#45 Ristiretkiä ja uskonnollisen vastakkainasettelun purkua

28.9.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Lähdemme jaksossa ristiretkien matkaan! Ristiretkiä kuvataan stereotypisesti keskiaikaisina, vahvasti uskonnollisesti värittyneinä ja Paavin hyväksyminä sotaretkinä. Pitääkö stereotypia paikkansa vai ovatko ristiretket ymmärretty aikansa kontekstiin nähden väärin? Jaksossa pohdimme, ketkä ristiretkille lähtivät ja miksi sekä minkä vuoksi ristiretkillä on väliä myös nykypäivänä. Selvitämme myös vähemmän tunnettuja asioita ristiretkistä, kuten maallisen ja uskonnollisen vallan keskinäisen kilpailun kiemuroita. Kuulemme myös ajatuksia historian yleistajuistamisesta ja materiaalisen historian vaikutuksesta tutkijan työhön. Jakson vieraaksi sain filosofian maisterin ja tietokirjailijan – tai kirjoittelijan, kuten vieras itse itseään on kuvaillut – Aleksi Peuran, jonka uran toinen tietokirja julkaistiin elokuussa 2021. Aleksin kirjoittaman kirjan nimi on Uskon ritarit, ja se käsittelee yleistajuisesti, monipuolisesti ja vääriä uskomuksia korjaten ristiretkien historiaa suomeksi. Jakso on toteutettu yhteistyössä kirjan kustantajan Liken kanssa.

Shortly in English: Crusades and religious warfare, that’s about that in this episode. Why people chose to leave their homes and pilgrimage thousands of kilometers to Jerusalem on High Middle Ages? Does the modern talk about crusades increase the confrontations between various religious groups? The guest of the episode, Aleksi Peura, has just written a book about these themes.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä kirjan kustantajan Liken kanssa. Jakson yhteistyön tiimoilta podcastin kuulijoiden kesken arvotaan 1 kpl Aleksin kirjaa, Uskon ritarit (2021). Osallistu arvontaan Facebookissa kommentoimalla TÄHÄN postaukseen ja tägäämällä kommenttiin tuttavasi, jonka tulisi liittyä Menneisyyden Jäljille!*

Vaikka podcastissa on ollut aiheiltaan hyvin monenlaisia jaksoja, olemme ajallisesti pysytelleen pääosin melko turvallisesti viimeisen 200 vuoden ajan tapahtumissa, henkilöissä ja ilmiöissä. Jaksossa #9 käsittelimme Kansallisarkiston tietoasiantuntija Jaakko Tahkokallion kanssa keskiajan myyttejä ja valehistoriaa, ja se taitaa olla ainut selkeästi vähääkään vanhempaa historiaa edustava jakso. Korjaamme asian tässä jaksossa, sillä lähdemme retkelle sydänkeskiajalle!

Oli jälleen jännittävää nauhoittaa jakso ajanjaksosta, josta itselläni ei ole minkäänlaista syvällisempää asiantuntemusta. Jakso olikin erittäin opettavainen monella tapaa myös itselleni, kun pääsimme kertaamaan ristiretkien perusteita sekä keskiaikaisen kristikunnan maailmankuvaa.

Jakson menneisyyden jälki on ote Paavi Urbanus II puheesta, jolla hän kutsui koolle ensimmäisen ristiretkikunnan. Ensimmäinen kanonisoitu eli tässä tapauksessa historiantutkimuksessa vakiintunut ristiretki alkoi vuonna 1096, ja paavin puhe kuultiin ensimmäisen kerran vuonna 1095.

On jotenkin täysin käsittämätöntä pohtia, miten tuhat vuotta sitten oli mahdollista saada koolle arviolta 50 000 – 100 000 hengen ristiretkikunta yhdessä vaeltamaan Jerusalemiin. Ristiretkeläiset eivät kuitenkaan lähteneet sotaretkelle yhdessä samasta paikasta, vaan ensimmäinen ristiretkikunta koostui neljästä eri retkikunnasta, jotka kokoontuivat silloisessa Konstantinopolissa jatkaakseen siitä yhdessä matkaa Jerusalemiin.

Nyt siis ne, jotka ovat tottuneet käymään sotaa ilkeämielisesti ja yksityisesti kristittyjä vastaan, taistelkoot uskottomia vastaan ja saattakoot voittoisaan loppuun sodan, joka olisi pitänyt aloittaa jo kauan aikaa sitten. Jos joku tähän mennessä on ollut rosvona, hän ruvetkoon sotilaaksi; (…) ne jotka tähän mennessä ovat olleet palkkasotureita naurettavasta palkasta, ansaitkoot tästä pitäen iankaikkisuudessa palkkaa. (… aiemmasta kohdasta, mutta sopii paremmin jatkoksi…) Suon sen heille sillä vallalla, jonka Jumala on minulle antanut.

Paavi Urbanus II puheessaan Clermontissa marraskuussa vuonna 1095

Jakson tärkein anti nykypäivän kannalta oli kuitenkin mielestäni ajatus siitä, että onko ajatus ristiretkestä vain keskiaikaan kuuluva ilmiö vai voiko ristiretken käsittää laajemmin. Aleksi kertoi esimerkkinä, että George W. Bush kutsui lähtöä Afganistaniin ristiretkeksi, joten miksipä emme voisi tulkita viimeisen ristiretken päättyneen vuonna 2021.

Onkin erittäin tärkeää pohtia, millä tavoin ristiretkestä nykyaikana puhumme. Keskiajan ristiretkiä on virheellisesti tulkittu muun muassa eurooppalaisuuden puolustamisena islamia vastaan äärioikeistolaisissa ja etnonationalistisissa ryhmittymissä, ja tällainen uskonnollinen vastakkainasettelu on hyvin vaarallista sekä harhaanjohtavaa. Aleksin kirja sopiikin erityisen hyvin suoristamaan räikeimpiä vinoja tulkintoja ristiretkistä, sillä kirja on tarkoitettu laajemmalle lukijakunnalle yleistajuistamaan historiantutkimusta ristiretkistä.

Jakson kuunneltuasi ymmärrät, millä tavoin puhe ristiretkistä kenties lisää nykypäivänä uskonnollista vastakkainasettelua. Ymmärrät myös, millä tavoin ristiretket tulisi tulkita keskiajan Euroopan aatemaailman näkökulmasta, sillä ristiretkissä ei Aleksin mukaan ollut lopulta niinkään kyse uskonnosta vaan pikemmin sodankäynnistä.

Lähde mukaan retkelle Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Aleksi Peura: Uskon ritarit – Ristiretkien historiaa. Like. 2021.

Aleksi Peura: Jumalan viholliset – Euroopan noitavainojen historiaa. Like. 2018.

Imperium -podcast

Yle Areena: Ristiretkien historiaa. Julkaistu 20.8.2021.