#5 Painajaisten historiaa, paholaisia ja uniolentoja

18.2.202016.1.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode Jätä kommentti

Pääsimme podcastin edellisessä, neljännessä jaksossa hyvään vauhtiin sen suhteen, että esiin nousi ehkä hieman yllättäväkin historiantutkimuksen aihe, nimittäin huumori. Nyt on podcastin viidennen jakson aika, ja tässäkin jaksossa aiheena on odottamaton tai tavallisesta poikkeava tutkimuskohde. Jakson tarkoituksena on syventyä menneiden unien maailmaan! Mistä aiheista menneisyydessä nähtiin hyviä tai pahoja unia – se selviää tässä jaksossa!

Syksyllä 2019 starttasi Suomen Akatemian rahoittama ainutlaatuinen tutkimushanke nimeltä Pohjoiset Painajaiset 1400–2020, joka tekee pitkän aikavälin historiantutkimusta suomalaisten painajaiskokemuksista. Unia ei ole aiemmin tarkasteltu näin pitkällä aikavälillä eikä niitä ole tutkittu historiantutkimuksen näkökulmasta muutenkaan paljoa Suomessa, joten hanke on lähtökohdiltaan erittäin kiehtova. Olen todella iloinen, että sain tähän jaksoon vieraaksi tutkimusryhmän jäsenen, professori ja Pohjoismaiden historian dosentti Marko Lambergin, jonka kanssa keskustelemme siitä, mitä unet ovat ja mitä lisäarvoa historiantutkimus tuo unien tutkimiselle.

Shortly in English: In the fifth episode, we will talk about Finnish nightmares and dreams in the past with Professor Marko Lamberg, who belongs to the research group of the project called Northern Nightmares 1400–2020! What were the themes of Finnish nightmares 600 years ago? Why was the line between a nightmare and reality fine and blurry? The project, funded by The Academy of Finland, is one of the kind since it tackles the cultural question of nightmares with an interdisciplinary and a relatively rare long-term approach, which is highly interesting!

Unien historiallinen tutkimus on siis melko uusi kulttuurihistorian tutkimuskohde, minkä vuoksi odotan ainakin itse suurella mielenkiinnolla Pohjoiset Painajaiset 1400–2020 -projektin tuloksia. Ja nyt sinulla, rakas lukija, on hieno mahdollisuus ottaa osaa tähän tutkimukseen, sillä projekti kerää historiallisten lähteiden lisäksi suomalaisten unikokemuksia nykypäivän osalta paraikaa! Suosittelen suuresti osallistumaan!

Lue lisää painajaiskokemuksien muistitietokeruusta projektin nettisivuilta TÄÄLTÄ! Painajaiskokemuksia kerätään huhtikuun 15. päivään asti, joten ota siihen mennessä osaa tärkeään tutkimukseen!

Unien tutkiminen menneisyydessä on haastavaa siltä osin, että mainintoja uni- ja painajaiskokemuksista löytyy alkuperäislähteistä sieltä täältä esimerkiksi oikeudenkäyntien pöytäkirjoista ja hengellisestä kirjallisuudesta. On oma taitonsa myös tunnistaa, mitkä kuvaukset kertovat unista ja painajaisista ylipäätään, sillä kuten Marko jaksossa toteaa, menneisyyden ihmisille (1400-1600 -luvuilla ainakin) raja unen ja todellisuuden välillä oli hämärämpi. Siksi unia saatettiin käyttää esimerkiksi oikeudenkäyntien todisteina.

Markon valitsema menneisyyden jälki kuvastaa juuri tämänkaltaista oikeudenkäyntiä, jossa kerrotaan unesta, jonka oli tarkoitus toimia perusteena tuomiolle syytettyä henkilöä vastaan. Kuvaus on vuodelta 1689 Pietarsaaren käräjien pöytäkirjasta, jossa Maria Hansdotteria kuullaan Nilkku-Margetan mahdollista tuomiota koskien. Kyseessä on unikuvaus, ja se kuuluu seuraavasti:

Maria Hansdotter kutsuttiin paikalle ja häneltä kysyttiin, mikä oli puhe siitä, että Nilkku-Margeta olisi ratsastanut hänen kanssaan helvettiin.
Siihen vaimo Maria vastasi, että juhannuksen aikaan kaksi vuotta sitten Nilkku-Margeta oli vienyt hänet hänen sängystään, mutta hän ei tiennyt, mitä tämä oli tehnyt hänelle ennen kuin hän oli ollut ikään kuin mustassa tuvassa, jossa oli tulisija ja kiehuva kattila, josta lähti savua ja käryä. Siellä hän oli, kattilan ja tulisijan vieressä, ja ruma koira Saatana makasi pöydän alla tuvassa, jossa hän oli yksinään: iso musta koira, päässä suuret silmät, ja se leikki hännällään.
Mutta Nilkku-Margeta oli samaan aikaan tuvassa samalla kuin Maria seisoi omalla puolellaan yksinään ja vapisten. Kotvan kuluttua Nilkku-Margeta tuli hänen luokseen ja kantoi käsissään lehmänlantaa ja muuta sellaista kelvotonta ja halusi, ja sanoikin niin Marialle, että ottaisi siitä.
Koska Maria ei halunnut syödä sitä hänen käsistään, Nilkku-Margeta painoi hänet kumaraan ja otti kasan käärmeitä ja alkoi piiskata niillä häntä. Kun Maria halusi huutaa, hän ei saanut sanaakaan suustaan.

Pietarsaaren käräjien pöytäkirja vuodelta 1689

Pietarsaaren käräjien pöytäkirjan tarjoama kertomus on aivan erikoisen kiinnostava lähde, jossa kuvaillaan Marian kokemaa painajaista, jossa käräjillä syytetty Nilkku-Margeta ilmestyi Marian uneen. Markon mukaan unikuvaus sisältää paljon 1600-luvun painajaiskokemuksille tyypillistä symboliikkaa: on kattilaa, käärmeitä ja paholaista kuvaava musta koira. Painajaiskokemukset saivat kuvitusta noitavainoihin liittyvistä huhuista ja kertomuksista, joissa paholainen ilmestyy uniin. Ajalle tyypillinen ajatus olikin, että painajaiset ovat paholaisen tuottamaa viheliäisyyttä.

Jotta unikuvauksia pystyy tunnistamaan menneisyydestä, täytyy siis tuntea sitä ympäröivä kulttuuri ja symboliikka, joihin painajaisunissa viitataan. Nämä unet ja painajaiset osaltaan myös rakensivat suomalaisten kulttuuria uskomuksista, unista ja henkimaailmasta.

Pohjoiset Painajaiset 1400–2020 -työryhmä on kiinnostunut, ovatko suomalaisten painajaisunien aiheet muuttuneet vuosisatojen aikana. Mistä pahoja unia on nähty? Työryhmää kiinnostaa myös kysymys siitä, miten unet ylipäätään ymmärrettiin ja miten tämä ymmärrys on muuttunut. Mielestäni projektissa on kiinnostavaa myös se, mitä annettavaa historiantutkimuksella on unien tutkimukselle, sillä unia tutkitaan nykyisin pääosin joko psykologisesta tai lääketieteellisestä näkökulmasta. Itse uskon, että historiantutkimuksella ja kansatieteen tutkimuksella on annettavaa unitutkimukselle paljonkin.

Kuuntelemalla podcastin #5 jakson opit, miten eri tavoin suomalaiset ovat käsitelleet uniaan puoli vuosituhatta sitten. Mitä unet olivat ja mistä suomalainen sana ”painajainen” on peräisin? Entä mikä oli uniolento ja miten uskonnollisuus näkyi unissa? Laita jakso soimaan niin tiedät!

Kauniita unia ja Menneisyyden Jäljillä -podin kuvia!

Kirjallisuus:

Anna Kuismin: Hirveä, kauhea, ihmeellinen – 1800-luvun kansanihmisten taivas- ja helvettiunet. Faravid 44/2017. Linkki artikkeliin tässä.