#51 Suomen ruokahistoriaa, vihannesmuhennoksia ja puurovellejä

4.1.202216.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Podcastvuosi alkaa maukkaalla jaksolla, sillä aiheena on Suomen ruokahistoria! Tässä jaksossa selvitämme, mitä suomalaiset ovat eri vuosisatoina syöneet, miten he ovat valmistaneet ruokaa ja minkälaiseksi Suomen ruokakulttuuri on ajan saatossa muodostunut. Mitä raaka-aineita ruoanlaittoon on käytetty, koska peruna saapui Suomeen ja millä tavoin ruokaa on säilötty? Keskustelemme jaksossa myös kasvissyönnin vahvasta perinteestä sekä lihansyönnin yleistymisestä. Ruokahistoria antaa vastauksia siihen, miksi lautasellamme on nykyään sellaista ruokaa kuin on, minkä vuoksi ruokahistoria tarjoaa tärkeän näkökulman nykypäivän keskustelulle ruokailutottumusten muuttamisesta. Vieraana on Oulun yliopistosta yliopistonlehtori ja historioitsija Ritva Kylli, joka on todennut kirjassaan nimeltä ”Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin” seuraavasti: ”Suomalaisen ruoan historia on täynnä makoisia yllätyksiä ja tuttuja ruoka-aineita.” Jaksossa pääset näiden yllätysten ja tuttujen makujen pariin!

Shortly in English: This episode is podelicious (podcast+delicious) since the topic is Finnish food history. What has been eaten, cooked and preserved? What Finns were ashamed of their food culture for a long time? The guest of the episode is historian Ritva Kylli, University of Oulu.

Olemme puhuneet podissa muutamaankin otteeseen eri juomien ja juomisen historiasta, joten on aika tarjota purtavaa juomien kaveriksi. Juomien historiasta kannattaa ottaa kuunteluun jakso #18 oluiden historiasta ja jakso #27 kieltolain ja alkoholipolitiikan historiasta.

Tämä jakso on ensimmäinen, mutta ei varmastikaan viimeinen jakso ruoan historiasta. Tämä jakso kattaa kuitenkin erittäin monipuolisesti Suomen ruokahistorian pääpiirteet, ja tulevaisuudessa jaksoja voi hyvin tehdä tarkemmista ruoka-aiheista. Ritvakin totesi, että historiantutkimuksen osalta on myös paljon ruokahistorian aiheita, joita voitaisiin tutkia pidemmälle.

Vielä on erikseen mainittava myös se, että Ritvan kirja Suomen ruokahistoria (2021) sai ansaitusti Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden. Tästä upeasta uutisesta voit lukea lisää täältä.

Ruoka on ihmisten elämässä päivittäinen puheenaihe. Perheiden arki ja parisuhteet vaikuttavan perustuvan keskustelulle siitä, mitä seuraavaksi syötäisiin. Ruoka on erilaisten sosiaalisten tapahtumien keskiössä, ja keskeinen kysymys ei ole ainoastaan se, mitä syömme, vaan myös se, ketkä ruokaa valmistavat.

Tässä päivässä ruokakeskustelua mediassa tuntuvat hallitsevan muutama selkeä teema: ensinnäkin ruoka terveyden näkökulmasta ja toiseksi ruoka ympäristön ja vastuullisuuden näkökulmasta. Molemmat näistä ovat tiiviissä yhteydessä ruokailutottumuksiin. Mielestäni onkin täysin keskeistä ymmärtää suomalaisten ruokaperinteiden historiaa, jos tavoitteena on jollain tavalla vaikuttaa näihin perinteisiin ja ruokailutottumuksiin ylipäätään.

Suomen ruokakulttuurin historialle on ollut hyvin tyypillistä 1990-luvulle asti häpeä siitä, mitä on syöty. Esimerkiksi Helsingin Olympialaisten 1952 aikaan pelättiin, että huomaavatkohan ulkomailta tulevat olympiavieraat, mitä Suomessa syödään.

Tietoisesti suomalaista ruokakulttuuria alettiin rakentaa 1800-luvun nationalismin eli kansallisaatteen innoittamana, mutta jo tätä ennen on vallinnut jo käsitys suomalaisesta ruuasta. Jakson menneisyyden jälki kuvailaa vuoden 1700 ajatuksia Suomen ruokakulttuurista, ja poikkeuksellisesti tässä lähteessä ei ole mitään merkkejä häpeästä suomalaista ruokaa kohtaan – päinvastoin siitä kerrotaan lähteessä ylpeydellä.

Erityisesti täällä huolehditaan elintarvikkeiden hankkimisesta monin tavoin sekä taitavasta ruoanlaitosta, jossa Turku ei jää jälkeen mistään muusta kaupungista eikä Suomi mistään muusta maasta. Haljetkoot arvostelijamme kateudesta! Vilja kuivataan varta vasten tehdyissä rakennuksissa, riihissä, ettei se jäisi aumaan liian pitkäksi ajaksi ja pilaantuisi. Siksi viljan laatu ei heikkene vähääkään, vaikka se olisi kauan koskemattomana. Lihat ja kalat suolataan, kuivataan auringossa tai savustetaan niin että ne säilyvät kauan. Juustojemme maku on saanut paljon kiitosta, ja ne pystyvät kilpailemaan tunnettujen parmesaanijuustojen kanssa. Voita ja maitoa, joka monin eri tavoin saadaan säilymään, on runsaasti. Maukkaita leipiä leivotaan, lukemattomia hyviä ruokia keitetään, ulkomaalaisille maistuvaa olutta valmistetaan ja viinaa tislataan.

Daniel Juslenius opinnäytetyössään nimeltä Aboa vetus et nova – Vanha ja uusi Turku, vuosi 1700

Ritva kertoi Suomen ruokahistoriasta jakson aikana erään tärkeän piirteen, mikä liittyy ruoasta nautiskeluun. Suomalaisille ruoka oli pitkään lähtökohtaisesti polttoainetta sitä varten, että saattoi uurastaa paljon töitä. Ritvan sanoin ”suomalaiset ovat enemmän syöneet elääkseen kuin eläneet syödäkseen”.

Ruoasta herkuttelu ja nauttiminen on yleistynyt Suomen ruokakulttuurissa vasta 1900-luvun jälkipuoliskolle ja 2000-luvulle tultaessa. Sitä ennen herkutteluun saattoi hyvin riittää voi, joka muuten saatettiin tavallisissa perheissä usein myydä omalta tilalta muualle myyntiin, tai puhtaasta rukiista tehty leipä, johon ei tarvinnut käyttää jatkeaineita.

Tämän maukkaan jakson kuunneltuasi saat monipuolisen kuvan siitä, mitä kaikkea Suomen ruokahistoriaan kuuluu. Jaksossa kuullaan vastauksia mielenkiintoisiin kuulijakysymyksiin jouluruuista suolakauppaan.

Herkullisia hetkiä Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Aristoteleen kantapää: ”Suomalaisen ruoan historia on niukkuuden ja säilömisen historiaa”. Julkaistu 3.11.2021.

Pastanjauhantaa -blogi

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin. Gaudeamus. 2021.