#103 Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä

9.4.202421.4.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa keskustellaan suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta siitä, kun Svinhufvud af Qvalstad -suku aateloitiin, ja juhlan kunniaksi Kotkaniemen kotimuseo avaa aihetta koskevan näyttelyn keväällä 2024. Pohdimme jaksossa, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana nykypäivään asti. Miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä? Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen ja historioitsija Anu Lahtinen, jotka ovat olleet mukana rakentamassa jaksossa puheena olevaa museonäyttelyä.

Shortly in English: How it is like to belong to the noble family that has its 450 anniversary this year? How do you build a museum exhibition? We will delve into these questions together with museum assistant Annastiina Löppönen and historian Anu Lahtinen.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

Tämän jakson näkökulmana on tarkastella Svinhufvudin aatelissuvun kautta aatelin aseman muutoksia vuosisatojen takaa nykypäivään asti. Erityisen kiinnostava kysymys on, että miten todella pitkän historian omaava aatelissuku itse kokee aatelisasemansa nykypäivänä. Millä tavoin aateli sulautui säätynä osaksi demokratisoituvaa luokkayhteiskuntaa? Mitä tarkoittaa olla aateli nykypäivänä?

Lisäksi pääsemme historian rakentamisen ja esittämisen kulissien taakse, kun pääsemme kuulemaan, miten museonäyttely rakennetaan – tällä kertaa Kotkaniemen kotimuseon uutta Svinhufvudien suvun historiaa ja merkkivuotta koskien. Tämä on erityisen kiinnostavaa, koska vuoden 2023 kesällä vierailin Kotkaniemen kotimuseolla, josta olemme keskustelleet jaksossa #85. Suosittelen myös kurkkaamaan Menneisyyden Jäljillä -kanavan YouTubesta, josta löytyy video Kotkaniemen kotimuseon vierailulta kesältä 2023.

Olemme keskustelleet tässä podcastissa aiemmin Suomen aatelin historiasta jaksoissa #72, #73 ja #74, joten näiden jaksojen pohjalta ponnistamme tämän päivän aiheeseen. Annastiina ja Anu pääsivät nauhoituksissa korkkaamaan Tampereella aivan upouuden Menneisyyden Jäljillä -podcastin studion, jonka olen rakentanut Suomen tiedetoimittajain liiton apurahan sekä liiton myöntämän tiedeviestintäpalkinnon palkintorahan avulla. Lämmin kiitos siis Suomen tiedetoimittajain liitolle tästä avusta!

Annastiina ja Anu kertovat jaksossa, miten Pehr on nimenä kulkenut Svinhufvudien suvussa vuosisatojen ajan mieslinjassa. Tämä tuotti museonäyttelyä rakentaessa haasteita, sillä eri aikojen Pehrit tuli erottaa jollain tavalla toisistaan niin, että museonäyttelyn sisältö on selkeä.

Jakson menneisyyden jälki liittyy presidentti Pehr Evind Svinhufvudin isoisään, lääninkamreeri Per Gustav Svinhufvudiin. Menneisyyden jälki on Per Gustaville omistettu ylistysruno, joka kertoo useita mielenkiintoisia huomioita aatelin historiasta. Alla oleva pätkä on vain osa ylistysrunosta, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä Kansalliskirjaston digiaineistoista.

Siit on riemu rinnassani, Ilon polte powessani, 
Ett’ on saatuna Sawohon, Kunnon miehet Mikkelihin, 
Wirkamiehiksi wedetty, Walittunna walwojiksi, 
Aiwan armosta Jumalan, Luojan suuren suomisesta; 
Jotka huolella hywällä, Hartahimmalla halulla, 
Kohtaloltansa kokewat, Pyytelewät puoleltansa, 
Miehen annella aluille, Lapsillemme lahjoitella 
Walistusta wakinaista, Siwistystä siiwollista. 
Soisiwatpa suomalaisten, Tahtoisit talonpojankin, 
Kynän kynsissä pysywän, Pännän peukalon wälissä, 
Jolla puustawit puhuwat, Sanat suorat suomalaiset, 
Taidettaisiin tawallensa, Sijoitella sijoillensa, 
Paperille pantaessa, Lawialle laitellessa.

Lääninkamreeri Per Gustav Svinhufvudille osoitettu ylistysruno, julkaistu Suometar-lehdessä helmikuussa 1854

Svinhufvudin aatelissuku tunnetaan parhaiten presidentti P.E. Svinhufvudin kautta, ja Annastiina kertoo jaksossa, kuinka tärkeä rooli entisellä presidentillä on nykypäivänä Svinhufvudin suvun parissa. Svinhufvudien sukuseuran kanssa yhteistyössä toteutetun kyselyn tulokset osoittivat Annastiinan mukaan, että suvun historiasta ollaan hyvin ylpeitä, vaikka kyselyyn vastanneiden henkilöiden kokemuksen mukaan konkreettista vaikutusta arjessa aateluudesta ei juurikaan ole.

Mielestäni mielenkiintoista on jaksossa pohdinta siitä, että aatelissukuun kuuluminen tuo tietyn etuoikeuden oman suvun historiaan esimerkiksi niihin sukuihin nähden, jotka ovat kuuluneet rahvaan tai työväen pariin. Kun suku on aateli, niin sen historia on usein hyvin kirjoitettu ylös ja sukua koskevia lähteitä on todennäköisemmin olemassa. Toisaalta Annastiina kertoo, että Svinhufvudin sukua koskevassa kyselyssä vastaajat kertoivat, että suvun historiasta on tiedetty, mutta aatelisuus on jäänyt taka-alalle – huomio on sen sijaan keskityttynyt presidentti P.E. Svinhufvudiin merkkihenkilönä.

Jakson kuunneltuasi opit, miten museonäyttely rakennetaan Kotkaniemen kotimuseolla ja mitä eri vaiheita näyttelyn rakentamiseen kuuluu. Kuulet myös myyttisiä syntytarinoita Svinhufvudien aatelissuvun alkupisteestä ja ymmärrät, miten yhden aatelissuvun kautta voi tarkastella Suomen aatelin historiaa.

Villisikoja, sukuvaakunoita ja museonäyttelyn rakentamista Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön nettisivut

Kotkaniemen kotimuseon nettisivut

Alex Snellman, Anu Lahtinen, Janne Haikari, Marko Hakanen: Aatelin historia Suomessa. Siltala. 2020.