#64 Presidenttien puolisot, rooli ja valta

2.8.202215.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Tutustumme jaksossa presidenttien puolisoihin Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Presidentti-instituutio on Suomen historian aikana ollut aina hyvin vahva, ja presidentillä on ollut eri aikoina erilaisia oikeuksia. Mutta minkälaista valtaa presidenttien puolisot käyttävät? Onko valta suoraa vai epäsuoraa, vaihtelevaa vai väistämätöntä? Voiko presidentti olla virassaan ilman puolisoa vai perustuuko presidentti-instituution viestintä yksilön sijaan pariskuntaan? Jakson vieraina ovat presidentin puolisoita tutkineet historioitsijat Maritta Pohls sekä Kati Katajisto.

Shortly in English: In this episode, we get to know the spouses of Finnish presidents, beginning with Ester Ståhlberg and ending up with Jenni Haukio. Rather than actually knowing them personally, we think about the role and the power the spouses have and have had in the past. The guests of the episode are historians Maritta Pohls and Kati Katajisto.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

Yhteistyö P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa jatkuu, ja tämä on vuoden 2022 yhteistyömme kolmas kaupallinen yhteistyöjakso. Säätiö käsittelee, kerää ja järjestää presidentti Svinhufvudia koskevaa tietoa ja tutkimusta, ja tämän vuoden teemana säätiöllä on oikeusvaltio.

Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa, jaksossa #58, tarkastelimme Mäntsälän kapinaa ja kansalaisten oikeuksia. Toisessa yhteistyöjaksossa, jaksossa #61, pohdimme puolestaan tarkemmin oikeusvaltion käsitettä sekä fasismia.

Tähän kolmanteen jaksoon valikoitui hieman erilaisempi teema, joka sivuaa oikeusvaltiota toisenlaisesta kulmasta. Näkökulma on ehkä epätyypillinen oikeusvaltion teemaan, mutta juuri sen vuoksi pidän sitä todella mielenkiintoisena. Yritän löytää podcastin jaksoihin aina hieman erilaista näkökulmaa erilaisiin perinteisiinkin teemoihin, ja olen erittäin tyytyväinen tämän jakson näkökulmaan, joka paljastaa oikeusvaltiosta ja erityisesti presidentti-instituutiosta totutusta poikkeavan katseen.

Presidentin oikeuksiin kuuluu muun muassa johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, julistaa valtiopäivät avatuiksi ja vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Nämä ovat tärkeitä tehtäviä, joiden hoitamisessa presidentin puoliso on tukena.

Kati toteaakin, että presidentin puolison asema on tavallaan hyvin paradoksaalinen. Heillä ei ole mitään virallista asemaa tai valtaa, mutta käytännössä presidentin puolisolla voi olla eniten valtaa presidentin jälkeen.

Se on valtaa, mitä emme näe ja mihin emme koskaan pääse käsiksi, koska sitä ei yleensä paljasteta. Tämän vuoksi jakson menneisyyden jälki on kiehtova, sillä siitä voi tulkita presidentin puolison merkitystä presidentin näkökulmasta.

Rakas Sylvi. Kirjoitan tämän onnittelukirjeeni hyvissä ajoin, koska postinkulku sinne on niin epävarmaa. Kun nyt täytät vuosia, tarjoaa se minulle mahdollisuuden (joka olisi pitänyt käyttää monesti aikaisemminkin) kiittää Sinua kaikesta, mitä olet minulle ollut ja merkinnyt lähes neljän vuosikymmenen aikana. Olen luonteeltani kiintymyksen osoituksissani karu – liian karu – mutta se ei estä minua sanomasta, että olet ollut suurenmoinen puoliso. Sinun apusi ja tukesi ovat monissa vaiheissa olleet minulle ratkaisevaa laatua. En ole mikään mallimies, Sinulla on ollut usein syytä olla minulle vihainen ja minuun tyytymätön. Monesti olet varmaan ollut suruissasi enemmän minun kuin itsesi puolesta. Mutta viisautesi ja ymmärtäväisyytesi ovat luoneet pohjan yhteiselle elämällemme, jonka pohja on kestänyt. Siitä olen sanomattoman kiitollinen. Olen syvästi kiintynyt Sinuun ja rakastan Sinua syvästi ja aidosti. Kunnioitan Sinua, koska sinussa ei ole mitään joutavanpäiväistä eikä halpahintaista, vaan olet kohonnut kaiken pienen yläpuolelle. Olen varmasti enemmän iloinen kuin Sinä, kun havaitsen, että ihmiset ovat Sinun henkisen omavaraisuutesi ja luonteesi tasasuhteisuuden ymmärtäneet jouduttuaan Sinun kanssasi tekemisiin. Olin toivonut naimisiin mennessämme voivani tarjota Sinulle rauhallisemman ja onnellisemman elämän. Minun virheeni ja ulkonaisten olosuhteiden kehitys ovat olleet syynä siihen, että näin ei ole tapahtunut. Mutta onneksi on selvitty. Monesti olet antanut minulle sen rohkeuden, jonka turvin on taas päästy eteenpäin. Olen ihaillut tasapainoasi, kestävyyttäsi ja sisukkuuttasi. Lähetän sinulle kaikesta sydämestäni rakkaat onnitteluni merkkipäivänäsi ja toivotan Sinulle onnea nyt ja aina. Miten kohtalomme ulkoinen kulku muovautuneekin, harras toivomukseni on, että yhteinen elämämme sujuisi keskinäisen kiintymyksen ja rakkauden merkeissä ja että antaisit minulle edelleen sen henkisen tuen, jonka tarpeellisuuden sekä aikaisempina vuosina että nyt tällä kertaa ymmärrän paremmin kuin koskaan ennen. Toivon, että voit täyteläisesti nauttia lomastasi, jonka toivon muodostuvan Sinulle virkistykseksi.
Rakkain terveisin, Sinun Urho.

Urho Kekkonen kirjeessään vaimolleen Sylvi Kekkoselle 1. maaliskuuta 1960

Urho Kekkonen kirjoitti kirjeen vaimolleen Sylvi Kekkoselle hänen 60-vuotispäivän johdosta. Sylvi oli matkalla Roomassa, johon kirje lähetettiin. Kirjeestä nousee esiin monta eri näkökulmaa, joita jaksossa käsittelemme.

Ensinnäkin kirjeestä on luettavissa Urhon arvostus ja rakkaus Sylviä kohtaan, joka ei enää ole ihan nuori nainen. Kirjeestä heijastuu tietty haikeus siitä, että vuodet ovat vierineet ja on muistettava tuoda esiin arvostus ja rakkaus toista kohtaan vielä, kun se on mahdollista.

Toiseksi kirjeessä todetaan Sylvin tuen olleen ”ratkaisevaa laatua” monissa tilanteissa – mahdollisesti myös politiikan ja valtionjohdon ratkaisujen suhteen. Kolmanneksi kirjeen kautta voi pohtia sitä, mistä puoliso joutuu luopumaan presidentin tehtävän tullessa oman puolison kohdalle.

Urho olisi toivonut voivansa tarjota ”rauhallisemman ja onnellisemman” elämän Sylville, mutta poliitikon ja presidentin rinnalla elämä ei ole niin tavanomaista tai rauhallista. Tietty yksityisyys onkin yksi selkeimpiä asioita, joista presidentin puoliso joutuu käytännössä aina luopumaan.

Tässä jaksossa pääset kuulemaan monenlaisia tarinoita itsenäisen Suomen presidenttien puolisoista aina Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon asti. Jakson kuunneltuasi saat ajatuksia siitä, minkälaista valtaa presidentin puolisolla on ja minkä vuoksi olisi tärkeää, että myös presidentin puolison roolista keskusteltaisiin yleisesti yhteiskunnassa.

Liity presidentin puolisoiden matkaan Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Presidenttien puolisot –seminaarin livestream (la 13.8.): https://youtu.be/kFAmCMZV_ZU

Kotkaniemen kotimuseo -nettisivusto

Naisten ääni -nettisivusto

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö -nettisivusto

Naisten ääni: Maritta Pohls – historiantutkija ja työelämävalmentaja. Kirjoittaja Aura Korppi-Tommola. Luettu 26.7.2022.

Tasavallan presidentti: Tehtävät. Luettu 27.7.2022.

Yle: Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon. Julkaistu 27.2.2012. Luettu 27.7.2022.