#27 Alko, kieltolaki ja 1930-luvun anniskelupolitiikka Suomessa

5.1.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode 1 kommentti

Jaksossa keskustellaan alkoholista ja sen sääntelystä 1930-luvun Suomessa. Aihetta lähestytään Alkon, kieltolain ja anniskelupolitiikan historian kautta. Miksi kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja miksi se purettiin 1932? Miten Alkon perustaminen ja vuoden 1932 väkijuomalaki vaikuttivat alkoholikulttuuriin? Millainen ravintola- ja alkoholikulttuurimme voisi olla ilman vuosisadan alun kieltolakia ja tiukkaa anniskelupolitiikkaa? Millä tavoin ryypiskelyä ja juomista on rajoitettu ja mitä se kertoo meille ihmisten arvoista ja oikeuksista – se selviää tässä jaksossa. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskaisen, joka tekee paraikaa väitöskirjaa alkoholi- ja anniskelupolitiikasta kolmen suomalaisen kaupungin, Kuopion, Jyväskylän ja Tampereen osalta 1930-luvun Suomessa.

Shortly in English: The new year 2021 starts with an episode of prohibition and dispensing rights in 1930’s Finland! Why there was a prohibition during 1919-1932 and why was it took down? What would Finnish restaurant culture look like if there would not have been a prohibition and a law concerning rectified spirits (set 1932)? The guest of the episode is PhD student Pirjo Ovaskainen, University of Helsinki.

Tämä on podcastin 27. jakso, ja podcastin ensimmäinen jakso julkaistiin tasan vuosi sitten 7. tammikuuta. Olen nauttinut tämän podcastin tuottamisesta ihan suunnattoman paljon, ja haluankin kiittää kaikkia, jotka ovat kuunnelleet podcastia ja seuranneet sen kuulumisia sosiaalisen median kanavissa. Lämmin kiitos ja tästä on hyvä jatkaa uuden vuoden ja uusien jaksojen pariin!

Tipaton tammikuu on tuttu käsite uuden vuoden juhlinnan jälkeen ja päivän teemamme sopii tähän kuin nenä päähän. Siinä missä nykyään ihmiset pyhittävät niin sanottuja syntejään joulun ja uuden vuoden herkuttelun jälkeen elämäntapojen ryhtiliikkeellä ja erinäisillä kielloilla, ovat erityisesti alkoholiin liittyvät kiellot ja rajoitteet määränneet ihmisiä ennenkin. Päivän vieraamme, Pirjo Ovaskainen on kirjoittanut aiheesta seuraavasti: ”Alkoholipolitiikka ja siihen liittyvä anniskelupolitiikka ovat puhuttaneet ihmisiä jo vuosisatojen ajan. Suomessa ja muualla maailmassa lainsäädäntöä on vuorotellen kiristetty ja löysätty kulloisenkin ilmapiirin mukaan.”

Valtiovallan ja paikallishallintojen kiinnostus alkoholinkäytön rajoittamiseen on 1800-lopulta lähtien perustunut tietynlaiseen holhoamiseen: alkoholin juomista pyritään säätelemään erityisesti niiden henkilöiden osalta, jotka eivät osaa muuten juoda kohtuudella. Vuosien 1919-1932 kieltolain osalta tämä holhoaminen koski erityisesti maalaisia, työläisia, naisia ja nuoria. Holhoaminen ei puolestaan ole koskaan koskettanut yläluokkaa.

Vuoden 1932 säädetyn väkijuomalain kanssa samoihin aikoihin perustettu Alkoholiliike oli taho, jonka tehtäväksi tulivat kaikki alkoholiin liittyvät toimet. Näin ollen alkoholin myynti, anniskelu, jakoverkosto sekä myynti ulkomaille ja hankinta ulkomailta olivat siis Alkoholiliikkeen alaisia toimia. Alkoholiliikkeelle myönnetty kaksoisrooli – eli niin alkoholiin liittyvä sääntely kuin sen valvonta – on ollut hyvin poikkeuksellinen valta-asema.

Jakson menneisyyden jälki kuvastaa tilannetta, jossa sosiaaliministeriön edustaja on päätynyt juhlinnan keskelle, josta hän raportoi Alkoholiliikkeelle, joka nykyisin tunnetaan lyhyemmin Alkona. Raportti on hyvin kuvaileva ja objektiivinen, ja se pyrkii selventämään erilaista toimintaa alkoholin alaisuudessa.

Ryypiskelyn ohella laulettiin, hoilattiin ja huudettiin. Aina vähän väliä tanssittiin, mikäli tätä heilumista voitiin tanssiksi sanoa. Suuremman huoneen keskilattialla oli vähäinen pöydistä vapaa tila ja siihen pakkautui pareja mahdollisimman täyteen, niin että tanssi oli pelkkää paikallaan tapahtuvaa lanteiden heiluttelua ja keikistelyä. Loput parit liikkuivat pöytien välissä ja käytävässä. Ilma oli tukahduttava. Miehet olivatkin riisuneet takkinsa tuolien karmeille ja huhtoivat paitahihasillaan. Elämän pitoa kesti aina klo 2.30:een ja rauhaan päästiin vasta klo 3 aamulla.

Sosiaaliministeriön osastopäällikkö S. S. Salmensaaren kirje Alkoholiliikkeelle 4.7.1935

Tavallisille ihmisille niin kieltolaki kuin alkoholiin liittyvä sääntely vaikutti ylilyönniltä, koska he eivät nähneet juomiseen liittyvän mitään ongelmaa. Tästä huolimatta 1800-luvun lopulla syntynyt raittiusliike läpäisi koko yhteiskunnan työväenluokasta eliittiin, vaikka alkoholiin liittyvät kiellot säädettiin pääosin alempaa kansanluokkaa ja heidän hyvinvointiaan ajatellen.

Kuten historioitsija Irma Sulkunen on todennut, raittiusliike oli ennen työväenliikettä voimakkain ryhmittymä Suomessa. Ihmiset löysivät sitä kautta keinon vaikuttaa. Kun työväenliikkeet alkoivat nousta, niin monet raittiusseurat sulautuivat niin työväenliikkeen kuin muihinkin puolueisiin.

Jaksossa käy siis monipuolisesti ilmi eri näkökulmat anniskelupolitiikkaan ja alkoholinkäytön säätelyyn liittyen. Yhteenvetona Pirjo kuitenkin toteaa, että vuosien 1919-1932 kieltolaki oli tehtävässään täysin epäonnistunut laki, sillä sitä eivät kunnioittaneet lain säätäjät, lain valvojat saatikka kansalaiset.

Jaksossa opit, miksi kieltolaki aikanaan säädettiin ja purettiin sekä mikä rooli raittiusliikkeellä Suomessa oli. Ymmärrät myös, mikä vaikutus 1900-luvun alkupuolen anniskelupolitiikalla ja alkoholiin liittyvällä säätelyllä on ollut suomalaiseen ravintolakulttuuriin. Jaksossa käydään läpi myös Alkon historiaa sekä sen poikkeuksellista kaksoisroolia alkoholiin liittyvien toimien säätelijänä ja valvojana. Lopuksi Pirjo jakaa utopistisen kuvansa siitä, miltä Suomen ravintolakulttuuri näyttäisi ilman kieltolain ja vuoden 1932 väkijuomalain vaikutusta.

Tervetuloa Menneisyyden Jäljille myös vuonna 2021!

Kirjallisuus:

Irma Sulkunen: Alkoholikysymys ja varhainen raittiusjärjestäytyminen. Suomen historiallinen seura. 1986.

Pirjo Ovaskainen: Jyväskyläläisten ravintoloiden anniskeluoikeudet ja valvonta 1932-1939. Pro gradu -tutkielma, Suomen historia. Jyväskylän yliopisto 2015