#116 Oikeusvaltion vaaroja ja demokratiaa haastavia poikkeustilanteita

22.10.202418.11.2024 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö 1 kommentti

Jakso käsittelee oikeusvaltiota ja tilanteita, joissa oikeusvaltio on Suomen historiassa ollut vaarassa. Pohdimme jaksossa, millä tavoin julkista valtaa käytetään ja missä tilanteissa on vaara vallan väärinkäytölle. Mitä on konsensusdemokratia ja mikä merkitys sillä on ollut Suomen historiassa? Onko Suomen historiassa rakennettu maine hyvinvointivaltiona vaarassa ja miten käy kansainvälisen puolueettomuuspolitiikan perinnön? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

Oikeusvaltio on teema, josta olemme puhuneet tässä podcastissa P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa tehdyn yhteistyön innoittamana. On tämän vuoden kolmannen muistosäätiön kanssa kaupallisessa yhteistyössä tehdyn jakson aika, ja oikeusvaltio on jälleen kiikarissamme, mutta uudesta näkökulmasta.

Aiemmin jaksossa #87 keskustelimme parlamentarismin perinteistä, jaksossa #82 naisten tekemän oikeustyön historiasta, jaksossa #64 presidenttien puolisoista ja jaksossa #61 fasismista ja oikeusvaltion uhkakuvista sekä jaksossa #58 Mäntsälän kapinasta ja oikeusvaltion periaatteista. Tässä jaksossa kenties palaamme siihen, mistä muutama vuosi sitten lähdimme yhteistyössämme liikkeelle – pohdimme tässä jaksossa siis oikeusvaltion vaaroja.

Vaikka oikeusvaltioon liittyvät kysymykset ovat todella keskeisiä nykypäivässä, valotamme jaksossa historian merkitystä oikeusvaltiota tutkittaessa. Johanna onkin aiheesta todennut viisaasti näin: ”Historiantutkimus on ehkä yhteiskuntatieteistä välillä unohdettukin siinä, kuinka paljon se tarjoaa mahdollisuuksia katsoa hiukan ulkopuolelta meidän omaakin yhteiskuntaa.”

Historian merkityksestä kertoo myös jakson menneisyyden jälki, joka on erinomainen kuvaus historioitsijan ammatista ja ammattitaidosta. Niin poliittisessa historiassa kuin muissakin historia-alan suuntauksissa on tärkeää, että yksittäisten faktojen lisäksi tarkastellaan näiden faktojen suhdetta niin keskenään kuin suhteessa muuhun ajan kontekstiin.

Tällä tavoin on myös mahdollista pohtia, mikä merkitys esimerkiksi valtion tai yhteiskunnan kriisitilanteissa tehdyillä yksittäisillä ratkaisuilla on oikeusvaltion vahvuuteen.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että historioitsijan tulisi olla tarkka yksityiskohdissa; mutta ellei hän ota huomioon kaikkia asiaan liittyviä piirteitä ja olosuhteita, hän tekee arvioita ilman faktoja. Asioiden mittasuhteet ja yhteydet ovat aivan yhtä lailla faktoja kuin asiat itsessään; ja jos nämä ymmärretään väärin, kuva vääristyy todella huomattavasti.

Dorothy L. Sayers kirjassaan Gaudy Night, vuodelta 1935

Johanna toteaa jaksossa, että Pohjoismaisessa viitekehyksessä Suomi kohtasi valtiona eniten kriisejä 1900-luvulla. Kriisejä aiheuttivat niin ulkoiset uhat, kuten sodat ja ulkopoliittiset jännitteet, sekä sisäiset uhat, kuten sisällissota ja Mäntsälän kapina. Vaaran ja riskin paikkoja oli, ja kysymyksenä olikin, että miten näissä tilanteissa toimittiin niin, että pysyttiin oikeusvaltion näkökulmasta kaidalla tiellä.

Meillä on Suomessa hyvin vahva hallintovaltion legalistinen perinne, mikä tarkoittaa niin sanotusti vahvaa lakiuskoa – tulee siis toimia parlamentaarisesti säädettyjen lakien perusteella. Samaan aikaan Johanna kuitenkin huomauttaa, että meillä on toisaalta vähän muotouskollinen ymmärrys oikeusvaltiosta – kunhan muotoa ei rikota, niin käytännössä voi joustaa aika paljon. Se on Suomessa tapahtunut ja tapahtuu todella helposti erityisesti erilaisten kriisien yhteydessä, ja nämä ovat keskeisimpiä oikeusvaltion vaaran paikkoja.

Jaksossa opit, mitä oikeusvaltio tarkoittaa ja mitkä ovat oikeusvaltion vaaran paikkoja. Kuulet, millä tavoin demokratiaa haastetaan sekä miten komitealaitokset toimivat aiemmin lainsäädännön valmistelun tukena.

Vaarojen teille Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön nettisivut

Johanna Rainio-Niemi: ”Managing fragile democracy: Constitutionalist ethos and constrained democracy in Finland”. Journal of Modern European History, Vol. 17, s. 519–538, 2019.

Johanna Rainio-Niemi: ”Koronakriisi ja valtio: Suomen ja Ruotsin mallien vertailua”. Kosmopolis, Vol. 50, s. 162–173, 2020.

Peter Hilpold, Matthieu Gillabert, Johanna Rainio-Niemi, Marco Sassoli: ”Neutrality Law in A Comparative Perspective: Austria, Switzerland, Finland”. The Defence Horizon Journal, 2023.

INEQ – Helsinki Inequality Initiative: ”INEQ-apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi”. Facebook-video, julkaistu 30.6.2020.