#57 Puutarhoja, perinnekasveja ja kansanvalistusta

19.4.202216.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Tutustumme jaksossa suomalaisten puutarhojen historiaan, jossa on tunteita ja tuoksuja, puutarhoja ja puistoja, kasveja ja multaa sormissa. Ketkä hoitivat puutarhoja menneisyydessä ja milloin kaupunkeihin on alettu suunnitella puistoja? Mitä kasveja viljeltiin entisaikojen puutarhoissa ja millä perusteilla nykyään kutsumme kasvilajeja perinnekasveiksi? Pohdimme myös jakson aikana, millä tavalla suomalaisten suhtautuminen luontoon ja puutarhoihin on muuttunut viimeisen 200 vuoden aikana. Jaksossa nousevat esiin myös kansanvalistuksen, ruokaviljelyn sekä naisasialiikkeen merkitys erityisesti 1900-luvun taitteen puutarhahistoriassa. Jaksossa ääneen pääsee kasvitutkija ja tietokirjailija Teija Alanko, joka tutkii hyötykasvien ja puutarhojen historiaa.

Shortly in English: Beautiful gardens, traditional flowers and the practice of taking care of plants. This episode looks at the past Finnish gardens and parks, and in the episode it is asked how the relationship with the nature has changed over the years. The guest of the episode is researcher and author Teija Alanko who has recently published a book on the theme.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa.*

Voin ilokseni kertoa, että podcast on saanut vuodelle 2022 pitkäaikaisemman kaupallisen yhteistyökumppanin, nimittäin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, jonka kanssa toteutamme tämän vuoden aikana neljä yhteistyöjaksoa. Olen tehnyt yhteistyötä SKS:n kanssa jo aiemmin, joten tämä yhteistyö on sujuvaa jatkoa aiemmalle. Ajatuksena on podcastin tapoja noudattaen keskustella kiehtovista historia-aiheista, joista on kirjoitettu tänä vuonna SKS kustantamia uutuuskirjoja.

Kuten podcastin kanavilla tulee tänä vuonna näkymään, olen saanut solmittua kaupallisia yhteistöitä tahojen kanssa, jotka jakavat podcastin arvot ja tavoitteet tutkitun tiedon jakamisen ja merkityksen suhteen. Tällä ei ole vaikutusta podcastin tiedepohjaiseen sisältöön, vaan päinvastoin yhteistyöt mahdollistavat minulle tämän podcastin tuottamisen pitkäjänteisesti ja huolellisesti, kun saan taloudellista tukea työlleni. Lämmin kiitos siis myös SKS:lle tästä ja tulevasta yhteistyöstä!

Itse tämän jakson aihe on sellainen, joka on pyörinyt idealistallani jo parin vuoden ajan, kun törmäsin Teijan ensimmäiseen kirjaan Malva ja mulperi (2018, SKS). Ajattelin, että tämä puutarha-aihe sopisi erinomaisesti podcastiin tuomaan esiin arjen historiaa. Meillä oli Teijan kanssa erittäin mukava keskustelu, jonka siemenistä iti ja kasvoi jakso puutarhojen historiasta. Aihe sopii erinomaisesti kevääseen, kun ruoho alkaa vihertää ja viherpeukalot alkavat syyhytä.

Teija on todennut, että ”puutarhahistorian tutkiminen on aikakaudesta riippumatta loputon seikkailu”. Kasviarkeologian näkökulmasta seikkailu voi tarkoittaa muinaisten siementen ja siten kasvilajien tutkimusta, mutta se voi tarkoittaa myös itse puutarhanhoidon käytänteiden ja tapojen tutkimusta.

Jakson menneisyyden jäljeksi Teija valitsi otteen suomalaisen puutarhapioneeri Alexandra Smirnoffin opaskirjasta vuodelta 1904. Tämä opaskirja on täynnä mitä mielenkiintoisempia kuvauksia suosituista kasvilajeista, viljelyajoista sekä ennen kaikkea perusteista sille, miksi puutarhanhoito on kannattavaa kansalaisille.

Herättäköön pieni kirjaseni meidän maamme naisissa halua puutarhan viljelyyn, sillä varma on, että ne tämän kautta edistävät käytännöllistä, kansallista valistusta ja kehitystä. Puutarhanviljelyksen pitäisi meillä Suomessa tulla kansan asiaksi ja tämä saataisiin parhaiten aikaan panemalla puutarhanhoito oppiaineeksi kansakouluihin.

Alexandra Smirnoff, Käsikirja yksinkertaisessa puutarhanhoidossa kansaa varten, vuosi 1904

Ennen jakson nauhoittamista en olisi itse ymmärtänyt, miten iso merkitys kansanvalistuksen aatteella oli suomalaisessa puutarhahistoriassa. Niin valistusaate ylipäätään kuin esimerkiksi 1860-luvun lopun nälkävuodet vaikuttivat siihen, että suomalaisia suositeltiin omavaraisuuteen ja hyötykasvien viljelyyn.

Suosituksena oli, että suomalaisten tulisi viljellä mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja, kuten perunan lisäksi palkokasveja, jotta riskit sadon epäonnistumisesta tasaantuisivat. Kuitenkin kansalaisten näkökulmasta uuden lajin viljely oli itsessään riski, jota monet eivät halunneet ottaa.

Suosittujen viljelylajien suhteen kyse oli Teijan mukaan pitkälti myös suomalaisten asenteesta. Yläluokan mielestä työväki oli ennakkoluuloista viljellessään vain samoja tuttuja lajeja, kun taas työväki koki turvaa tuttujen lajien viljelystä.

Tässä jaksossa pääset äänikävelylle suomalaisiin menneisyyden puutarhoihin. Tutustumme, mitkä kasvilajit olivat suosittuja suomalaisten puutarhoissa ja ketkä puutarhoja ylipäätään hoitivat. Opit myös, mitä kasviarkeologiassa voidaan tutkia ja miten. Pääset myös kuulemaan, millä tavoin naisasialiike sekä Martat yhdistyksenä vaikuttivat 1900-luvun alun puutarhavalistuksessa.

Lähde mukaan puutarhojen Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Teija Alanko: Daalia ja pelakuu – Suomalaisen puutarhan kasvutarina. SKS, 2022.

Teija Alanko: Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista. SKS, 2018.