#59 Kirjoja, sanojen liikettä ja oppineiden kulttuuria

17.5.202216.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Yhteistyö Jätä kommentti

Jaksossa yhdistyvät kirjat ja kävelyt, kun tutustumme 1800-luvun alun Suomen oppineiden maailmaan. Vuonna 1813, 19-vuotias suutarin poika Anders Johan Sjögren käveli Iitin Sitikkalasta Turkuun aloittaakseen opintonsa Turun akatemiassa. Sanojen liike -tutkimusprojekti aikoo kesällä 2022 toistaa tämän kävelymatkan. Kysynkin jaksossa, mitä tuon kävelymatkan uusintaminen kertoo meille 1800-luvun oppineiden kulttuurista. Pohdimme myös lukemisen yhteisöllisyyttä sekä oppineiden verkostoja, mikä selittää osin tiedon ja sanojen liikettä projektin nimen mukaisesti. Jakson vieraina ovat projektin johtajan ja kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala, sekä kulttuurihistorian tutkija, dosentti Jukka Sarjala Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sanojen liike -tutkimusprojektin kanssa.

Shortly in English: What comes when you combine books and walking? Well, you get a research project called Sanojen liike, which explores the early nineteenth-century book and academic culture in Finland. In their project, they organize a historical walk from Iitti to Turku, representing the same walk as an academic student Anders Johan Sjögren had in 1813. The guests of the episode are docent Heli Rantala and docent Jukka Sarjala, University of Turku.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sanojen liike -tutkimusprojektin kanssa.*

Astelemme jaksossa konkreettisille menneisyyden jäljille, kun tutustumme historiantutkimuksen projektiin, jossa ihmiset ja sanat liikkuvat. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen säätiön rahoittaman Sanojen liike ja tiedon paikat -projektin kanssa. Projektissa tutkitaan 1800-luvun alun Suomen oppineiden kirjallisia yhteisöjä ja sitä, millä tavoilla tieto ja kirjallisuus liikkuivat 200 vuoden takaisessa Suomessa.

Kiinnostukseni projektia kohtaan heräsi ennen kaikkea kävelyretkestä, jonka tutkimusryhmä aikoo toteuttaa kesäkuussa 2022. Kävely alkaa Iitin Sitikkalasta maanantaina 13. kesäkuuta ja päättyy Turkuun perjantaina 17. kesäkuuta. Kävelyä voit seurata tutkimusprojektin Facebook-tapahtumasta, jonka löydät täältä.

Kävelyn taustalla on halu ymmärtää projektin tutkiman aikakauden eli 1800-luvun alun Suomen todellisuutta, arkea, elämäntahtia, etäisyyksiä, liikkumisen ehtoja ja kehollista kokemusta. Kyse on siis eräänlaisesta historiallisesta rekonstruktiosta, joka auttaa tutkijoita ymmärtämään tutkittua aikaa paremmin.

On selvää, että esimerkiksi tiekarttojen muutosten takia kävely ei ole täysin sama asia kuin 200 vuotta sitten. Mielestäni on silti valtavan kiinnostavaa, että historiantutkimuksessa sovelletaan rohkeasti erilaisia menetelmiä, jotka auttavat meitä esittämään uusia kysymyksiä ja hahmottamaan uusia ulottuvuuksia muun aineiston suhteen.

Suomen 1800-luvun alun oppineiden kulttuurin yhteydessä on todella tärkeää muistaa, että läheskään kaikilla ei tuohon aikaan ollut pääsyä kirjalliseen kulttuuriin. Koulujärjestelmä ei ollut vielä kehittynyt kovin laajalle, Suomessa oli vain yksi yliopisto (Turun yliopisto) ja kirjat olivat kalliita. Oppineisuus olikin vahvasti luokkaan sidottu etuoikeus. Jaksossa käy ilmi myös hyvin se, miten oppineiden kulttuuri oli varsin ”miehistä meininkiä”, kuten Jukka jaksossa toteaa.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui oivallisesti jakson päähenkilön, akateemikko Anders Johan Sjögrenin päiväkirjan ote. Sitaatti on samalta päivältä, jolloin Sjögren aloitti isänsä kanssa kävelymatkan Iitin Sitikkalasta Turkuun lokakuussa 1813. Kävelyn tarkoituksena oli muuttaa Sjögren tavaroineen ja kirjakokoelmineen Turkuun, jossa hän aloitti opiskelun Turun akatemiassa.

Aikaisin aamusta lähdin matkaan isäni kanssa ­– kuormastani tuli niin korkea, että kärryihin ei jäänyt yhtään paikkaa. Taivas oli pilvien peittämä. Ainoastaan idässä oli kirkasta, sieltä nousi aurinko ja alkoi valaista säteillään metsäpolkua, jota vaelsin yksin (suoraan) maantielle. – Katsoin usein taakseni kohti sitä seutua ja kylää, joka oli nähnyt minun syntyvän, ja odotin jonkinlaista aavistusta siitä, josko nyt katselisin sitä viimeistä kertaa; mutta mitään sellaista ei tapahtunut. – Vailla tunteita vaelsin eteenpäin – aurinko nousi kuitenkin yhä korkeammalle ja karkotti pilvet edeltään. Isäni tuli toista tietä. Jatkoimme matkaa yhdessä.

Anders Johan Sjögren päiväkirjassaan 5. lokakuuta 1813

Kun nyt klikkasin tämän matkan Google Mapsiin, niin kävelyretki osoittautuu 255 kilometrin ja 52 tunnin pituiseksi. Kyseessä ei ole siis mikään sunnuntaikävely, vaan vuonna 1813 viikossa taitettu pitkä matka aikana, jolloin piti todella nähdä vaivaa oppineisuuden eteen.

Tässä jaksossa opit, mitä eri käytäntöjä ja tapoja lukemiseen sekä kirjakulttuuriin kuului 1800-luvun alun Suomessa. Pääset kuulemaan Anders Johan Sjögrenin päiväkirjasta ja siitä, mitä kaikkea päiväkirja paljastaa niin kirjakulttuurista kuin kävelykulttuurista. Kuulet myös, mistä idea Sjögrenin kävelymatkan uusintamiseen nykypäivässä lähti ja mitä kävelyllä tavoitellaan.

Lähde kävelylle sanojen, oppineiden ja tiedon Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Sanojen liike -tutkimusprojektin nettisivut

Sanojen liike -tutkimusprojektin kirjavaelluksen FB-tapahtuma

Anders Johan Sjögren: Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. Toimittaneet Mikael Branch, Esko Häkli ja Marja Leinonen, 2020.

Heli Rantala: ”Ylioppilaan matkassa – Opinkäyntiä ja kävelemistä 1800-luvun alussa”. Ennen ja Nyt, 1/2022.

Heli Rantala ja Ulla Ijäs: ”Materian, tiedon ja ihmisten matkassa. Näkökulmia kirjallisen kulttuurin liikkeen tutkimukseen”. Ennen ja Nyt, 1/2022.

Heidi Hakkarainen: ”Oppineiden liikkuminen ja sanomalehti-ilmoitukset 1800-luvun alun Viipurissa”. Ennen ja Nyt, 1/2022.

Jukka Sarjala: ”Läsning förenar. Om den lärda och litterära gemenskapen i Åbo i början av 1800-talet”. Historisk Tidskrift för Finland 1/2022 (numero 107), sivut 36–67.

Jukka Sarjala: ”Kiertävät kirjat. Painotuotteiden aineellis-sosiaalinen vaikuttavuus Anders Johan Sjögrenin elämässä ja opiskelussa 1810-luvulla”. Historiallinen Aikakauskirja, 3/2021.

Jukka Sarjala: Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa. SKS 2020.

Ulla Ijäs: ”Kirjat liikkeellä 1800-luvun alun Itämeren alueella”. Ennen ja Nyt, 1/2022.