#155 Horoskooppeja, tähtiä ja astrologiaa
Lotta Vuorio © 2026 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista!
Tässä jaksossa tutustumme astrologian eli tähdistä ja planeetoista ennustamisen historiaan. Pohdimme jaksossa, mitä astrologia tarkoittaa sekä miten se eroaa astronomiasta. Kuinka kauan ihmiset ovat ennustaneet tapahtumia horoskooppien tai muutoin tähtien ja planeettojen asentojen perusteella? Mitä kulttuurista merkitystä tähdillä ja planeetoilla on ollut ihmiselämiin ja vuodenkiertoon? Mitä kiinnostus taivaankappaleisiin kertoo meidän luontosuhteestamme? Jakson vieraana on tietokirjailija Markus Hotakainen, joka on urallaan kirjoittanut paljon tähdistä, planeetoista ja ihmisten kiinnostuksesta näitä kohtaan.
*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa.*
Millä tavoin suhtaudut horoskooppeihin: uskotko niiden antamaan tietoon luotettavalla varmuudella, leikkimielisenä viihteenä vai sivuutatko ne kokonaan? Uskallan väittää, että monille horoskoopit tarjoavat vähintään kevytmielistä tapaa tutkailla omaa identiteettiä tai oman elämänsä tapahtumia.
Kiinnostus horoskooppeihin ja laajemmin tähdistöön ja planeettoihin on ikivanhaa täysin ymmärrettävästi, koska ne tarjoavat kiehtovan tavan tarkastella ihmiselämää suhteessa ympäröiviin ihmisiin ja maailmankaikkeuteen.
Tähdistöjen ja planeettojen säännöllisyys on ollut Markuksen mukaan todennäköisesti se tekijä, mikä on alkujaan kiinnittänyt ihmisten huomion taivaalle. Nykyään, kun eritoten kaupungeissa valo on lisääntynyt merkittävästi myös pimeinä vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina, on ihmisten suhde tähtiin ja tähtitaivaan ilmiöihin yhä etäisempi. Markus arvelee, että Suomessa on varmasti jo paljon ihmisiä, jotka eivät ole esimerkiksi koskaan nähneet linnunrataa kunnolla.
Astrologia ja astronomia eroavat toisistaan yksinkertaistaen siten, että astronomia on matemaattista tähtitiedettä, kun taas astrologia on ennustamista taivaankappaleiden sijaintien perusteella tiettynä hetkenä. Oleellista astrologiassa on se, miten planeetat sijoittuvat taivaalle toistensa ja eläinradan tähdistöjen suhteen.
Kulmamitat eli aspektit kertovat tästä, ja niiden pohjalta on tehty erilaisia päätelmiä ja ennustuksia. Lisäksi eläinradan tähdistöillä ja planeetoilla on ominaisuuksia, ja monien havaintojen yhdistelmillä astrologit ovat ennustaneet, miten tähtien ja planeettojen asennot vaikuttavat täällä maan päällä ihmisten elämään, yhteiskunnallisiin tapahtumiin, sääilmiöihin, sairauksiin – ja melkein kaikkeen mahdolliseen.
Markus tiivistääkin asian oivasti: astronomia on tarvinnut astrologiaa, jotta tähtien ja planeettojen liikkeiden ja sijaintien havainnoinnista olisi ihmisille hyötyä.
Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui tähtitieteilijä Johannes Keplerin vuonna 1608 laatima ennustus, josta Markus kertoo jaksossa tarkemmin lisää. Ennustukset saattoivat olla hyvin pitkiä, ja tämäkin menneisyyden jälki on vain ote pidemmästä horoskoopista, joka luotiin yhteiskunnallisesti merkittävälle henkilölle, sotilasaateli Albrecht von Wallensteinille.
Nouseva Saturnus saa aikaan syviä, melankolisia, alati valppaita mietteitä, alkemiaa, magiaa, taikuutta, yhteyttä henkiin, ylenkatsetta ja piittaamattomuutta ihmisen lakeja ja tapoja, kuin myös kaikkia uskontoja kohtaan. Se saa kaiken Jumalan tai ihmisen tekemän epäilyttäväksi ja epäluotettavaksi, ikään kuin se olisi pelkkää petosta ja pohjimmiltaan aivan muuta kuin näyttäisi olevan. Ja koska Kuu on sijoittunut [12. huoneeseen], hänellä on huomattavia ennakkoluuloja kaikkia niitä kohtaan, joiden kanssa keskustelee tai on tekemisissä, joten häntä pidetään yksinäisenä, ajattelemattomana raakalaisena. Tavoiltaan hän on myös armoton, vailla veljellistä tai aviollista rakkautta, ei kunnioita ketään, palvelee vain itseään ja omia pyyteitään, on ankara alaisiaan kohtaan, itsekäs, ahne, petollinen, käytökseltään ailahteleva, yleensä hiljainen, kiivas ja riitaisa, peloton sekä naisia että miehiä kohtaan, joskin Saturnus häiritsee mielikuvitusta, joten hän kokee usein selittämätöntä pelkoa.
Horoskooppi, jonka Johannes Kepler laati Albrecht von Wallensteinille vuonna 1608
Yksi horoskoopin muodoista on syntymähoroskooppi, joita laaditaan täsmällisen syntymähetken perusteella. Kun eläinrata on jaettu 12 huoneeseen, on syntymäkartan kannalta olennaista tunnistaa, muun muassa, että missä huoneissa planeetat ovat ja mitkä ovat planeettojen väliset kulmamitat. Syntymäkarttaa varten tiedossa pitää olla vuosi, kuukausi, päivä, kellonaika ja syntymäpaikka.
Syntymäkartta sellaisenaan ei sinänsä kerro vielä paljon mitään, vaan astrologin tehtävä on tulkita, että mitä syntymäkartta kertoo.
Horoskooppien eli erilaisten tähdistöjen ja planeettojen pohjalta tehtävien ennustusten vaikutus ihmisten elämään on ollut todellinen. Vaikka on vaikea todistaa, että horoskoopit sinänsä onnistuisivat ennustamaan mitään todellisuudessa, on horoskooppien pohjalta tehty päätöksiä esimerkiksi otollisten ajankohtien suhteen eri päätöksille, kuten sotien aloittamiselle.
Markuksen mukaan horoskooppeihin on aina lukeutunut se, että niihin sisällytetään toisiinsa nähden ristiriitaisia asioita – näin jokin asia ennustuksessa osuu useimmiten kohdalleen.
Horoskoopit ovat kiinteä osa kulttuuriamme, uskoimmepa horoskooppeihin tai emme. Markus esittää, että jos väittää jokaisen suomalaisen tietävän horoskooppimerkkinsä, niin ei voi erehtyä paljoa. Tämänkaltainen astrologinen ajattelu on yhä osa nykypäivän kulttuuriamme.
Jakson kuunneltuasi opit, mikä ero on astronomialla ja astrologialla. Ymmärrät myös, miten syvälle astrologia on juurtunut länsimaiseen kulttuuriimme sekä mitä kaikkea horoskoopeilla on ennustettu eri aikoina.
Katse tähtiin ja Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Markus Hotakainen: Astrologian historia. SKS Kirjat. Helsinki 2026.
Markus Hotakainen: Mustat aukot – Ajan ja avaruuden rajalla. Otava. 2021.
Markus Hotakainen: Mars. Paasilinna. 2013.
