#4 Huumorin historiaa, vitsejä ja kaskuja

Menneisyyden Jäljillä – #4 Huumorin historiaa, vitsejä ja kaskuja
Lotta Vuorio © 2020 All rights reserved

Podcastin neljäs jakso on nyt julki! Tuleva jakso on lähtökohdiltaan erityisen viihdyttävä ja hauska, koska tarkoituksenamme on pohtia menneisyyden vitsejä, piloja ja kaskuja – siis huumoria ylipäätään. Tässä jaksossa selviää, mistä huumori koostuu ja mikä on tehnyt menneisyydessä vitseistä hauskoja. Vitseistä ja kaskuista juttelemme yhdessä Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professorin Anu Korhosen kanssa. On minun kunniani, että Anu toimii oman väitöskirjani ohjaajana!

Shortly in English: The fourth episode of the podcast is now out! The upcoming episode has a perfect setting for a funny and entertaining discussion, since the subject of it will be jokes, pranks, jests and humor. What is humor and what has made the past jokes funny and laughable? The guest of the episode is Professor Anu Korhonen (Area and Cultural Studies, University of Helsinki) who has studied especially the intersection of humor and gender, and the power relations of that (check her publications on the subject – studies both in Finnish and in English available!). Luckily, Anu happens to be one of my wonderful supervisors for my PhD project, and I’m so happy she joined me in the podcast studio!

Meillä on käsillä ensimmäinen jakso, jossa syvennytään tarkemmin valittuun historiantutkimuksen kohteeseen, mutta kyseessä ei ole se perinteisin tutkimuskohde. Alkuun huumori saattaa vaikuttaa kummalliselta tutkimuskohteelta, mutta se paljastaa paljon sitä ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnasta. Kuten Anu jaksossa toteaa, huumori kertoo arkipäivän arvostuksista sekä ihmisten välisestä selviytymisestä ja suhteista. Huumori päästää siis arkipäivän tasolle: se kertoo paljon asioista, joista vakava lähdemateriaali ei kerro.

Toisaalta vaikka jakson aihe on vitsikäs, keskustellaan jaksossa myös vakavammin, kuka tai ketkä vitsien kohteiksi on joutunut. Nykyäänkin hauskinta on usein nimittäin kaikilla muilla paitsi pilailun ja naurun kohteella. Anun tutkimat vitsit uuden ajan alussa (1500-1600 -luvuilla) Englannissa kertovat muun muassa naisten syrjinnästä ja väkivallasta, ihmisten pilkkaamisesta ja kehitysvammaisten kohtelusta. Huumorin kaksiteräinen miekka on, miten on mahdollista nauraa asioille, joita samalla pidämme epäoikeudenmukaisina.

Anu valitsi menneisyyden jäljekseen luonnollisesti vitsin uuden ajan alusta, joka on poimittu hänen vuonna 2013 julkaistusta kirjastaan Kiusan henki: Sukupuoli ja huumori uuden ajan alussa. Vitsi on peräisin Pasquil’s Jests -nimisestä englantilaisesta kaskukirjasta vuodelta 1635 ja se kuuluu näin:

Kun eräs hurjapuheinen kaupunkilaiskomistus kävellessään Lontoon katuja kohtasi ikivanhan säätyläisnaisen vanhassa kuluneessa puvussaan, hän ajatteli pilailla hieman naisen kustannuksella. Hän nosti vanhuksen hameen helmaa ja suuteli sitä. Nainen katsahti taakseen, huomasi nuorukaisen ja kysyi: ”Hyvä herra, mitä te oikein teette?”. ”Oh”, vastasi mies, ”kunnioitan korkeaa ikäänne”. ”Voi voi hyvä mies”, vastasi nainen. ”Siinä tapauksessa teidän olisi kannattanut suudella takapuoltani, se on ainakin neljäkymmentä vuotta hamettani vanhempi”. Ja niin nainen lähti nauraen pois.

Pasquil’s Jests, 1635.
Suomennos: Anu Korhonen. Vitsi englantilaisesta vitsikirjasta.

Kaskukirjat ovat kokoelmia kaskuista eli ajan vitseistä – ne voidaan siis rinnastaa nykypäivän vitsikirjoihin, joista haetaan esimerkkejä vitsien kerrontaan, jolla viihdytetään muita ihmisiä. Anun poimimasta vitsistä nousee esiin sukupuoli ja vallankäyttö, joista myös keskustellaan paljon jakson edetessä. Vitsissä nuori mies pyrkii pilkkaamaan vanhaa naista, mutta vitsistä tekee hauskan sen yllättävä käänne, jonka seurauksena vanha nainen päätyykin tekemään nuorukaisen naurunalaiseksi.

Huumori voi ylipäätään toimia yhteisöä ylläpitävänä liimana, millä on positiivisia vaikutuksia: se vahvistaa yhteisöllisyyttä ja me-henkeä sekä naurun kautta saa aikaan hyvää mieltä. Huumoriin liittyy kuitenkin usein myös häpeä ja pilkka, joilla pyritään alistamaan ja osoittamaan pilkan kohteelle paikka. Kysymys kuuluukin: kenelle nauretaan ja miksi? Samalla, kun huumori vahvistaa ryhmähenkeä se tulee rajanneeksi ryhmään kuulumattomat sen ulkopuolelle häpeällä. Toiseus ja toiseuttaminen ovat siis asioita, joita vitseissä on tärkeää huomioida.

Kuunneltuasi jakson pääset kuulemaan hauskoja vitsejä uuden ajan alusta ja opit, miksi huumori ei ole aina naurun asia. Jakso tarjoaa viihdyttävän näkökulman menneisyyteen ja todistaa, miten tärkeää on nostaa esiin myös vähemmän perinteisiä historiantutkimuksen kohteita.

Antoisia ja hauskoja hetkiä Menneisyyden Jäljillä!

Kirjallisuus:

Korhonen, Anu: Kiusan henki – Sukupuoli ja huumori uuden ajan alussa. Atena. Keuruu 2013.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s