 27.8.2020.

Olympiastadion blogi: Olympiasoihdun matka 72 metrin korkeuteen. Julkaistu 21.10.2015. Luettu 3.8.2020.

Urheilumuseo: Paluu Olympiastadionille. Luettu 14.8.2020.

YLE MOT: Olympiastadionin todellinen hinta: käsikirjoitus. Julkaistu 8.4.2020. Luettu ja katsottu 3.8.2020.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s