#58 Mielenilmauksia, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina

Menneisyyden Jäljillä – #58 Mielenilmauksia, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa käsitellään 90 vuoden takaista tapahtumasarjaa, jonka konkreettisena pelkona oli toinen Suomen sisällissota. Jakson aiheena on siis vuoden 1932 Mäntsälän kapina, jota tarkastelemme mielenilmausten ja oikeusvaltion näkökulmista. Mitä tarkoitetaan oikeusvaltiolla ja kenellä on oikeus määritellä sen periaatteet? Millä tavoin kapina ja laillinen mielenilmaus eroavat toisistaan demokraattisessa tasavallassa? Pohdimme myös 1930-luvun poliittista ilmapiiriä Suomessa sekä sitä, millä tavoin poliittisia tavoitteita ajettiin eteenpäin. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti ja historiantutkija, Marko Paavilainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.

Shortly in English: Mäntsälän kapina – aka rebellion in Mäntsälä – is a two-week chain of events that raised the fear of a new civil war in Finland. In this episode, we talk about the principles of consitutional state, demonstrations and media history. The guest of the episode is historian Marko Paavilainen who is a board member of P. E. Svinhufvud foundation.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa*

Podcast on saanut tälle vuodelle toisen useamman jakson laajuisen kaupallisen yhteistyökumppanin, josta olen äärettömän iloinen. Myös tälle toimijalle tutkittu tieto ja sen vaaliminen on tärkeää, nimittäin kyseessä on P. E. Svinhufvudin muistosäätiö, joka tukee ja julkaisee tutkimusta. Säätiön keskeinen tehtävä on Svinhufvudia käsittelevän aineiston kerääminen ja järjestäminen, ja tämän vuoden teemana säätiöllä on oikeusvaltio.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kuuluisasta Mäntsälän kapinasta 90 vuotta, ja tässä ensimmäisessä yhteistyöjaksossa perehdymme siihen nimenomaan kansanvallan ja mielenilmausten näkökulmasta. Pehr Evind Svinhufvud toimi aikanaan Suomen kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937, ja hänen presidenttikautensa alkupuolella, vuonna 1932 kärjistynyt Mäntsälän kapina oli yksi nuoren tasavallan merkittävimmistä kriiseistä.

Svinhufvudin muistosäätiö kuvaa oikeusvaltiota teemaksi, jonka puolustaminen oli Svinhufvudin elämän keskeisin teema. Tähän teemaan, jota ei ole podcastissa juurikaan käsitelty, pääsemme tutustumaan kolmen erilaisen, tämän vuoden aikana julkaistavan jakson kautta.

Mäntsälän kapinasta on jäänyt elämään muisto presidentti P.E. Svinhufvudin radiopuheesta, joka oli suunnattu Mäntsälän kapinoitsijoille vuonna 1932. Tämä kuva on kuitenkin otettu Svinhufvudin pitämästä radiopuheesta Yleisradion 10-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1936.

Podcastissa on lopulta melko vähän jaksoja, jotka keskittyvät johonkin tiettyyn historialliseen tapahtumasarjaan. Tältä osin oli mielenkiintoinen haaste keksiä jokin podcastin henkeen sopiva näkökulma, jonka kautta Mäntsälän kapinaa voisi lähestyä.

Tähän jaksoon näkökulmiksi valikoituivat Mäntsälän kapinan tarkastelu mielenilmausten sekä oikeusvaltioiden periaatteiden näkökulmasta. Millä tavalla kansalaisilla on oikeus osoittaa mieltään demokraattisessa tasavallassa? Mikä erottaa kapinan laillisesta mielenilmauksesta?

Suomen 1930-luvun ja Lapuan liikkeen kontekstissa voi todeta, että vuonna 1930 järjestetty talonpoikaismarssi oli laillinen mielenilmaus, jolla oli vaikutusta politiikkaan. Kuitenkin aseellinen kapina, jossa esitettiin hallitusta kohtaan uhkavaatimuksia, ei täytä laillisen mielenilmauksen vaatimuksia. Kapinoitsijat toimivat siis tältä osin oikeusvaltion periaatteita vastaan.

Vielä yksi mielenkiintoinen näkökulma Mäntsälän kapinaan on mediahistoria, sillä kapina käytännössä raukesi presidentti P.E. Svinhufvudin kuuluisaan radiopuheeseen. Yleisradio oli perustettu vuonna 1926, ja presidentti hyödynsi radiota osoittaessaan puheensa suoraan kapinoitsijoille. (HUOM! Jaksossa mainittu vuosi 1929 on lipsahdus; Ilta-Sanomat ei myöskään ollut Suomen ensimmäinen iltapäivälehti, vaikka Ilta-Sanomat syntyikin Mäntsälän kapinan seurauksena.)

Jaksoon valikoitui kaksi menneisyyden jälkeä, jotka muodostavat vuoropuhelun Mäntsälän kapinallisten ja presidentti Svinhufvudin välille.

Me emme nyt jätä työtämme keskeneräiseksi, vaan ajamme sen hengen ja elämän hinnalla voittoisaan loppuun. Valtiovalta voi lähettää poliisinsa ja sotaväkensä meitä kukistamaan ja se tulee kohtaamaan meidät ase kädessä ja kuolemaan tai  voittoon valmiina.  Valtiovalta voi mahdollisesti nujertaa meidän joukkomme, mutta se ei pysty voittamaan sitä isänmaallisen kansan laumavyöryä, joka meidän ruumiidemme yli ryntää.

Mäntsälän kapinallisten julistuksessa tasavallan presidentille 28.2.1932

Minä olen läpi pitkän elämäni taistellut lain ja oikeuden ylläpitämiseksi ja minä en voi sallia sitä, että laki nyt tallataan jalkojen alle ja kansalaiset johdetaan aseelliseen taisteluun toisiaan vastaan. – – Vielä tahdon sanoa niille monille, jotka jo katuen hairahdustaan, ovat huolissaan heitä uhkaavasta rangaistuksesta, että, jos he hetimiten palaavat kotoisiin askareihinsa, heitä ei uhkaa mikään rangaistus, mikäli he eivät ole olleet kapinaan yllyttäjiä.

Presidentti Svinhufvud, radiopuheessaan Mäntsälän kapinallisille 2.3.1932

Jaksossa Marko muistuttaa, että Euroopan historian näkökulmasta on ainutlaatuista, että nuorista, ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyneistä valtioista vain Suomi ja Tsekkoslovakia säilyivät demokratioina – muut valtiot päätyivät jonkinlaiseen diktatuuriin. Lapuan liikkeen ja Mäntsälän kapinan tavoitteena olikin vaihtaa Suomessa hallitusta ja myöntää presidentille vieläkin enemmän oikeuksia, vaikka Suomessa presidentin oikeudet olivat jo laajat tuohon aikaan. Tältä osin olisi voinut olla mahdollista, että jos Mäntsälän kapina olisi onnistunut tavoitteissaan, myös Suomi olisi ajautunut jonkin asteen diktatuuriin.

Lapuan liikkeeseen liittyy myös perusteltu keskustelu 1930-luvun fasismista Suomessa. Tässä jaksossa tähän teemaan ei ehditty perehtyä, mutta käsittelemme tätä teemaa seuraavassa yhteistyöjaksossa.

Kuulet tässä jaksossa, miten mediahistoria, mielenilmausten historia sekä oikeusvaltion historia liittyvät vuoden 1932 Mäntsälän kapinaan. Jaksossa pohditaan, minkä vuoksi Mäntsälän kapinan tapahtumia ja taustoja olisi tärkeää pohtia myös nykypäivän kontekstissa merkkivuonna, kun kapinasta on kulunut 90 vuotta.

Kotkaniemen museossa eli P. E. Svinhufvudin kotimuseossa avataan 21.5.2022 uusi näyttely, joka käsittelee Mäntsälän kapinaa ja tasavallan säilymistä Suomessa. Marko on ollut mukana rakentamassa tätä näyttelyä, ja kuulemmekin jaksossa tunnelmia näyttelyn rakentamisen taustalta.

Lähde oikeusvaltion Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Kotkaniemen kotimuseon nettisivut

Pauli Kruhsen nettisivut: Mäntsälän kapinan aikana kuultuja puheita ja julistuksia alkuperäisteksteinä.

Yle: ”Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla.” Julkaistu 15.3.2010.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s