#26 Tonttuja, haltijoita ja suomalaisia kansanuskomuksia

22.12.202016.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Podcastin joulutunnelmat saavat jatkoa, kun meillä on luvassa jakso täynnä tonttujen historiaa. Tässä jaksossa kuulet siis kaiken saunatontuista joulutonttuihin sekä maahisista haltijoihin! Tässä jaksossa tutustumme siis eri suomalaisiin tonttuperinteisiin sekä tietysti erityisesti joulutonttuihin. Tonttujen historia yltää pitkälle suomalaiseen menneisyyteen, ja tontut ovat olleet vankka osa suomalaisia kansantarinoita ja -uskomuksia. Ovatko tontut enää vain muisto suomalaisesta kansanuskosta vai elävätkö tontut kanssamme edelleen? Tonttuilun tunnelmaan meidät johdattaa kirjailija Heikki Saure.

Shortly in English: The second episode of December 2020 continues with Christmas themed episode! In this episode, we are learning all about elves and goblins, and how they were involved in ancient Finnish mythologies. There is a sauna elf, a Christmas elf, an elf for drying barn – an elf for everything! The guest of the episode is Heikki Saure who is the author for a newly published book about Finnish elves.

Päivän vieraanani on henkilö, joka on todennut, että ”ihmisten elämään ovat vaikuttaneet paljon enemmän ne, joita ei ole, kuin ne, joita on”. Heikki Saure on niin ikään todennut, että ”meidän elämänmenoomme sopivat kaikkein parhaiten tontut ja haltijat.” Nämä ovat mielestäni oikein osuvia tiivistyksiä tonttujen ja kansanuskomusten merkityksestä niin aineelliseen kuin aineettomaan kulttuuriimme.

Tontut ovat siis monin tavoin vaikuttaneet käyttäytymiseemme. Tontut ovat myös auttaneet hahmottamaan moraalin rajoja ja valvoneet näitä rajoja: Miten saa käyttäytyä saunassa? Miten luontoa tulee kohdella? Keskustelemmekin Heikin kanssa kiinnostavasti siitä, millainen maailmamme olisi, jos edelleen uskoisimme tonttuihin.

Tonttuja on ollut moneen lähtöön, ja tätä kuvastaa myös Heikin valitsema menneisyyden jälki. Menneisyyden jälki on peräisin Elias Lönnrotin ”muinaisten loitsurunojen” kokoelmateoksesta, jossa kuvaillaan eri paikkoja ja olentoja, joilla oli oma haltiansa.

Ei ollut järveä, saarta, nientä ja lahtea, ei metsää, korpea, suota, kangasta, ahoa ja laaksoa, ei mäkeä, vuorta ja kukkulaa, ei lähdettä, puroa, jokea ja koskea, ei puuta, ruohoa ja kukkasta, ei ihmistä eikä muuta elävää, jolla ei olisi ollut erityinen oma haltiansa. Vedellä ja raudalla, tulella, tuulella ja pakkasella, vieläpä semmoisillakin olennoilla, kuin uni ja kuolema, oli oma lähimmäinen haltiansa.

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja, 1880

Pohdimme jaksossa myös syitä sille, miksi tonttukulttuuri lopulta hiipui Suomessa. Tontut ovat eläneet kristinuskon kanssa rinnakkain jonkun aikaa ja voi pohtia, ovatko kristinuskon arvot myös vaikuttaneet siihen, minkälaisia moraalisia hyveitä tontut osaltaan valvoivat.

Toisaalta Heikki esittää kiinnostavan huomion siitä, että tonttukulttuuri on toisaalta hyvinkin näkyvää edelleen yhteiskunnassamme ja tonttu on voimakkaasti kaupallistettu erityisesti näin joulun aikana. Ainakin itselleni on omasta lapsuudesta tuttuja hahmoja metsätonttu ja saunatonttu, ja joissain päiväkodeissa edelleen opetetaan luonnon kunnioittamista jonkinlaisen tonttuhahmon kautta, jota täytyy metsässä kunnioittaa hyvin käyttäytymällä.

Ajatus tontuista on kyllä osaltaan nostalginen ja lohduttava tässä päivässä.

Tässä jaksossa opit tonttujen ja kansanuskomusten suomalaisesta historiasta monen eri näkökulman kautta. Keveyemmän tonttupuheen sekaan mahtuu kuitenkin myös vakavaa pohdintaa tämän hetken maailmasta sekä siitä, miten tonttuihin uskominen voisi vaikuttaa esimerkiksi asenteeseen luontoa kohtaan tai keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Jaksossa myös kuulet, mitkä kaksi tonttua sopisivat moderniin nykymaailmaan.

Lämmintä joulunaikaa tähän eriskummalliseen vuoteen ja iloisia kuunteluhetkiä Menneisyyden ja tonttujen Jäljillä!

Kirjallisuus:

Heikki Saure: Tonttu – Tarua & Totta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019.