#72 Suomen aatelin historia pähkinänkuoressa

17.1.202317.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Tervetuloa Aatelin Menneisyyden Jäljille! Jakso aloittaa kolmiosaisen yhteistyön, jonka tiimoilta tutustumme Suomen aatelin historiaan. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa tiivistämme aatelin historian pähkinänkuoreen. Koska aateli syntyi ja mitä eroa on aatelilla ja rälssillä? Mitkä olivat aatelin velvollisuudet ja vastuut? Miten aatelin asema on muuttunut eri aikoina? Keskiössä on myös se, mihin aatelin valta on perustunut. Jakson vieraana on Suomen historian apulaisprofessori Anu Lahtinen, joka on todennut aateliin liittyen seuraavasti: ”Kun on tietty asema, niin siitä seuraa myös tietyt velvoitteet – ei pelkästään oikeuksia, vaan myös velvoitteita kohdella muita hyvin”. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuonekonserttien kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi.

Shortly in English: On track of the noble past! Podcast does a commercial collaboration with Ritarihuonekonsertit for three episodes – #72, #73 and #74. In these episodes, we explore the history of Finnish noble in various viewpoints. In the first episode of these three, you will find out everything you need to know of Finnish noble, recorded in 38 minute-long episode. The guest of the episode is Associate Professor Anu Lahtinen, University of Helsinki. Explore the whole collaboration organised my Helsinki Walks here.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Ritarihuonekonserttien kanssa.*

Nyt podcastissa on luvassa kolme normaalista poikkeavaa jaksoa, kun Menneisyyden Jäljillä podcast tekee kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Olen saanut ilon ja kunnian tuottaa kolme spesiaalijaksoa, jotka lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan tapahtumakokonaisuuteen. Kolmiosainen podcast-sarja on osa tapahtumakokonaisuutta, joka huipentuu Adelaïde Ehnroothin emännöimään epookkikahvilaan 4.2.2023.

Kuljemme aatelin menneisyyden jäljille kolmen teeman kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käymme tiiviisti läpi sen, mitä aatelin historiasta on ylipäätään hyvä tietää ja ymmärtää. Toisessa jaksossa tutustumme aateliin perhehistorian näkökulmasta, ja kolmannessa jaksossa pohdimme aatelin yhteiskunnallista asemaa ja valtaa. Aika mielenkiintoinen kattaus siis luvassa!

Jaksot tulevat julki kolmena peräkkäisenä viikkona, joten julkaisutahti on totuttua tiheämpi näiden jaksojen osalta. Myös jaksojen pituus on napakampi kuin yleensä, mikä tekee jaksoista nopeammin asiaan ja jakson ydinkysymyksiin eteneviä.

Olen hyvin tarkka siitä, että kaupalliset yhteistyöt palvelevat podcastissa julkaistavaa sisältöä sekä jaksoja kuuntelevia kuulijoita. Olenkin erittäin tyytyväinen tähän yhteistyökokonaisuuteen, jota oli mukava toteuttaa ja joka mielestäni tarjoaa eheän kokonaisuuden Suomen aatelin historiaan, jota ei ole podcastissa aiemmin käsitelty jaksoakaan.

Aateli tarkoittaa etuoikeutettua yhteiskuntaryhmää, joka toimi monen vuosisadan ajan erillisenä säätynä. Aatelilla oli vahvistetut omat oikeudet, kuten verovapauksia, oikeus tiettyihin korkeisiin virkoihin, oikeus tulla vertaistensa tuomitsemaksi oikeuskiistoissa sekä arvonimiä.

Kävimme jaksossa läpi Anun kanssa Suomen aateliin liittyviä peruskäsitteitä, kuten rälssin ja aatelin merkityseron. Rälssi on tavallaan aatelia ennen jo olemassa ollut ryhmä, joka oli vapautettu veronmaksusta. Anun valitsema menneisyyden jälki kuvaakin Suomen keskiaikaista, Maunu Eerikinpojan lakina tunnettua lakipykälää rälssiä koskien.

Näin tulee rälssimiesten palvella kuningastaan: sillä, joka haluaa omaisuudelleen verovapauden, olkoon hän ritari tai muu aatelismies, ketään unohtamatta, tulee olla vähintään neljänkymmenen markan arvoinen hevonen sekä lisäksi sotaratsun satula, kunnollinen kypärä ja haarniska ynnä täydet aseet, joilla hyvä mies voi puolustaa itseään. – – Siinä tapauksessa, että joku talonpoika pyrkii rälssimieheksi, hänen tulee ennen tätä päivää varustautua hevosella ja aseilla, jotta ne, joiden tulee pitää asepalvelus kuninkaan puolesta, voivat tutkia hänen miehuullisuutensa ja kuntonsa, hänen hevosensa ja aseensa, sekä sen, kykeneekö hän omaisuudellaan pitämään voimassa edelläsanotun ratsupalvelun.

Ruotsin valtakunnan laki, 1350-luku

Puramme jaksossa myös joitain aateliin liittyviä väärinymmärryksiä, kuten sen, ettei aateli vain levännyt laakereillaan rahassa piehtaroiden tai ettei aateli edes aina ollut varakasta. Aatelin asema on ollut myös erilainen eri aikoina, vaikka sen asema muihin yhteiskuntaluokkiin tai säätyihin nähden olikin aina käytännössä muita vahvempi.

Aatelin Menneisyyden Jäljillä pääset tutustumaan Suomen aatelin historiaan. Kolmiosaisen yhteistyösarjan ensimmäinen jakson kuunneltuasi tunnet Suomen aatelin liittyvät peruskäsitteet ja tiedät, miten aatelin asema vaihtui eri vuosisatoina.

Ylhäistä matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Alex Snellman, Anu Lahtinen, Janne Haikari, Marko Hakanen: Aatelin historia Suomessa. Siltala. 2020.

Yle, Kulttuuriykkönen: Suomen aateliset, jaloja siniverisiä vai laiskoja hienostelijoita? Julkaistu 15.9.2020.