#98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roseliuksen.
Shortly in English: What was neo-patriotism in the 1990s Finland? How was history used for understanding the major political and societal changes during those years? These are the questions we are dealing together with historian Aapo Roselius.
*Kaupallinen yhteistyö Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 -tutkimushankkeen kanssa.*
Viime jaksossa #97 keskustelimme 1990-luvun lamasta Suomessa, ja tässä jaksossa käännämme katseen hieman erilaiseen aiheeseen. Siinä missä 90-luvun erilaiset mullistavat tapahtumat, kuten Neuvostoliiton romahtaminen ja Euroopan Unionin synty, myllersivät Suomen kansainvälisiä suhteita niin poliittisesti kuin taloudellisesti, oli itse suomalaisuus merkityksineen keskusteluissa.
Vaikka en itse allekirjoita sitä, että historiantutkimuksessa vallitsisi varsinaisesti mitään yleispäteviä lakeja, niin 90-luvun myllerrykset vaikuttaisivat todistavan voiman ja vastavoiman lakia. Samalla kun osa suomalaisista näki uusia kansainvälistymisen mahdollisuuksia, koki osa suomalaisista muutokset uhkakuvina suomalaiselle identiteetille. Syntyi tarve vahvistaa isänmaallisuutta ja löytää tapoja muistella Suomea ja sen menneisyyttä nostalgisesti.
Jakson vieras Aapo on yhdessä kollegojensa kanssa todennut Politiikasta.fi -artikkelissa, että ”1990-luvun alussa Suomessa koettiin merkittävä toiseen maailmansotaan liittynyt muistobuumi, jossa korostui ajatus kunnianpalautuksesta ja vaiettujen tai unohdettujen äänien esiin nostamisesta”.
Jaksossa puhutaan paljon muistamisen politiikasta, ja myös jakson menneisyyden jälki kertoo siitä. Menneisyyden jälki kuvastaa sitä, miten Karjalassa sijaitsevassa Kamenogorskissa järjestetyillä pitäjäjuhlilla rakennettiin yhteistä suomalaisten ja venäläisten historiaa.
Aapon sanoin 1990-luvulla menneisyys integroitiin nykyisyyteen muun muassa tämänkaltaisten muistotilaisuuksien ja kansalaistoiminnan kautta. Historiasta tehtiin elävää.
Vielä pari vuottakaan sitten ei kukaan olisi uskonut, että lähiaikoina tulee päivä, jolloin Kamennogorskissa on entisten ja nykyisten antrealaisten yhteinen juhla, jossa Suomen lippu liehuu Venäjän lipun rinnalla. Yhtä uskomattomalta olisi tuntunut, jos joku olisi kertonut että samassa juhlassa kuullaan Kamennogorskissa Venäjän uusi kansallishymni suomalaisten soittamana. Tänään on se päivä!
Oili Korkeamäen pitämä puhe Antrean pitäjäjuhlissa Kamenogorskissa kesällä 1992
Mielestäni yksi mielenkiintoisin näkökulma jaksossa liittyy todella muistamisen politiikkaan ja siihen, miten historiaa hyödynnetään niin nykyajan kuin tulevaisuuden käsittelyssä. Aapo kertoo jaksossa, miten kylmä sota ja bipolaarinen eli kaksinapainen järjestys idän ja lännen välillä loivat staattisen ja tavallaan turvallisen tilan. Vaikka kylmän sodan aikana oli monenlaisia uhkaavia jännitteitä, oli maailmanjärjestys selkeä ja siten ikään kuin turvallinen, vaikka se nurinkuriselta tuntuukin.
Kun koko tämä maailmanjärjestys ja vastakkainasettelu idän ja lännen välillä järkähti Neuvostoliiton totaaliseen romahdukseen, muutti se hyvin perinpohjaisesti yhteiskuntaa. Aapo totesi hyvin, että tämän jälkeen historiasta haettiin ja saatiin se turva, joka murtui maailmanjärjestyksen myötä. Menneisyys tarjosi palikat tulevaisuuteen. Historiasta kaivettiin esiin asioita, jotka koettiin vaiettuina ja joiden käsittelyn avulla käsiteltiin menneitä vääryyksiä.
Jakson aikana opit, mitä tarkoittaa uusisänmaallisuus ja miten 1990-luvun ajatukset isänmaallisuudesta eroavat esimerkiksi nykypäivän isänmaallisuudesta tässä kontekstissa. Kuulet myös siitä, miten veteraanien ja lottien historiaa alettiin rakentaa uudella tavalla ja miten myös valtiollinen Suomi vapautui muistamaan menneisyyttään Neuvostoliiton romahdettua.
Muistobuumin pariin Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Tuomas Tepora: ”Himmeä voitto? 1990-luvun alun murros Suomessa”. Julkaistu SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 25.11.2022. Luettu 20.11.2023.
Tuomas Tepora, Aapo Roselius ja Ville Yliaska: ”Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa”. Politiikasta.fi, julkaistu 28.2.2022. Luettu 20.11.2023.
Laura Seppälä: ””ET EES RINTAMALLE USKALTANU!” Toisen maailmansodan uusisänmaalliset
representaatiot elokuvassa Hiljaisuus”. Lähikuva 3–4/2020, sivut 44–62.
LOTTA VUORIO 