#21 Kokemuksellisuus liikunnassa, urheilussa ja niiden muistelussa

13.10.202016.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Taas mennään uuden jakson parissa, ja luvassa on sporttinen jakso vähän eri näkökulmasta kuin yleensä. Perehdymme jaksossa kokemuksellisuuteen liikunnassa ja urheilussa. Miten kokemus rakentuu ja voiko kokemusta muokata jälkikäteen? Miten urheiluun liittyvät muistot rakentuvat ja miten niistä tulee merkityksellisiä? Vieraana minulla on mies, jolta eivät sanat lopu kesken ja joka on kirjoittanut talteen lukemattomia kokemuksia liikunnan ja urheilun maailmasta – niin nykyisyyteen kuin menneisyyteen peilaten. Urheilusosiologi Arto Tiihosen kanssa aiomme siis pohtia, mitkä asiat yhdistävät näkökulmiamme liikkuvaan kehoon.

Shortly in English: We have discussed sports history (gym culture episode #11 and football episode #13) and moving one’s body (history of chair and body positions episode #15) in previous episodes, but we have not talked about the thing common for all of these – experience. This episode is all about experience: What it is? Does it come from the body or the mind? How sports memories are remembered and how they construct one’s identity? The guest of the episode is sports sociologist Arto Tiihonen.

Olemme puhuneet aiemmissa jaksoissa muun muassa kuntosalien historiasta, jalkapallon historiasta sekä ihmiskehon historiasta aiemmissa jaksoissa, mutta meillä on jäänyt nimeämättä yksi tärkeä ja näitä teemoja yhdistävä tekijä – nimittäin kokemus.

Tieteen termipankin mukaan kokemuksella voi viitata filosofiassa ”tietoisuuden muotoon” ja folkloristiikassa ”ymmärtävään suhteeseen tajuavan ihmisen sekä elämäntilanteen välillä”. Kokemus on varmasti näitä molempia, ja tänään kokemusta tarkastellaan liikunnan ja urheilun yhteydessä. Miten liikkuva ihminen tuntee kehonsa ja miten eri aistit rakentavat kokonaisvaltaista kokemusta liikunnasta?

Käsittelemme jaksossa todella isoja kysymyksiä, kuten missä kokemus syntyy sekä miten kokemusta voidaan muokata. Näistä kysymyksistä on kiistelty aikojen saatossa pitkään, mutta sen voi yhteenvetona todeta, että kokemus rakentuu kehon ja mielen yhteistyössä niin, ettei näitä aina edes voi erottaa toisistaan. Niin urheiluun ja liikuntaan kuin mihin tahansa muuhunkin liittyvää kokemusta voidaan muokata jälkikäteen muistelun keinoin. Kokemuksiin liittyviä merkityksiä voi toistaa, tarinallistaa, kertoa ja jakaa, jotta annettu merkitys säilyy ja vahvistuu.

Arto on uransa aikana ollut paljon tekemisissä urheiluun ja liikuntaan liittyvien muisteluiden sekä niille annettujen merkitysten parissa. Hän esimerkiksi kirjoitti gradunsa hänen omiin liikuntaan ja urheiluun liittyvistä muistoista sekä niiden kontekstualisoinnista omaan aikaansa 60- ja 70-luvuille.

Jakson menneisyyden jälki käsitteli Helsingin Sanomissa keväällä 2020 julkaistua kuvareportaasia, jossa Arto kirjoitti kuvaukset kuvaaja Akseli Valmusen ottamiin valokuviin takapihojen liikunnallisista leikeistä ja urheilusta. Artikkelissa nostetaan esiin erilaisia kokemuksia verrattuna siihen visuaaliseen mediakuvaan, johon olemme urheilussa nykyään tottuneet: huolellisesti valittuihin ja rajattuihin kuvakulmiin huippu-urheilijoista.

Menneisyyden jäljeksi valikoitui kuva Espoosta keväältä 2019, jossa pojat potkivat palloa tekonurmella, joka vihreänä pilkottaa osin sulaneen lumen alta. Arto kuvailee jutussa kuvaan liittyvää muistoaan seuraavasti:

Keväällä, kun lumi alkaa sulaa ja nurmi tai hiekka näkyy repaleisesti jään alta, ilma tuoksuu jalkapallolle. Silloin on pakko päästä kentälle. Haju on aivan vastustamaton. Sen tuntevat kaikki futaajat. Espoo, kevät 2019.

Arto Tiihonen, ”Än-yy-tee-nyt!”, Helsingin Sanomat 23.2.2020

Arto sanoittaa artikkelissa hienosti erilaisia tilanteita, joissa koetaan liikunnallisesti merkityksellisiä hetkiä. Kokemukset rakentuvat aistien, kehon sekä sosiaalisen ulottuvuuden kautta muiden ihmisten kanssa.

Miltä sinusta tuntuu artikkelin kuvauksia lukiessa ja valokuvia katsellessa? Nouseeko sinun mieleesi jotain liikkumiseen tai urheiluun liittyviä muistoja ja kokemuksia?

Kuunneltuasi jakson ymmärrät, miksi kokemukset ovat tärkeä tutkimusaihe niin nykyisyyden kuin menneisyyden osalta. Ymmärrät myös, miten kokemus rakentuu liikunnan ja urheilun kentällä sekä miten kokemuksia voi vaalia ja tutkia.

Kokemuksellista kuuntelukertaa Menneisyyden Jäljillä!

Kirjallisuus:

Arto Tiihosen blogi: Miksi liikun.

Arto Tiihonen: Urheilu kertomuksena. Liikuntasosiologian pro gradu. Jyväskylän yliopisto, Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, 1990.

Arto Tiihonen: ”Kokemus puhuu, tarina kertoo, tutkija selittää – tarinoittamalla tiedettä kokemuksista”. Teoksessa Johanna Latvala, Eeva Peltonen & Tuija Saresma (toim.): Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 79. Jyväskylän yliopisto 2004.

Arto Tiihonen: ”Kokemuksesta tulkintaan, tulkinnasta käytäntöön”. Teoksessa: A. Sarvimäki A & I. Syrén I: Ikääntyminen ja ruumiillisuus. Seminaariesityksiä 30.11–1.12.2009. Oraita 1/2010. Helsinki: Ikäinstituutti, 41-47.

Arto Tiihonen: ”Miksi liikun – suorituksia, terveyttä & kokemuksia”. Miksi liikun -blogi. Julkaistu 10.9.2013. Luettu 6.10.2020.

Helsingin Sanomat: Än-yy-tee-nyt!. Teksti Arto Tiihonen & kuvat Akseli Valmunen. Julkaistu 23.2.2020. Luettu 6.10.2020.

Henning Eichberg: Liikuntaa harjoittavat ruumiit. Vastapaino. Jyväskylä 1987.

Henning Eichberg: ”The Narrative, the Situational, the Biographical – Scandinavian Sociology of Body Culture Trying Third Ways”. International Review for the Sociology of Sport, 29:1, 99-116. 1994.

Monique Scheer: ”Are Emotions a Kind of Practice (And Is That What Makes Them Have a History) – A Bourdieuian Approach To Understanding Emotion”. History and Theory, Vol. 51, 5/2012, 193–220, 2012.

Tieteen termipankki: ”Kokemus”. Filosofia. Luettu 6.10.2020.

Tieteen termipankki: ”Kokemus”. Folkloristiikka. Luettu 6.10.2020.