#11 TBT Kuntosaleja ja entisajan kuntoiluvälineitä
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Tervetuloa Menneisyyden Jäljillä -podcastin uuteen jaksoon uudella jaksoformaatilla! Poikkeusaikojen vuoksi podcastissa kuullaan lähitulevaisuudessa lyhyempiä ja tarkkaan, rajattuun aiheeseen syventyviä historiakatsauksia, jotka kulkevat tunnisteella TBT. Ensimmäisessä TBT-jaksossa perehdytään kuntosalien historiaan! Jaksossa selviää, millainen kuntosali on tilana ja miltä siellä on näyttänyt eri aikoina. Lisäksi erityisesssä tarkastelussa on Polymachinon, joka on ensimmäisiä markkinoille tulleita moderneja kuntosalilaitteita 1800-luvulla. Hyppää mukaan entisajan kuntoilun maailmaan!
Shortly in English: The new episode is here with a brand new format called Throwback Tuesday or TBT! While waiting for it to be sade to record episodes with guests again, we will dive into specific historical themes and look at them closely in these shorter episodes. The first TBT-episode will be about the history of gym and fitness! What were the past gyms like and when was the first gym invented? What was a Polymachinon and how could you keep yourself fit with it? If you are in need of inspiration for your training, check out for 19th century trainings tips in the social media channels of Menneisyyden Jäljillä!
Uuden jaksoformaatin tunniste, TBT, viittaa suosittuun sosiaalisen median hashtagiin #tbt eli Throwback Thursday, joka viittaa nostalgiseen menneisyyden tapahtumien tai asioiden muisteluun erityisesti kuvien välityksellä. Koska Menneisyyden Jäljillä ilmestyy aina tiistaisin, on TBT podcastin yhteydessä Throwback Tuesday! Tarkoituksena on siis syventyä tarkkarajaisiin ja yllättäviinkin aiheisiin eri asioiden, esineiden ja tapahtumien menneisyyksistä.
Ideoita TBT-jaksoihin otetaan mieluusti vastaan, joten laita rohkeasti viestiä tai kommenttia!
Ensimmäisessä TBT-jaksossa syvennytään siis kuntosalien historiaan! Mikä kuntosali ylipäätään on, mikä sen tarkoitus on ja millainen se on ollut eri aikoina? Jaksossa tarkastellaan kuntosaleja tiloina ja fyysiseen harjoitteluun tarkoitettuina paikkoina niin materiaalisen kulttuurin, terveyden, sukupuolen kuin luokan näkökulmista.
Ensimmäiset kuntosalit on löydetty antiikin Kreikasta, jolloin niitä kutsuttiin nimellä gymnasia. Se oli paikka, jossa miehet saattoivat treenata alasti kulttuurin arvojen sekä terveyttä vaalivien periaatteiden mukaisesti. Kuntosalien suosio romahti antiikin Rooman aikakaudella ja syntyi uudelleen vasta 1800-luvun Euroopassa. Tässä välissä liikunta ei sinällään kadonnut mihinkään, vaan ainoastaan kuntosalit fyysisen ja funktionaalisen harjoittelun paikkoina menettivät merkityksensä.
Kuntoilukulttuuri syttyi 1800-luvulla uuteen kaupalliseen kukoistukseensa monista eri syistä, joita jäsennellään jaksossa. Tärkein yhdistävä tekijä niin antiikin kuin modernin ajan kuntosaleille on kuitenkin vapaa-aika ja varallisuus, joita kuntoiluun vaadittiin. Varakkaan luokan elämäntapa muuttui staattiseksi eikä siten tukenut terveyttä, mikä loi erillisen tarpeen liikunnalle.
Yksi tämän yläluokan kuntoilun tarpeen ruumiillistumasta oli Polymachinon, joka oli ensimmäisiä Britanniassa markkinoille tulleita kuntoilulaitteita. Laitteen on kehittänyt vuonna 1831 liikuntakasvattaja James Chiosso, jonka alkuperäistä opasta (1855) mukaillen koneenrakentaja Gustav Ernst kirjoitti oman laitteen käyttöoppaansa vuonna 1861. Oppaassa kuvaillaan laitteen ja oppaan käyttötarkoitusta seuraavasti:
Jos myönnetään, että lihasvoiman käyttö voi yksinkertaisesti sallia heikon saavuttaa vahvan toimintakyvyn, mitä seurauksia emme katsoisi tästä hyödylliseksi? Ymmärtävässä hoidossa lihasvoiman käyttö mahdollistetaan heikentyneille liikuntakyvyttömille tai mahdollisesti sairaalloisille kehoille. Olen tutkinut asiaa pitkään ja perinpohjaisesti, ja siten tullut vakuuttuneeksi kuntoilun tärkeydestä, joten rohkenen nyt julkaista oppimäärän ohjeistuksia heille, jotka haluavat itsekseen perehtyä tai perheidensä kanssa tutustua kasvatusmenetelmään, fyysiseen harjoitteluun.”
Gustav Ernst, The Portable Gymnasium 1861
Suomennos: Lotta Vuorio
Laitetta pidettiin siis yleisesti terveyttä ja kuntoa kohottavana sekä äärimmäisen tarpeellisena kehoille, jotka olivat huonokuntoisia tai jopa sairaalloisia. Laite oli lopulta hyvin epäkäytännöllinen sen kokonsa (2-3 metriä ja saatavilla kahta eri kokoa) ja siten sen vaatiman tilan puolesta. Polymachinon muistuttaa nähdäkseni modernia taljalaitetta, jonka ideana on progressiivinen painoharjoittelu valituille kohdelihaksille. Alla kirjan kuvitusta laitteesta!
Laitteen käyttöopas koostuu pääasiassa erilaisista liikeohjeistuksista sekä niiden kuvituksista, joissa sekä niin miehet kuin naiset kuntoilevat laitteen avulla. Liikeohjeistuksissa kerrotaan, miten liikkua ja mitä hyötyä liikkeistä on. Sekä edustavasti frakit päällä kuntoilevat miehet kuin leveässä vannehameessa urheilevat naiset on asetettu tekemään niin ala- kuin ylävartalolle sopivia liikkeitä kuin oletettavasti raskaimpia ja kevyempiä liikkeitä. Kuvituksen henkilöiden edustavat asut herättävät mielenkiinnon liikkumisen mukavuudesta tai rajoituksista, mutta ne paljastavat myös laitteen markkinoinnin kohderyhmän eli ylemmän luokan.
Kuten yllä olevasta kuvituksesta huomaa, laitetta suositeltiin niin miesten kuin naisten käytettäväksi. Liikuntakulttuuri muuttui 1800-luvulla suosimaan vahvemmin myös naisten fyysistä harjoittelua, jonka oli tarkoitus turvata äitien terveyttä. Vaikka kuntosalit olivat pitkään olleet selvästi miehille suunnattuja paikkoja, perustettiin 1800-luvun puolivälissä ensimmäiset naisille suunnatut harjoittelupaikat, joissa harrastettiin kuntoilua ja voimistelua. Yksi näistä oli Kensingtonissa sijainnut Alexandra House Gymnasium, jonka onnistuneita tuloksia naisten terveydelle hehkutettiin vuonna 1907 Daily Mirror -lehdessä: ruotsalaisen Pehr Lingin voimistelumenetelmään pohjautuva harjoittelu on lehden mukaan ”suunniteltu yhtä lailla ylvään ja keveän liikkeen sekä lihasten kehittämiselle”.
Inspiraatio jaksoon syntyi poikkeusaikana kehkeytyneestä henkilökohtaisesta ikävästä kuntosalille voimaharjoittelun pariin, ja jaksoa tehdessä oli mielenkiintoista pohtia myös kuntosalien tarkoitusta nykypäivänä.
Poikkeusaikana on niin ikään syntynyt sosiaalisen median ilmiö, jossa monet vaikuttajat jakavat treenivinkkejä joko videoiden tai live-lähetysten muodossa esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa. Halusin hypätä mukaan tämän trendin aallon harjalle, joten Menneisyyden Jäljillä Facebook– ja Instagram-tileiltä löytyy nyt 1800-luvusta inspiroituneita treenivinkkejä videoiden muodossa! Jumppaliikkeet on poimittu Britanniassa toimineen lääkärin Mathias Rothin liikuntaoppaista vuosilta 1851 ja 1856 (ks. lähdeluettelo alla).
Toivotan sinulle kaikin puolin liikunnallista ja mahtavaa päivää! Muistathan ottaa Menneisyyden Jäljillä seurantaan sosiaalisen median lisäksi myös Spotifyssa!
Kirjallisuus ja lähteet:
Ernst, Gustav: The Portable Gymnasium: A Manual of Exercises, Arranged for Self- instruction in the Use of the Portable Gymnasium. Lontoo, 1861.
Chaline, Eric: The Temple of Perfection. A History of the Gym. Reaktion Books. Lontoo 2015.
Cregan-Reid, Vybarr: Homo sapiens – Luotu liikkumaan (suom. Petri Ukskoski). Minerva. Helsinki 2019. Alkuperäinen teos Primate Change – How the World We Made Is Remaking Us (2018).
Maclaren, Archibald: A System of Physical Education – Theoretical and Practical. The Clarendon Press. Oxford 1869.
McCrone, Kathleen E.: Sport and the Physical Emancipation of English Women 1870–1914. Routledge. Lontoo 1988.
Roth,Mathias: The Prevention and Cure of Many Chronic Diseases by Movements. An Exposition of the Principles and Practice by These Movements for the Correction of the Tendencies to Disease in Infancy, Childhood, and Youth, and for the Cure of Many Morbid Affections of Adults. John Churchill. Lontoo 1851.
Roth, Mathias: Hand-Book of the Movement Cure. Groombridge & Sons. Lontoo 1856.
Van Hilvoorde, Ivo: Fitness – The Early (Dutch) Roots of a Modern Industry. The International Journal of The History of Sport. Vol. 25, no. 10, 9/2008, 1306–1325.
”Lady Gymnasts Who Performed before Foreign School Experts.” Daily Mirror, 13 Aug. 1907, p. 8. Mirror Historical Archive, 1903-2000, https://link.gale.com/apps/doc/MFOWAA195663465/GDCS?u=uhelsink&sid=GDCS&xid=a86b4ffa.
LOTTA VUORIO 