#14 TBT Lain unohdetut pykälät
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jaksossa hypätään oikeushistorian Menneisyyden Jäljille! Modernissa lakikirjassa on lukuisia pykäliä, jotka muistuttavat meitä menneestä maailmasta ja Suomen oikeushistorian muutoksista. Lakiin unohdetut tai sinne syystä tai toisesta jääneet pykälät voi nähdä ikään kuin oikeushistoriallisena ulkomuseona, jossa voimme kurkistaa menneen oikeuden eri vaiheisiin. Miksi lakikirjassa on edelleen pykäliä 1700-luvulta? Mitä pykälät hevoskauppiaista ja terhometsässä elätettävistä sioista meille kertovat? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä pitää yleisen oikeuden ulottuvilla?
Shortly in English: In this episode, we will focus on the forgotten sections of the Finnish law. Why the law includes some very old sections that are not relevant nowadays? What kind of things have been understood so important that they must be mentioned in the law?
Oikeus on historiallinen käsite. Sitä on jaettu, sovellettu ja muutettu valtiohistoriassa monen sadan vuoden ajan. Oikeus on Suomessakin perustunut satoja vuosia lakeihin, joita ovat säätäneet ajan kuluessa Ruotsin valtiopäivät, Suomen keisarillinen senaatti ja nykyäänkin eduskunta.
Myös pohdinta siitä, mitkä osat lakikirjassa ovat voimassa olevia ja sovellettavissa liittyy historian ja nykypäivän suhteeseen, sillä lakikirjasta löytyy edelleen useita hyvin vanhanaikaiselta kalskahtavia osia. Syy vanhoihin pykäliin terhometsistä ja humalistojen kasvattamisesta liittyvät periaatteeseen siitä, että lakia uudistetaan pala palalta uusien säädösten syrjäyttäessä vanhat. Uudistamisen periaate ei kuitenkaan yllä pykäliin, joita ei ole tarpeen uudistaa tai jotka toisaalta eivät ole enää sovellettavissa ja siten säilyneet koskemattomina.
Valitsin jakson menneisyyden jäljeksi Suomen laista kauppakaaren 7. luvusta kuudennen pykälän (6 §), joka kuuluu seuraavasti:
Jos rymäkkä, meteli ja tappelu tapahtuu, sittenkuin julkiset markkinat on alkaneiksi julistettu, rangaistakoon syypää lain mukaan ja vetäköön rauhan rikkomisesta sakkoa kymmenen talaria.
Suomen laki, Kauppakaari 7. luku Markkinoista, 6 §
Kauppakaaren eli kaupankäyntiä koskevan lain keskeistä sisältöä oli ja on määritellä, missä, milloin ja millä ehdoin kauppaa saa käydä. Luku markkinoista on selvästi vanhanaikainen, sillä markkinat eivät enää muodosta kaupankäynnin moottoreita, kuten vielä 1700-luvulla, jolloin kauppakaari vuoden 1734 kokonaisvaltaisessa lakiuudistuksessa määriteltiin. Kuitenkaan pykälästä ei ole varsinaisesti haittaa nykypäivän kannalta eikä lakia voida enää samoin ehdoin soveltaa, minkä vuoksi se yhä lakikirjasta löytyy.
Käyn jaksossa läpi kasan Suomen lain kauppakaaresta, oikeudenkäymiskaaresta ja rakennuskaaresta löytyviä pykäliä, jotka ovat tavalla tai toisella viihdyttäviä, kun niitä nykypäivän kiikareilla katselee. Vaikka pykälät huvittavat tässä päivässä, on niitä kiintoisaa vakavissaankin pohtia, mitä ne meille kertovat menneisyyden oikeudellisesta maailmasta. Ikuista lakia ei ole mahdollista kirjoittaa, vaan laki elää maailman muutosten mukana, kuten myös ihmisten oikeustaju.
Oikein kiintoistaa matkaa oikeudellisen historian äärelle ja Menneisyyden Jäljille!
Kirjallisuus:
Jouni Heikniemi: ”Suomen oikeuden historiallisen kehityksen vaiheet.” Julkaistu 26.10.2002. Luettu 21.6.2020. http://www.heikniemi.fi/kirj/jur/yleinen/suohi.html
Lakimiesuutiset: ”Eduskunnan kirjastossa esittäytyy suomenkielisten lakien pitkä ja värikäs historia.” Julkaistu 7.1.2014. Luettu 21.6.2020 https://lakimiesuutiset.fi/eduskunnan-kirjastossa-esittaytyy-suomenkielisten-lakien-pitka-ja-varikas-historia/
Lotta Vuorio: ”Lain unohdetut pykälät”. Salon Seudun Sanomat, 19.7.2015.
Suomen Laki -hakupalvelu. https://suomenlaki-almatalent-fi.libproxy.helsinki.fi/#//Regulation$yes/////2020-06-21
Tieteen Termipankki: ”Kaari”. Luettu 21.6.2020. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaari
LOTTA VUORIO 