Podcastille tiedeviestintäpalkinto!
Menneisyyden Jäljillä -podcastille on myönnetty vuoden 2024 Suomen tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinto.
Anteeksi kuinka? Kuulinko oikein?
Ajatukset pysähtyivät kuin seinään, kun sain viime joulukuussa puhelun Suomen tiedetoimittajain liitolta. En tiedä kulkevatko ajatukseni vieläkään yhtään sen paremmin asian ympärillä, koska olen edelleen häkeltynyt ja onnellinen tästä podcastille myönnetystä kunniasta.
Suomen tiedetoimittajain liitto kirjoitti tiedeviestintäpalkinnosta laajan artikkelin, jonka voi lukea täältä: ”Vuoden 2024 tiedeviestintäpalkinto Lotta Vuorion podcast-sarjalle Menneisyyden jäljillä”.

Olen tehnyt podcastin kanssa töitä vuodesta 2019 alkaen, jolloin aloin suunnitella podcastin konseptia, rakennetta ja jaksoideoita. Sain tähän apua rakkaalta ystävältäni, väitöstutkija Aino Kirjoselta, jonka kanssa istuimme Siltavuorenpenkereen työskentelytilassa ajatuksia paperille piirtäen.
Ensimmäinen jakso julkaistiin tammikuussa 2020, ja palkinnon julkaisupäivänä jaksoja on julkaistu yhteensä 98. Tämän kevään aikana pääsen julkaisemaan podcastin sadannen jakson, johon olen saanut erityisvieraan.
Neljässä vuodessa olen käyttänyt satoja tunteja podcastin parissa: ideoiden, nauhoitusaikoja suunnitellen, missä milloinkin editoiden, somepostauksia askarrellen ja koko prosessista nauttien. Podcastissa on vieraillut tähän päivään mennessä 91 eri vierasta eri yliopistoista ja tahoilta.
Ensimmäisen vuoden jälkeen podcastia tilasi iTunesin ja Spotifyn kautta noin 570 tilaajaa. Tällä viikolla tilastoja laskiessani podcastin linjoilta löytyy reilusti yli 6000 tilaajaa ja jaksoja on striimattu lähes 185 000 kertaa. Aikamoista.
En ole niinkään yllättynyt siitä, että olen jaksanut podcastin parissa nyt viidennelle vuodelle, koska kun jonkin projektin aloitan, niin suhtaudun siihen intohimoisesti, tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Sen sijaan olen yllättynyt siitä, kuinka innoissani podcastista edelleen olen.
Riemastun jokaisesta uudesta jaksosta, tilaajasta, somekanavien seuraajasta, kuuntelukerrasta ja palautteesta samalla tavalla kuin podcastin alkutaipaleella. Podcastin tunnusmusiikki saa hyvälle tuulelle edelleen.

Olen äärimmäisen otettu perusteista, joilla palkinnon vastaanotan. Suomen tiedetoimittajain liiton sanoin: ”Palkintoa perustellaan Vuorion ammattitaitoisella otteella ja podcastien yhteiskunnallisella ajankohtaisuudella. Vastuullisuus ja keskustelevuus ovat osa podcastin brändiä.”
Tunnen ylpeyttä siitä, että tiedeviestintäpalkinto menee projektille, joka edustaa humanistista tiedettä. Kun maailmassa myllertää, taloudessa sakkaa ja ihmisten turvallisuuden tunnetta koetellaan, voi joskus olla vaikeaa löytää empaattista suhtautumistapaa toisia ihmisiä ja maailmaa kohtaan. Koen erittäin tärkeäksi podcastin yhden ydintavoitteista, pyrkimyksen ymmärtää ihmisiä ja ympäröivää maailmaa menneisyyden kautta. Empatia ja ymmärrys menneisyyttä kohtaan auttavat tässä päivässä.

Haluan kiittää Suomen tiedetoimittajain liittoa niin tästä kunnianosoituksesta kuin muusta tuesta podcastin matkan varrella – liitto myönsi podcastille vuonna 2021 työskentelyapurahan, vuonna 2022 apurahan videokameran hankintaan ja vuonna 2023 podcast-laitteiston hankintaan, joista viimeisen avulla olen tällä hetkellä rakentamassa itselleni omaa studiota Tampereelle. Valtava ja lämmin kiitos! Onnittelut myös vuoden tiedetoimittajalle Niko Kettuselle ja toiselle tiedeviestintäpalkitulle Antti Sorrille!
Kiitos teille jokaiselle, jotka olette löytäneet mukaan Menneisyyden Jäljille joko jaksoja kuunnellen tai sosiaalista mediaa seuraten! Kiitos tuhannesti hienoille asiantuntijavieraille, joita ilman podcastia ei olisi olemassa – opin teiltä kaikilta joka jaksossa vaikka ja mitä. (Lisäyksenä se, että tuotin koronakeväänä viisi monologijaksoa, mutta niitä oli kertakaikkisen kamalaa tehdä. Kaipasin podcastin vieraita kovasti, kun luennoin yksin päiväpeiton alla nauhurille.)
Kiitos Suomen Kulttuurirahastolle väitöskirjatyöni tukemisesta! Ilman pitkäjänteistä tukea en olisi pystynyt aloittaa podcastia harrastuksena väitöskirjan ohella. Kiitos Aino, kun suunnittelit podcastia kanssani ja olet antanut rakentavaa palautetta siitä. Kiitos Eetu Sadeharjulle podcastin valloittavan tunnusmusiikin säveltämisestä, olet todella taitava.
Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, joiden kanssa on ollut ilo tehdä töitä. Olette tuoneet paitsi taloudellisia resursseja tuottaa podcastia, mutta myös erinomaisia ideoita ja aiheita jaksoihin.
Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä uutta menneisyydestä löytyy podcastiin kerrottavaksi. Nyt iloitsen ja sitten palaan hymysuin studioon nauhoittamaan uusia jaksoja.