#28 Humanistisen taloushistorian ABC

Menneisyyden Jäljllä – #28 Humanistisen taloushistorian ABC
Lotta Vuorio © 2021 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!

Jakso on tuhti paketti taloushistorian perusteita humanistisesta näkökulmasta. Raha ja talous ovat vaikuttaneet vahvasti ihmisten mahdollisuuksiin toimia eri aikoina, mutta on kuitenkin eri asia, tuleeko kaikkea arvioida ja arvottaa talouden näkökulmasta. Onko talouspuhe matemaattisiin faktoihin perustuvien tosiasioiden toteamista vai arvojen ja asenteiden värittämää? Mitä kaikkea taloushistoria voi tutkia? Ketkä ja mitkä tekijät talouteen vaikuttavat ja pääsemmekö niitä karkuun? Jakson lopulla pohdimme myös sitä, onko mielekästä verrata aiempien vuosikymmenten tai vuosisatojen taloudellisia tilanteita nykypäivään, kun pohdimme suhdanteiden vaihtelua ja esimerkiksi talouden ja politiikan välistä vuorovaikutusta. Jakson vieraana on Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonopettaja Maiju Wuokko, joka on erikoistunut talouden ja politiikan suhteisiin, yrityshistoriaan sekä liike-elämän etujärjestöihin ja työmarkkinasuhteisiin.

Shortly in English: It’s all about money, money money – or is it? This episode introduces themes and methods of economic history and its different viewpoints. Why have people got richer and others stayed poor? Can we test mathematic formula on the past or is life too complicated for that? The guest of the episode is historian and university teacher at the University of Turku, Maiju Wuokko.

Ihmisen elämään ja elämänlaatuun vaikuttavat monenlaiset asiat, kuten ympäristö, sosiaaliset suhteet ja mielenlaatuun vaikuttavat tekijät – ihminenhän on tunnetusti psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Historiaa voi lähestyä monista eri näkökulmista, ja yksi näkökulma, joka varmasti vaikuttaa näihin kaikkiin kolmeen on raha ja talous.

Tarkoituksenamme on kuitenkin kyseenalaistaa, onko talous kuitenkaan pelkästään dollarin kuvia, Kroisoksia ja kohtaloita upporikkaista rutiköyhiin. Mitä lopulta tarkoitamme, kun puhumme taloudesta ja taloushistoriasta?

Ensimmäinen ajatus taloushistorian tutkimisesta voi olla, että tutkimuksen aineistona on kuiva kasa lukuja, taulukoita ja laskentakaavoja, mutta todellisuudessa taloushistorian alla on tilaa monenlaisille lähestymistavoille. Taloushistoriaa voi tutkia myös laadullisin menetelmin niin, että tutkimustuloksena on syväluotaavia analyyseja eri talouteen liittyvistä ilmiöistä tai esimerkiksi talouden ja politiikan suhteesta. Maiju itse tutkii taloushistoriaa – ja tarkemmin poliittista taloushistoriaa – juuri laadullisin menetelmin, jolloin raja-aita muihin historia-alan suuntauksiin on matalampi.

Menneisyyden jäljeksi Maiju valitsi erittäin kuvaavan ja kaunopuheisen sitaatin, josta ei ensi alkuun uskoisi, että puhe on taloudesta. Menneisyyden jälki osoittaakin hyvin sen, miten värikästä ja poliittista talouspuhe voi olla.

Teollisuus ponnistelee jo neljättä vuotta taloudellisen taantuman kääntämiseksi uuteen nousuun. Taas kerran teollisuus odottaa taloudellisen nousun kyyhkyä tuoreine öljypuun lehtineen ainakin yhtä hartaasti kuin Nooa aikanaan omaa kyyhkystään Araratin vuorella. Näihin asti on kuitenkin jouduttu odotuksissa pettymään. Vain epämieluisat kehitystiedot ovat vedenpaisumuskertomuksen korppien tavoin kierrelleet talouselämän taivaan yllä.

Toimitusjohtaja Timo Laatusen katsaus Teollisuuden Keskusliiton kevätkokouksessa 18.5.1978

Poliittinen taloushistoria on käsitteenä mielenkiintoinen ja peräisin historioitsija Markku Kuismalta. Poliittinen taloushistoria korostaa, miten talouselämä on aina osa laajempaa kulttuuria ja yhteiskuntaa ja miten nämä kaikki ovat vääjäämättömästi toistensa kanssa vuorovaikutuksessa.

Kun itse edustan kulttuurihistoriaa, jonka puitteissa valtaa nähdään olevan vuorosuhteisena verkostona kaikkialla, tuntuu taloushistorian poliittisuus eli tietynlainen näkökulmallisuus itsestään selvältä. Kuitenkaan se ei ole sitä aina ollut, vaan taloushistoriaa on tutkittu myös yleisiä lainalaisuuksia etsien ja matemaattisia kaavioita todistaen. Kuitenkin historian tapahtumia ohjaavat usein sattuma ja sähläys, minkä vuoksi elämän inhimillisyyttä ei nähdäkseni voi ongelmitta puristaa lainalaisuuksien muotteihin.

Jaksossa opit, mitä taloushistoria voi tutkia ja mitä talous ja valta tästä näkökulmasta tarkoittavat. Pääset myös kuulemaan, miten taloushistoria mahdollisesti eroaa muista historian suuntauksista ja mitä sillä on yhteistä näiden kanssa. Jakson lopulla puramme myös nykyajan talouspuhetta osiin ja pohdimme, onko neutraalia talouspuhetta olemassakaan.

Rikastuttavaa kuunteluhetkeä Menneisyyden Jäljille!

Kirjallisuus:

Maiju Wuokko: Markkinatalouden etujoukot : Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollisuuden keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970 – 1980-lukujen Suomessa. Helsingin yliopisto, 2016.

Maiju Wuokko, Niklas Jensen-Eriksen, Henrik Tala, Elina Kuorelahti ja Aaro Sahari: Loputtomat kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940–2020. 2020.

Thomas Piketty: Pääoma 2000-luvulla (suom. Marja Ollila ja Maarit Tillman-Leino, alkuperäinen Capital in the Twenty-First Century, 2013). Into kustannus, 2016.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s