#65 Lemmikkieläimiä, eläinkäänne ja monilajista historiaa

Menneisyyden Jäljillä – #65 Lemmikkiläimiä, eläinkäänne ja monilajista historiaa
Lotta Vuorio © 2022 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jaksossa tutustutaan eläinhistoriaan ja menneisyyden kertomusten karvaisiin päähenkilöihin. Pohdimme, mitä tarkoittavat eläinkäänne sekä mikä on eläinten ja erityisesti lemmikkieläinten rooli menneisyydessä. Millainen asema lemmikkiläimillä on eri aikoina ollut? Onko eläin aina historiassa ihmisen sivuroolissa oleva seuralainen vai pystymmekö asettamaan eläimet historian keskiöön? Mitä kaikkia eläimiä on pidetty ylipäätään lemmikkeinä eri aikoina? Jakso valottaa sitä, mikä merkitys eläinhistorian tutkimuksella on nykypäivään sekä myös ympäristökriisin ymmärtämiseen. Jakson vieraana on Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa.

Shortly in English: The tracks of the past are not only human footsteps, but the past has tracks also of paws, wings, and hoofs. How does the Animal Turn affect the way we look at the past? We talk especially about the pets of the past and all the other things concerning animals and history together with historian Taina Syrjämaa, University of Turku.

Kuten jaksosta toiseen teemme, kuljemme myös tässä jaksossa menneisyyden jäljillä. Tällä kertaa jäljet näyttävät kuitenkin hieman erilaisilta, sillä seuraamme menneisyyden eläimellisiä jälkiä. Koiria, kissoja ja lemmikkieläimiä – he ovat tämän jakson karvaisia päähenkilöitä.

Oli ilo ja kunnia saada jaksoon vieraaksi Taina, joka on toden totta tutkinut monenmoista eläinten historiasta eläinteollisuuden ja lemmikkieläinten historiaan. Hän on todennut eläinten historiasta seuraavaa: ”Monitieteinen eläinkäänne ja eläinten toimijuuden käsite ovat viime vuosian tehneet näkyväksi eläimet subjekteina, oman elämänsä keskipisteinä, jotka olemassaolollaan ja toiminnallaan vaikuttavat niin ihmisten kuin muiden eläinten elämään.”

Eläinkäänne tarjoaa ikään kuin uudet silmälasit, jolla tarkastella menneisyyttä. Miltä kaikelta olemmekaan sulkeneet silmämme, kun olemme huomioineet vain ihmisten toimintaa menneisyydessä? On kiehtovaa tarkastella eläinten toimintaa menneisyydessä, mutta myös ihmisten toimintaa eläinten näkökulmasta.

Taina valitsi menneisyyden jäljeksi liikuttavan ilmoituksen Uudenkaupungin Sanomista vuodelta 1902, jossa etsitään kodistaan karannutta Mille-koiraa. Menneisyyden jälki avaa näkymiä siihen, että lemmikit ovat olleet perheille hyvin tärkeitä.

Ilmoituksessa on monta syytä uskoa, että Mille on ollut hyvin rakastettu ja pidetty koira, osa perhettä. Ilmoitus kertoo, että Mille on ”poistunut kotoaan” eli koti ei ole ihmisten, vaan myös koiran. Millellä on ollu kauloin eli kaulapanta, joka on maksanut ja johon on panostettu. Myös itse lehti-ilmoitus on maksanut omistajilleen, minkä lisäksi Millen löytämisestä luvataan palkkiota.

Koira! Pienenläntä pystykorvainen, mustanruskea sekä ainakin kotoa lähtiessään kauloimella varustettu koira, joka tuntee nimen ”Mille”, on poistunut kotoaan ja pyydetään palkkiota vastaan toimittamaan se allekirjoittaneelle. Tuntomerkkeinä mainittakoon ketun pää, valkoinen rinta ja etujalat, sekä valkoinen juopa kaulan ympäri. Uusikaupunki joulukuun 17 päivä 1902, K. H. Arola, Pormestari.

Uudenkaupungin Sanomat 18.12.1902

Taina toteaa jaksossa painavasti, että ”eläinkäänne on suurinta ja dramaattisinta, mitä on tapahtunut sitten renessanssin”. Tästä voi varmasti olla montaa mieltä ja väite kuulostaa ensin hyvin suureelliselta, mutta tarkemmin pohdittuna Taina kiteyttää tuossa toteamuksessa jotain hyvin merkittävää.

Jos me eläinkäänteen seurauksena todella ymmärrämme, että ihminen ei ole yksin, vaan että elämä on useiden eri lajien jatkuvaa vuorovaikutusta, niin onhan se ihan valtava muutos.

Tällä ajatuksella ja asian ymmärtämisellä on vaikutusta siihen, miten näemme menneisyyden, mutta myös siihen, miten näemme tulevaisuuden. Ympäristökriisi ja sodat eivät kosketa vain ihmisiä, vaan myös eläimiä. Elämme elämää monimuotoisesti ja monilajisesti, ja tämä tulisi ottaa huomioon erilaisissa tulevaisuuteen liittyvissä valinnoissa ja päätöksissä.

Jakson kuunneltuasi opit havainnoimaan, että menneisyys on ollut monilajinen, kuten nykyisyys myös. Ihmiset eivät elä elämäänsä yksin, vaan yhdessä muiden lajien kanssa. Opit myös, mitä tarkoittaa tutkimuksessa käytetty ilmaus ”eläinkäänne” sekä millä tavoin monilajisen menneisyyden tunnustaminen edistää nykyistä keskustelua ympäristökriisistä.

Tassuttele mukaan lemmikkieläinten Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Eläinten toimijuus yhteiskunnassa –tutkimushankkeen nettisivusto

Aurora (Turun yliopiston julkaisu): Eläin tulee lähelle. Kirjoittaja Jenni Valta. Sivut 10–17. Julkaisu 2/2015.

Taina Syrjämaa: Monilajinen kaupunkiyhteisö : koiria, kissoja ja ihmisiä 1800- ja 1900-luvun vaihteen Uudessakaupungissa. Historiallinen aikakauskirja 117:2, 2019. Sivut 157-168.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s