#73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää

Menneisyyden Jäljillä – #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää
Lotta Vuorio © 2023 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuonekonserttien kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi.

Shortly in English: On track of the noble past! Podcast does a commercial collaboration with Ritarihuonekonsertit for three episodes – #72, #73 and #74. In these episodes, we explore the history of Finnish noble in various viewpoints. In the second episode, we will discuss the everyday life, living, homes and social life of the Finnish noble. The guest of the episode is historian Ulla Ijäs. Explore the whole collaboration organised my Helsinki Walks here.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Ritarihuonekonserttien kanssa.*

Toiseksi vieraaksi Aatelin Menneisyyden Jäljille sain Turun yliopiston Suomen historian dosentin, Ulla Ijäksen. Hän on tutkinut kaupunkilaiseliittiä 1700–1800-luvun vaihteessa ja vanhan Suomen alueita, kuten Viipuria. Hän on kuvaillut aatelin kulutustottumuksia ja todennut, että 1800-luvulla matkustaminen oli osa aatelin arkea, hyvän maun nähtiin aikanaan liittyvän ihmisen syntyperään ja että suurten juhlien edellä salonkiin saatettiin hankkia uusia pelipöytiä, pöytähopeat kiillotettiin ja piano viritettiin.

Tämän jakson suola on materiaalisessa kulttuurihistoriassa sekä sosiaalisen kanssakäymisen historiassa. Jaksossa pohditaan asumista ja aatelin elinympäristöä hyvin konkreettisesti, minkä lisäksi ruoditaan aatelin seuraelämää ja sitä, minkälaisia tavaroita seuraelämä vaati.

Lue lisää kolmiosaisesta kaupallisesta yhteistyöstä ja jaksoista Aatelin Menneisyyden Jäljillä täältä.

Tämän jakson suola oli ehdottomasti kaikki yksityiskohtainen kuvailu siitä, millaista aatelin arki oli erityisesti 1700- ja 1800-luvun kontekstissa. Vaikka jaksossa #72 kiinnitimme huomiota siihen, että aateli ei aina ollut erityisen varakasta ja köyhääkin aatelia on vuosisatojen kuluessa nähty, erottui aateli säätynä kuitenkin varallisuutensa ja siten myös varallisuudella ostettujen tavaroiden kanssa muista säädyistä näin isossa kuvassa.

Ulla valikoi jakson menneisyyden jäljeksi aivan ihastuttavan sitaatin, jossa kuvaillaan 1700-luvun tytön vaatekaapin sisältöä.

Hyvän kuvan pienen aatelistytön varusteista antaa kahdeksanvuotiaan Sofia Juliana Kurckin vuonna 1738 laadittu pukuluettelo. Vanhastaan nuorella aatelisneidillä oli 14 aluspaitaa, neljä esiliinaa, kolme nenäliinaa, kureliivi, neljä yömyssyä, kaksi puo- lihametta, viisi nuttua, leninki, aamutakki, vanutikattu hame, kolme kaulaliinaa, kuusi pitsein koristeltua yöpaitaa, kaksi myssyä, pari silkkisukkia, viuhka, kultaiset korvarenkaat ja korallisydän. Vastateetetyssä puvustossa oli lisäksi punainen damastileninki, valaanluilla ja tukiraudalla tuettu kureliivi, pönkkähame, harsomyssy, kaksi viuhkaa, kaksi paria kenkiä ja hansikkaat.

Kuvaus kirjasta Aatelin historia Suomessa, vuosi 2020

Aatelisperhe oli 1700- ja 1800-luvuilla paljon laajempi kuin nykyinen ymmärryksemme ydinperheestä. Aatelisperheeseen kuuluivat vanhemmat ja lapset, mutta myös edellistä sukupolvea, kuten isovanhempia, tai sitten vanhempien sisaruksia, tätejä, setiä ja mahdollisesti vielä serkkuja. Näin ollen aateliperheen kohdalla puhutaan laajennetusta perheestä.

Aateliperheen lisäksi kotitalouteen kuului vielä palveluskuntaa, jota saattoi olla niin kaupunkikodissa kuin maaseudun tilalla. Jaksossa pääsetkin kuulemaan, keitä kaikkia aatelisperheen koko kotitalouteen lopulta kuului ja mitä tehtäviä eri henkilöillä kotitaloudessa oli.

Jaksossa pääset astumaan sisään aateliskoteihin ja tutustumaan, minkälaista esineistöä aateliskodissa oli ja miten aateliskodissa käyttäydyttiin. Pääset kurkistamaan myös aatelin seurapiirielämään ja opit, mitä sukutyö tarkoittaa.

Historiallista materialismionnea Aatelin Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Alex SnellmanAnu LahtinenJanne HaikariMarko Hakanen: Aatelin historia Suomessa. Siltala. 2020.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s