#18 Oluet, kestikievarit ja 1600-luvun Suomen juomakulttuuri

Menneisyyden Jäljllä – #18 Oluet, kestikievarit ja 1600-luvun Suomen juomakulttuuri
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Jaksossa maistellaan vertauskuvallisesti uuden ajan alun Suomen juomia, kun aiheena on 1600-luvun suomalainen juomakulttuuri. Mitä juotavia ihmiset nauttivat uuden ajan alun Suomessa ja kenen kanssa? Miten ja millaista olutta valmistettiin? Olivatko menneen ajan ihmiset aina humalassa oluen ollessa 1600-luvun yleisin juoma? Suomalaisesta juomakulttuurista meille kertoo väitöskirjansa aiheesta juuri viimeistellyt tutkija, Jenni Lares Tampereen yliopistosta. Hän avaa meille oven menneiden ruokien ja juomien saloihin ja jakaa parhaat vinkit siitä, missä tilaisuuksissa mitäkin juotavaa oli soveliasta nauttia.

Shortly in English: We have a tasty theme for this episode since we are talking about drinking culture in 17th century Finland! What kinds of drinks people were enjoying and with whom? Were people always wasted in 17th century because beer was the most popular drink of the time? As a guest, (soon to be) Dr. Jenni Lares from University of Tampere will share her thoughts on the 17th century drinking culture in Finland based on her PhD research.

Mikäs sen paremmin sopisi tilanteeseen kuin tilanteeseen kuin hyvä ruoka ja juoma! Makumaailmat muuttuvat ajan ja paikan mukana, ja niin myös eri tilaisuuksiin sopivat juomat ja juomatavat. Aihe on erittäin mielenkiintoinen monella tapaa. Näin arkipäiväistä asiaa kuin syömistä ja juomista ei ole aina nähty historiantutkimuksessa tutkimuksen arvoisena asiana, erityisesti jos kyse on tavallisten ihmisten syömiseen ja juomiseen liittyvistä käytänteistä. Kuitenkin tapa, jolla erityisesti alkoholipitoisten juomien nauttimiseen on suhtauduttu eri aikoina, sitoo itseensä paljon moraaliin ja arvoihin liittyviä seikkoja.

Kuten asioissa yleensä, juomisessakin on niin hyviä kuin huonoja puolia. Alkoholin yhteydessä on pitkään historiassa keskusteltu oikeudesta sen myyntiin sekä humalatilaan liittyvistä ongelmista, mutta alkoholiin liittyy myös positiivisia asioita, kuten ilo, ystävyys ja yhteisöllisyys.

Yleisin juotava 1600-luvun Suomessa oli olut useammasta syystä. On tärkeää muistaa, että vesi ei ollut aina juomakelpoista uuden ajan alun kaupungeissa ja maalla, jolloin oluen käymisen yhteydessä vedestä tuli hygieenisempää. Alkoholittomana juomina juotiin ajoittain vettä ja kesäisin lehmien lypsäessä maitoa, kun taas olutta tarjoiltiin laihasta kaljasta vahvempaan pitosahtiin riippuen tilaisuudesta. Juhlissa nautittiin lisäksi paloviinaa sekä kaupungissa ylemmän luokan keskuudessa viiniä.

Juomakulttuuriin liittyivät hyvät tavat ja käytänteet sen suhteen, minkä verran oli soveliasta juoda ja mistä syistä. Jennin valitsema menneisyyden jälki kertookin rukousten selitysteoksesta vuodelta 1644, minkälaisia eri ”pikareita” oli hyväksyttävää tai toisaalta paheksuttavaa kaataa kurkusta alas.

Kolme on erinomaista pikaria, kuin ne vanhat ovat myötä antaneet. Ensimmäinen: Poculum necessitatis, tarpeen ja hädän pikari.​ Toinen: Salubritatis, terveyden pikari.​ Kolmas: Hilaritatis, ilon pikari eli siemaus.​ Ja se neljäs, joka enempi on, kutsutaan Poculum furoris, niiden kiukkuisten pikariksi, joka saattaa ihmiset tomppeliksi, viisaat villitsee ja hullut tekee vielä hullummaksi, turmelee taidon, sytyttää hekuman, saattaa kapinan ja punaiset silmät, tekee köyhäksi ja kivulloiseksi, ilmoittaa salaisuudet, kehoittaa Jumalan vihan, ja saattaa kadotukseen. Sen tähden ei yhdenkään pidä juoman enempää kuin tarpeeksi ja terveydeksi. 

Loimaan kappalaisen Laurentius Petri Aboicuksen rukousten selitysteoksesta, viidennen saarnan toinen osa, 1644.
Selkokielinen versio: Jenni Lares

Alkoholi- ja juomakulttuuriin kuuluvatkin siis kaikki ihmiselämän osa-alueet, mihin alkoholi liittyy. Kuten Jenni toteaa jaksossa, malja saatettiin kohottaa esimerkiksi terveydelle, rakkaudelle ja unelle, joilla haettiin positiivisia merkityksiä. Mutta jos juotiin liikaa niin, että paheksutun humalatilan merkit täyttyivät, niin mukaan katsottiin liittyvän juomisen epätoivotut vaikutukset, kuten tappelut ja irstaudet.

Juomakulttuuriin kuuluu kysymys siitä, kenen kanssa ihmiset joivat, ja tämä näkökulma on Jennin väitöskirjassa huomioitu uudella tavalla verrattuna aiempaan tutkimukseen. Lyhyesti Jenni tiivisti, että juomia nautittiin oman viiteryhmän kanssa ja samankaltaisessa seurassa. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että isäntämiehet joivat keskenään, vaimot keskenään ja palvelusväki keskenään. Näin juominen tiivisti sosiaalisia ryhmiä ja heidän kanssakäymistään.

Kuuntelemalla jakson opit paljon uusia ja värikkäitä asioita 1600-luvun juomakulttuurista, juomista sekä juomiseen liittyneistä käytänteistä. Opit myös tunnistamaan, miten pitkät juuret alkoholin rajoitukseen ja tarjontaan liittyvällä keskustelulla nykypäivänä on.

Jenni Lares väittelee filosofian tohtoriksi Tampereen yliopistolta 3.10.2020. Jos haluat kuulla Jennin luennon aiheesta ”Olut ja yhteisöllisyys Suomessa keskiajalta 1800-luvulle”, suuntaa Helsingissä sijaitsevaan Hotelli- ja ravintolamuseolle 23. syyskuuta 2020.

Hauskoja kuunteluhetkiä 1600-luvun suomalaisen juomakulttuurin parissa Menneisyyden Jäljillä!

Kirjallisuus:

Jenni Lares: Jok’ on joukossa ilona, ravintona rahvahassa. Alkoholijuomien taloudelliset ja sosiaaliset merkitykset ennen paloviinan yleistymistä 1500-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. 2013.

Jenni Lares: Alkoholinkäytön sosiaaliset merkitykset 1600-luvun länsisuomalaisessa maaseutuyhteisössä. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. 2020.

Kustaa H. J. Vilkuna: Juomareiden valtakunta – Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500–1850. Teos. Helsinki 2015.

Kustaa H. J. Vilkuna: ”Viina miehen mitta – vapaa-ajalla rakennettu miehisyys”. Teoksessa (toim. Pirjo Markkola, Ann-Catrin Östman, Marko Lamberg) Näkymätön sukupuoli : mieheyden pitkä historia. Vastapaino. Tampere 2014.

Radio Suomi Tampere: Afterwork tunnettiin jo 1600-luvulla: ”Työpäivän jälkeen mentiin kavereiden kanssa ryypylle”. Julkaistu 17.9.2019.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s