#32 Taloja ja rakennuksia Helsingissä eilen ja tänään

16.3.202116.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Jaksossa tutustutaan Instagramissa oikeutettua suosiota nauttivan Helsinki eilen ja tänään -tiliin (@helsinkieilenjatanaan) ja tilillä esiteltäviin vanhoihin kuviin helsinkiläisistä taloista ja rakennuksista. Tilillä esitellään joka postauksessa kuvapareja, joissa on ensin historiallinen kuva valitusta rakennuksesta ja sitten nykyaikana otettu kuva samasta paikasta. Miksi vanhoja rakennuksia on päätetty purkaa Helsingissä erityisesti 1960- ja 70-luvuilla? Millä perusteilla asuinalueita pitäisi arvottaa ja mitä rakentamisessa tulisi ottaa huomioon kulttuuriperinnön näkökulmasta? Kuinka vanha Helsinki ja sen kaupunginosat ovat? Mitä arkkitehtuurisia tyylejä Helsingistä voi bongata? Sain jakson vieraaksi henkilön, joka rakastaa tutkia Helsinkiä eilen ja tänään rakennusten historian näkökulmasta. Vieraanani on historioitsija Laura Boxberg, joka työskentelee viestintäpäällikkönä nykytaiteen tiedotuskeskuksessa, Frame Contemporary Art Finlandissa ja pitää Helsinki eilen ja tänään -tiliä. Luvassa on siis aimo jakso valokuvausta, vanhoja rakennuksia, historiallisia kortteleita ja tarinoita niiden eri vaiheista menneisyydestä tähän päivään.

Shortly in English: The episode will focus on the city of Helsinki and its buildings. What was Helsinki like on its past days and how do the same spots look like today? We will introduce ourselves to an Instagram account that is specialised in comparing photographs of Helsinki yesterday and today ((@helsinkieilenjatanaan). The guest of the episode is historian Laura Boxberg, who is the host of that Instagram account.

Vanhat rakennukset ovat mielestäni aivan lumoavia ja rakastan katsella kuvia niistä ja miettiä, minkälaisia ihmisiä niissä on asunut ja miltä vuosikymmeniltä tai vuosisadoilta rakennukset ovat peräisin. Vanhat rakennukset ovat vain yksinkertaisesti niin kauniita, että niitä ihailisi tovin jos toisenkin niin paikan päällä kuin valokuvista.

Asun itse tällä hetkellä Helsingissä, jossa on paljon vanhoja kauniita rakennuksia ja vanhoja asuinalueita, joiden sekaan mahtuu myös uudempaa rakennuskantaa ja historian selvää kerrostumaa. Helsinki perustettiin vuonna 1550 Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan toimesta Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle, mutta siirrettiin Pietari Brahen toimesta vuonna 1640 Senaatintorin ympäristöön. Historioitsija Matti Klingen mukaan Helsinki perustettiin 1810-luvulla uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan näkyväksi pääkaupungiksi uudisrakentamisen siivittämänä.

Laura valitsi menneisyyden jäljeksi katkelman kirjasta, jota hän käyttää paljon postausten kirjallisuuslähteenä. Kirjan avulla hän on oppinut Helsingistä, sen rakennuksista, kortteleista, katujen nimistä ja arkisesta elämästä eri aikoina.

Menneisyyden jälki keskittyy Helsingin kaupunginosaan nimeltä Hermanni, josta Lauran Helsinki eilen ja tänään -tili alkujaan myös ensimmäisten postausten myötä käynnistyi.

Herkullista tietoa vanhasta Hermannista on tallentanut Milda Blomberg, joka asui Orioninkatu 6:ssa 1904–1910: lasten leikkitavoista, työläiskodin sistustuksesta ja elämän yleisestä karuudesta, mutta samalla kodikkuudesta. – – Puusta oli ankara pula, ja lapset joutuivat koulunkäynnin lomassa keräämään puuta lämmitystä varten. Sitä löytyi Sörnäisten rannasta. – – Marjassa käytiin Kumpulassa, ja äiti varoitti pysähtymästä hetkeksikään veneeristen tautien sairaalan eli kansan kielellä kuppasairaalan kohdalle. Tottakai siinä täytyi vähän ihmetellä, mistä oikein oli kyse.

Kaika Hackzell & Kirsi Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle – Helsingin vanhoja kortteleita 4, 1991

Keskustelemme Lauran kanssa paljon myös siitä, millä perustein todella kauniita rakennuksia on päätetty Helsingistä purkaa erityisesti 1960- ja 70-lukujen aikana. Varsinkin monet toinen toistaan upeammat jugend-tyyliset rakennukset on purettu modernimman rakentamisen tieltä, mikä nykypäivänä nostaa ainakin itselläni surun puseroon.

Laura kiteytti hienosti, että hänen mielestään rakentamisessa olisi tärkeintä pohtia sen kestävyyttä etsiä ratkaisuja, joihin voidaan olla tyytyväisiä pitkällä aikatähtäimellä. On selvää, että tyylit ja arkkitehtuurinen maku muuttuu ajan myötä, minkä vuoksi rakentamisen tulisi olla kestävää erityisesti alueen oman ilmeensä sekä käytännöllisyyden näkökulmista. Onkin kiehtovaa pohtia, minkälaisia rakennuksia 50 vuoden päästä haluttaisiin purkaa ja mitkä rakennustyylit taas silloin nousevat arvoonsa.

Tässä jaksossa pääset fiilistelemään Helsingin kaupungin historiaa sen rakennustensa ja rakennusarkkitehtuurinsa kautta. Opit pohtimaan, millä tavalla kulttuuriperintö voitaisiin ottaa rakentamisessa huomioon ja minkä vuoksi rakennuksia suojellaan. Voit myös samalla miettiä, minkä perusteella sinä arvotat julkista kaupunkitilaa ja sen rakennuksia.

Kaupunkikävelyt kunniaan ja Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Helsinki eilen ja tänään -Instagramtili

Helsinki eilen ja tänään –nettisivut

Helsingin kaupunginmuseon helsinkikuvia.fi -palvelu

Helsingin kaupunki: Helsingin kaupungin nimet 1, 2, & 3. Julkaistu vuosina 1981, 1979 ja 1999.

Helsingin kaupunki: Euroopan kemikaalivirasto muuttaa Telakkarantaan. Julkaistu 4.12.2017. Luettu 14.3.2021.

Helsingin Sanomat: Laura Boxberg tekee tarkkoja havaintoja Helsingin muutoksesta – Hänen koukuttavat kuvaparinsa näyttävät tutut maisemat ennen ja nyt. Julkaistu 24.8.2020. Luettu 13.3.2021.

Kaika Hackzell & Kirsi Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle – Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsingin Sanomat. Helsinki 1991.

Rakennettu Helsinki 1812-2012 -palvelu.