#153 Kuningattaria, prinsessoja ja Habsburgien hovielämää 1500-luvulla

22.9.202630.8.2026 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Tässä jaksossa keskustelemme Habsburgien hallitsijasukujen naisista, siis prinsessoista ja kuningattarista, jotka kasvatettiin tarkasti ja kurinalaisesti rooleihinsa hovissa, mutta jotka oppivat niin ikään käyttämään asemaansa hyödykseen. Miten kuningattareksi kasvatettiin ja minkälaisia taitoja hovin prinsessat ja kuningattaret oppivat? Mikä rooli naisilla oli sijaishallintojen aikaan ja miten he hyödynsivät näissä tilanteissa valtaansa? Mikä merkitys avioliitolla oli tässä kaikessa? Pohdimme myös, mitä Habsburgien hovien naisten toiminta voi opettaa meille nykypäivää ajatellen. Jakson vieraana on filosofian tohtori ja historioitsija Tupu Ylä-Anttila.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa.*

Prinsessoja, kuningattaria, vallankäytön kiemuroita ja hovielämää. Näistä aineksista on rakentunut varmasti kaikki historian monarkiat, kuten myös Habsburgien hallitsijasuku. Habsburgien hallitsijasuku on historian yksi tunnetuimmista ja myös vaikutusvaltaisimmista monarkioista eritoten siksi, että he osasivat laajentaa valtaansa erityisesti suvun naispuolisten jäsenten naimakauppojen ansiosta. Habsburgien valtakausi alkoi jo 1200-luvulla ja päättyi vuoteen 1918, ja vuosisatojen aikana Habsburg-hovi vaikutti suuressa osassa Eurooppaa.

Vallankäyttö on kaikin puolin aina ajankohtainen ja kiinnostava puheenaihe, ja Habsburgien hovi avaa oven peilata vallankäytön teemoja menneisyydessä. Pohdimme jaksossa vallankäyttöä erityisesti kuninkaallisten naisten kautta.

Tupun uusi kirja (2026) valottaa Habsburgien prinsessojen ja kuningattarien elämää sekä vallankäyttöä. Tupu on kirjassaan todennut kiinnostavasti näin: ”Ristiriita tyttären syntymän tuottaman pettymyksen ja myöhemmän innostuksen välillä kuvaa niitä moninaisia odotuksia, joita kuninkaallisia tyttäriä kohtaan oli.” Tupu kertookin, että Habsburgien hovissa ajateltiin, että on lopulta hyvä, että sukuun syntyy paljon tyttäriä, koska silloin on mahdollisuus muodostaa naimakauppojen avulla liittolaisia. Jos suvussa olisi vain poikia, heille täytyisi jakaa perintöä, ja riski suku- ja valtataisteluille kasvaisi.

Sen lisäksi, että naispuolisten Habsburgin hovin jäsenten avulla valtapiiriä Euroopassa laajennettiin, toimivat kuningattaret itse myös vallan kahvassa sijaishallitsijoina. Nainen saattoi nousta sijaishallitsijaksi tapauksissa, jossa valtakunta oli levinnyt niin isoksi, että hallitsija ei pystynyt olemaan yhdessä paikkassa aina itse.

Habsburgien hovissa ajateltiin, että on hyvä, että sijaishallitsija on sukua. Tarkan kasvatuksen ja kurin omaavat naiset nähtiin lojaaleina sijaishallitsijoina, ja Tupun mukaan he olivatkin hyvin lojaaleja suvulle ja hoville. Naisten rooli sijaishallitsijoina katsottiin suotuisaksi myös siksi, että naisella ei voinut olla sotilaallista valtaa. Näin ollen he eivät olleet samanlainen uhka kuin mieshallitsija, joka olisi saattanut hamuta lisää valtaa.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui sitaatti kirjeestä, jonka Alankomaiden sijaishallitsija Marie Unkarilainen lähetti veljelleen Kaarlelle vuonna 1555. Jaksossa luemme ääneen vielä pidemmän version kirjeestä, jossa Marie pyrkii kaikin tavoin vakuuttamaan veljensä Kaarlen siitä, että hän ei enää halua jatkaa sijaishallitsijan tehtävässä.

Kirjeessä hän korostaa monta kertaa, miten hän ei naisena ikinä voinut täyttää tehtäväänsä yhtä hyvin kuin mies, minkä johdosta hän koki riittämättömyyden tunnetta. Vaikka Kaarlen ylistäminen ja Marien itsensä vähättely olivat osin retorisia keinoja vakuuttaa Kaarle siitä, että Marie saisi jättää roolinsa sijaishallitsijana, kertoo kirje myös aikakautensa ihanteista ja vallankäytön ajatusmaailmasta.

Olen ymmärtänyt, että teidän Majesteettinne ei pitänyt päätöksestäni luopua hallitustehtävästäni ja tuntuu välttämättömältä selittää teidän Majesteetillenne syyt, jotka pakottavat minut siihen, tehdäkseni oikein Jumalan silmissä ja kunniaani ajatellen – pyydän nöyrimmästi, että kuulette tämän ja käsittelette viestini huomioiden, kuinka täydellisesti luotan Teidän Majesteettiinne sinä henkilönä, joka on, Jumalan jälkeen, minun kaikkeni tässä maailmassa. Teidän Majesteettinne tietää ja hyvin muistaa, että kun päätitte antaa minulle tämän tehtävän, pyysin anteeksi riittämättömyyttäni, mutta minua velvoittavan tottelevaisuuden takia otin tehtävän vastaan lyhyeksi aikaa, Teidän Majesteettinne vedottua siihen, ettei toista henkilöä nopeasti löydy ja teidän lapsenne olivat niin nuoria. Omatuntoani painaa jatkaa tässä tehtävässä, jossa koen kykenemättömyyteni niin raskaana – en tiedä kuinka hoitaa sitä tarpeeksi hyvin. Mitä enemmän minulla on kokemusta, sitä kyvyttömämpi olen ja teidän Majesteettinne on avannut silmäni ymmärtämään antamalla esimerkin siitä, mitä minun pitäisi tehdä, sillä jos joku, jolle Jumala on suonut niin paljon ymmärrystä, määrännyt ja kutsunut hallitsemaan kuningaskuntia ja maita, joita Hän on Teidän Majesteetillenne suonut, jos te ette pidä itseänne sopivana jatkamaan tehtäväänne, kuten olette niin usein katsonut sopivaksi kertoa minulle, niin kuinka minä voisin olla niin tyhmän rohkea, että voisin kuvitella olevani kykenevä hallitsemaan, varsinkin kun olen nainen ja siten kykenemätön hallitsemisen tärkeimpiin tehtäviin.

Alankomaiden sijaishallitsija Marie Unkarilaisen kirjeestä veljelleen Kaarlelle vuonna 1555 (suomennos Tupu Ylä-Anttila)

Sukupuoli olikin keskeisessä osassa vallankäytön eri tavoissa Habsburgin hovissa 1500-luvulla. Ylipäätään monarkia tarkoitti sekä kuningasta että kuningatarta, jotka täydensivät toinen toisiaan. Kuningas oli sotilaallinen ja rohkea kansansa puolustaja, ja kuningatar oli lempeä ja armollinen alamaisilleen. Kuningattaren sallittiin myös tarpeen tullen neuvoa kuningastaan.

Tupu pohtii jakson lopussa, että Habsburgien hovielämä 1500-lopulla opettaa nykypäivää ajatellen sen, että ihmiset toimivat erilaisissa rooleissa usein sen kulttuurisen ajattelutavan mukaan. Tavat olla, toimia ja käyttäytyä määrittyvät sen mukaan, miten ihmiset itse ajattelevat, että heidän kuuluisi käyttäytyä. Tässä kasvatuksella on keskeinen rooli. Käyttäytymistavat määräytyvät esimerkiksi sosiaalisen aseman, perheen aseman tai sukupuoliroolin mukaisesti.

Jakson kuunneltuasi opit useista Habsburgin suvun 1500-luvulla eläneistä jäsenistä – miehistä, mutta erityisesti useista naisista, jotka toimivat sijaishallitsijoina aikanaan. Kuulet myös, millä perusteella naiset saattoivat toimia sijaishallitsijoina sekä mitkä olivat hyvän prinsessan ja kuningattaren ihanteet Habsburgien hovin jäseninä.

Hovielämää Menneisyyden Jäljillä!

Lähteet:

Tupu Ylä-Anttila: Kuningattariksi kasvatetut – Habsburg-prinsessat 1500-luvun alkupuolella. Gaudeamus. Helsinki 2026.

Tupu Ylä-Anttila: Habsburg Female Regents in the Early 16th Century. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. 2019.

Tupu Ylä-Anttila: ”Hallitsijan päänsäryt”. Julkaistu Historia – Historiantutkimuksesta ja opetuksesta Helsingin yliopistossa -blogissa 11.10.2017. Luettu 15.8.2026.