#61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa

Menneisyyden Jäljillä – #61 Fasismia, oikeusvaltion uhkakuvia ja lakiuskoa
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa käydään läpi oikeusvaltion perusteita vaadittavista instituutioista kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Keskitymme eritoten 1930-lukuun sekä sitä ympäröiviin teemoihin erilaisten ajallisten kiertoreittien kautta. Miksi Suomessa lakiusko on niin vahvaa ja mitä perustuslaillisuus on merkinnyt? Perustuuko ajatus oikeusvaltiosta länsimaisiin ihanteisiin? Katsomme oikeusvaltion teemaa myös sen uhkakuvien, erityisesti fasimin ja totalitarismin näkökulmista. Oliko Suomessa fasistisia järjestöjä 1930-luvulla ja liittyikö Mäntsälän kapina fasistiseen liikehdintään? Kuka määrittää, mitä on ääriajattelu? Sain jaksoon vieraaksi Turun yliopiston poliittisen historian professorin Vesa Vareksen, joka on todella perehtynyt näihin teemoihin ja osaa jäsentää vaikeita asioita hyviksi kokonaisuuksiksi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.

Shortly in English: What are the pieces that constitutional state is built on? What does totalitarianism mean and why is it problematic that the word ”fascist” is used in a reckless manner in present day conversations and accusations? In this episode, we focus on 1930’s and different political ideologies parliamentary democracy had to face at that time in order to survive. The guest of the episode is Professor Vesa Vares, University of Turku.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

Jatkamme oikeusvaltion teemalla, kun luvassa on toinen kaupallinen yhteistyöjakso P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Säätiön käsittelee, kerää ja järjestää presidentti Svinhufvudia koskevaa tietoa ja tutkimusta, ja tämän vuoden teemana säätiöllä on oikeusvaltio. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa, jaksossa #58, pohdimme Mäntsälän kapinaa, kansalaisten oikeutta mielenilmauksille sekä näiden merkitystä demokraattisessa oikeusvaltiossa. Tässä jaksossa jatkamme siitä, mihin viimeksi jäimme, ja pohdimme erityisesti fasismin mahdollista uhkaa suomalaiselle oikeusvaltiolle ja laillisuusperiaatteille menneisyydessä ja myös nykypäivänä.

Jakso on nähdäkseni tärkeä siksi, että nykyään sanaa ”fasismi” tai ”fasisti” käytetään hyvin laajasti erilaisissa tilanteissa, joissa halutaan tuomita ääriajattelu tai joskus lievempikin toisinajattelu. Pohdimmekin jaksossa, mitä ääriajattelu on ja millaisen uhan ääriliikkeet asettavat demokratialle, joka kuitenkin jossain määrin elää siitä, että ihmiset ovat eri mieltä asioista.

Kun käsittelyssä on teemoja kuten fasismi ja ääriajattelu, täytyy niiden käsittelyssä olla tarkkaavainen. Näitä teemoja ei ole ihan helppoa käsitellä, joten on hienoa, että sain jaksoon todellisen aiheen asiantuntijan paikalle.

Kotkaniemessä Svinhufvudin kotimuseossa järjestetään heinäkuun alussa kutsuseminaari otsikolla ”Oikeusvaltion pelastaminen”, jossa esiin nousevat samat teemat kuin tässä jaksossa. Myös Vesa on kyseisessä seminaarissa esiintymässä, mutta oli hienoa saada kuulla aiheesta Vesalta jo ennen tuota seminaaria niin, että kuka tahansa voi jakson kuuntelemalla tutustua aiheeseen.

Kuvituskuva on alkujaan tehty Vänrikki Stoolin tarinoita ja siinä esiintyvää Maaherra runoa varten.

Minusta oli hienoa, miten hyvin tämän jakson teemat keskustelivat aiemmin nauhoitetun #58 jakson kanssa. Keskityimme aiemmassa yhteistyöjaksossa Mäntsälän kapinaan, ja käsittelimme sitä kautta oikeusvaltion teemaa.

Tämä jakso kuitenkin selvensi vielä uudella tavalla 1930-luvun poliittista ilmapiiriä Suomessa. Yksi osoitus tästä oli Vesan erinomaisesti valitsema menneisyyden jälki, joka tarjoaa kurkistusikkunan Ståhlbergien päivällispöytään.

Menneisyyden jälki on siis ote Ester Ståhlbergin eli Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin vaimon päiväkirjasta, johon Ester on kirjannut ylös päivällispöydän keskustelun. Keskusteluun osallistuivat avioparin lisäksi heidän lapsiaan sekä lasten puolisoita. Keskustelussa on havaittavissa sukupolviero sen suhteen, minkälaista käytöstä, toimintaa ja ajattelua tulee sallia perustuslakiin nojaavassa maassa.

Päivällispöydässä Evy kysyi täysin viattomasti Johnilta hänen mielipidettään Lapuan liikkeestä – oliko heillä oikeus puolellaan vai ei?

John suuntasi silmänsä häneen ja otsa punehtui: Ovatko konnat oikeassa?

Hänen täytyi oikein korottaa ääntään: Mitä konnia – poikia korkeintaan. Ei se ole mitään poikien pahankurisuutta kun poltetaan kirjapainoja ja oikeudenkäynnin jälkeen piiskataan tuomari.

Evy: Kyllä, kyllä ne ovat menneet liian pitkälle, mutta asian takia heitä kohtaan tunnetaan sympatiaa.

Evy tarkoittaa, että tarkoitus pyhittää keinot. Mutta mitä lainlaatimisesta tulee ellei oikeus saa sanoa sanottavaansa, vaan nyrkkioikeutta käytetään?

Jukka: Isä nyt aina, olkoon puhe mistä ristiriidasta tahansa, pitää vasemmiston puolta.

Jukka on tosiaan kiihtynyt ja puhuu kovalla äänellä: Minä pidän oikeuden puolta. Voiko kukaan puolustaa sitä, että harjoitetaan hirmuvaltaa oikeuden palvelijoita vastaan.

Aune: Täytyy tässä sentään ottaa lukuun ne erikoiset asianhaarat, jotka ovat tähän vaikuttaneet. Kommunistit täytyy nujertaa.

Ester: Mutta ajatelkaa, miten olisi, jos kommunistit olisivat hävittäneet kokoomuslaisen kirjapainon ja piiskanneet ja uhanneet revolverilla jotain teidän tuttavaanne. Taitaisitte niin te kuin koko porvaristo soittaa toista kelloa.

Jukka, äreästi: Se olisikin aivan toinen asia – sillä kommunistit ovat maanpettureita.

John, kiihtyneenä: Heilläkin täytyy olla oikeus tulla arvostelluiksi ja ainakin tuomituiksi maan lakien mukaan, eikä mielivallan tai revolverin lain mukaan.

Ester Ståhlbergin päiväkirjaan 8. kesäkuuta 1930 kirjattu keskustelu, joka käytiin Ståhlbergien päivällispöydässä kiivaimpana Lapuan liikkeen aikana.

Se, miksi Lapuan liikkeen toimintaan liittyvä päivällispöydän keskustelu herätti näin kiivasta keskustelua, ei johtunut ainoastaan perheestä, jossa keskustelu käytiin. Toki tällainen poliittinen keskustelu liittyi eliittiin lukeutuvan perheen mahdollisuuksiin keskustella yhteiskunnallisista aiheista. Kuitenkin keskustelun sävy liittyi myös tunteisiin, joita mahdollinen perustuslain rikkominen aiheutti.

Usko perustuslakiin ja lain määräämiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin on Suomessa poikkeuksellisen voimakasta. Vesan mukaan tämä on johtunut siitä, että ”laki oli pienen turva”. Suomi ei ollut valtiona rikas sotilasmahti, jolla olisi ollut mahdollisuus perustaa kansallisidentiteetti sellaiseen suuruuteen. Sen sijaan kansallisidentiteetti pohjattiin lakiuskoon.

Tätä kuvastaa myös jaksossa Vesan siteeraama Vänrikki Stoolin tarinoihin lukeutuva Maaherra -runo, johon myös edellä oleva kuvituskuva viittaa. J. L. Runebergin kirjoittamassa runossa todetaan:

”Te voiton saitte. Teill on valta nyt, siis minun tehkää, miten miellyttää. Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.”

Laki on, pysyy ja periytyy Suomen maassa.

Jakson kuunneltuasi opit, mitkä ovat oikeusvaltion historialliset peruspalikat sekä minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisella on perustuslakiin nojaavassa parlamentaarisessa demokratiassa. Ymmärrät myös, oliko fasismi todellinen uhka 1930-luvun Suomessa ja mitä piirteitä fasistiseen ajatteluun sisältyi. Kuulet myös, mitä tarkoittaa totalitarismi ja minkä vuoksi on riskialtista käyttää sanaa ”fasisti” yleispätevänä haukkumasanana nykypäivän keskustelussa.

Oikeuden turvaamaa matkaa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Oikeusministeriö: ”Oikeusvaltio Suomi”. Luettu 19.5.2022.

Wikipedia: ”Maaherra (runo)”. Vänrikki Stoolin tarinoissa esiintynyt runo. Luettu 12.6.2022.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s