#46 Seksityöläisiä 1800-luvun alun Turussa

Menneisyyden Jäljillä – #46 Seksityöläisiä 1800-luvun alun Turussa
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa tarkastellaan seksityön historiaa 1800-luvun alun Suomen ja erityisesti Turun kontekstissa. Katsomme erityisesti 1830- ja 1840-lukujen historiaa seksityöläisten näkökulmasta käsin ja tutkimme, millä tavoin avioliiton ulkopuoliseen seksiin suhtauduttiin tuona aikana. Onko seksityöläisyys historian vanhin ammatti ja onko seksityö pikemmin yksi tulonhankkimiskeino kuin ammatti? Miksi seksityöstä epäiltyjä naisia kutsuttiin sukupuolitautitarkastuksiin – taudin vai rahan vuoksi? Minkälainen maine seksityötä tekevillä naisilla oli ja miten seksityön tekeminen vaikutti heidän tulevaisuuteensa? Mitä tapahtui aviottomille lapsille ja miltä heidän tulevaisuutensa näytti? Vieraanani on Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, joka on kirjoittanut palkitun kirjan nimeltä Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa.

Shortly in English: As Kate Lister has written a book about The Curious History of Sex (2020), we look at the curious history of sex workers in early nineteenth-century Finland and especially Turku. The guest of the episode is Professor Kirsi Vainio-Korhonen, who has done a beautifully written book about them.

*Jakso on toteutettu yhteistyössä kirjan kustantajan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Jakson yhteistyön tiimoilta podcastin kuulijoiden kesken arvotaan 1 kpl Kirsin kirjaa, Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Osallistu arvontaan Facebookissa kommentoimalla ??? postaukseen ja tägäämällä kommenttiin tuttavasi, jonka tulisi liittyä Menneisyyden Jäljille!*

Punaiset lyhdyt, räikeä kirkkaanpunainen huulipuna, pitsiset alusavaatteet, fantasioiden toteuttamista. Sakkia, joka ei ilman rahaa seuralaista saa. Tällaisilla stereotypioilla ja ilmaisuilla kuvataan seksityötä edelleen tänä päivänä, minkä ohessa hymähdellään anekdootille historian vanhimmasta ammatista.

Historioitsija Kate Listerin mukaan tutkimukset seksityön historiasta ovat usein kertoneet enemmän kirjoittajan omasta maailmankuvasta ja kulttuurisesta ymmärryksestä kuin itse tutkimuksen alaisesta toiminnasta sen historiallisessa kontekstissa. Toisin sanoen seksityöläisten historiaa on tulkittu nykypäivän arvojen ja asenteiden mukaan sen sijaan, että seksityötä tarkasteltaisiin menneisyyden omista arvoista ja asenteista käsin. Tätä seksityöhön liittyvää stigmaa on pyritty purkamaan viimeisten vuosikymmenten aikana myös historiantutkimuksen näkökulmasta. Tästä Kate Listerin oma Englantiin sijoittuva Whores of Yore -projekti sekä hänen projektin pohjalta kirjoittamansa kirja The Curious History of Sex (2020) ovat hyviä esimerkkejä.

Kirsin kirjoittama kirja Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (2018) ottaa suomalaisen historiantutkimuksen näkökulmasta kantaa saman seksityöhön liittyvän stigman purkamiseen.

Menneisyyden seksityöläisten tutkiminen ei ole käytössä olevien alkuperäislähteiden näkökulmasta itsestään selvästi mahdollinen asia. Heidän elannonhankkimisen tapansa kiinnitti 1800-luvun alussa viranomaisten huomiot siksi, että seksityöhön liittyi tautiriskejä. Kuppa oli erityisen pelätty tauti ja syystä, koska kuppaan ei tuolloin ollut vielä parannuskeinoa – kivuliailla elohopeakuureilla saatiin ainoastaan fyysiset oireet piilotettua. Viranomaiset pitivät tarkastusnaisia – eli epäillyn seksityön vuoksi terveystarkastuksiin kutsuttuja naisia – tautiriskien takia silmillä.

Viranomaiset kontrolloivat heitä ja tekivät heistä paljon erilaisia ja yllättävän monipuolisia asiakirjamerkintöjä. Kirsin mukaan nämä sukupuolitautikontrollit ja niistä tehdyt asiakirjamerkinnät olivat avain heidän menneisyyteensä. Niimpä valitsimme myös menneisyyden jäljeksi sitaatin tarkastuskirjasta.

Numero 25. Itsellinen nainen Anna Lisa Juhontytär. Asuu tontilla numero 18 Uudenkaupungin korttelissa. 18. lokakuuta 1838 terve. 1. marraskuuta terve. 17. marraskuuta lähetetty epäiltynä sukupuolitautisairaalaan. 29. marraskuuta kirjattu terveenä ulos sukupuolitautisairaalasta. 15. joulukuuta terve.

Turun poliisikamaerin veneeristen tautien tarkastuskirja, 1838. Suomennos: Kirsi Vainio-Korhonen.

Vaikka yllä oleva lähde kertoo Anna Lisa Juhontyttärestä ensi silmäyksellä hyvin mekaanista terveystietoa, on Kirsi seurannut muita lähteitä hyödyntäen tutkimiensa naisten tarinoita heidän lapsuudestaan vanhuuteen asti. Tämän pohjalta Kirsi tiivistää mielestäni kirjassaan upeasti seuraavan havainnon näistä naisista:

”Poliisiviranomaisilla oli varmasti syynsä rekisteröinteihin ja oletan, että useimmat tarkastusnaiset saivat yhdynnöistä vastinetta, rahan rinnalla ravintoa, turvaa, viinaa tai katon pään päälle, vaikka asiakirjat vaikenevat tältä osin. Tästä riippumatta näillä naisilla oli monisärmäinen elämä ja monenlaisia identiteettejä sekä samanaikaisesti, että elämän eri vaiheissa.”

Kuuntelemalla jakson kuulet seksityötä tehneen Musta-Maijan tarinan sekä monia muita huomioita 1800-luvun alun seksityötä tehneiden naisten elämästä. Opit myös hahmottamaan, miten menneisyyden ihmisiä tulisi nähdä heidän koko elämänsä kautta eikä vain väliaikaisen elämän vaiheen, kuten seksityön tekemisen, näkökulmasta. Jakso herättää myös ajattelemaan, olemmeko nykypäivänä seksuaalisesti vapautuneempia kuin menneisyydessä – vai oliko seksityöläisiin suhtautuminen heidän oman luokkansa kontekstissa sympaattisempaa kuin nykypäivän suhtautuminen seksityöhön.

Lähteet:

Anna Kontula: Prostituutio Suomessa. Sexpo Säätiö. Helsinki 2005.

Antti Häkkinen: ”Maksettua rakkautta – Prostituutiokulttuuria Helsingissä 1860–luvulta nykypäivään”. Teoksessa Matti Heikkilä & Kari Vähätalo (Toim.), Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos. Gaudeamus. Tampere 1994.

Antti Häkkinen: Rahasta – vaan ei rakkaudesta. Prostituutio Helsingissä 1867–1939. Otava. Helsinki 1995.

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa – Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. SKS. Helsinki 2018.

Magaly Rodríguez García, Lex Heerma van Voss, ja Elise van Nederveen Meerkerk (toim.): Selling Sex in the City – A Global History of Prostitution, 1600s-2000s. Julkaistu osana Studies in Global Social History -sarjaa, vol. 31. 2017.

Randolph Trumbach: Sex and the Gender Revolution, Volume 1. 1998.

The Whores of Yore -projektin nettisivut ja Twitter-tili

YLE: ”Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten ja lasten historia ei ennen ollut historiaa lainkaan”. Julkaistu 1.2.2020.

Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään -projektin nettisivut.

Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään -projektin nettisivut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s