#97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 -tutkimushankkeen (Tampereen yliopisto) kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa ja joka tutkii Himmeä voitto? -hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta.
Shortly in English: Depression, Finland, and 90’s. You only need two of these words, and anyone in Finland can figure out the third one. Why is this? In this episode, we are talking about the experiences during the 90’s depression in Finland together with historian Ville Yliaska.
*Kaupallinen yhteistyö Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 -tutkimushankkeen kanssa.*
Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995 -tutkimushankkeen kanssa. Näiden kolmen jakson aikana hyppäämme aikakoneeseen ja päädymme ysärille, jota voidaan muistella vuosikymmenenä monin eri tavoin. Poliittisesti ja taloudellisesti 90-luku oli Suomessa muutosten aikaa: Neuvostoliitto romahti, laveasti todeten kylmän sodan yksi vaiheista päättyi, syvä ja vakava talouden taantuma eli lama tavoitti Suomen, Euroopan yhteisö muutti nimensä Euroopan Unioniksi, ja suomalaiset pohtivat isänmaallisuuden arvoa yhdentyvässä Euroopassa. Siinä vasta tapahtumia muutamien vuosien aikana.
Yhteistyön ensimmäisessä jaksossa pääsemme keskustelemaan aiheesta, josta oli tehtävä podcastiin jakso ennemmin tai myöhemmin – lama. Historioitsija Ville Yliaska toteaa jaksossa, että ”vaikuttaa siltä, että lamasta on tulossa Suomen historian toinen referenssipiste; ensimmäinen on talvisota ja toinen on lama”. Tämä on ihan totta, sillä esimerkiksi koronapandemian aikana vertauskuvia haettiin juurikin talvisodasta sekä 1990-luvun lama-Suomesta.
Himmeä voitto? -tutkimusryhmä, johon Villekin kuuluu, on Politiikasta.fi -kirjoituksessaan todennut, että ”Työttömyyden, näköalattomuuden, kotitalouksien velkakurimuksen ja romuttuneiden unelmien yhteiskunta ei tarjonnut turvaa, johon moni oli tottunut”.
Lama eli pitkäkestoinen ja vakava taantuma ei ole kertaluontoinen ilmiö, vaan lama on vieraillut eri mantereilla ja valtioissa eri aikoina. Suomessa 90-luvun lamasta voidaan mielestäni puhua tietynlaisena kansallisena traumana, sillä laman seuraukset olivat vakavat ja ne kantavat tutkimusten mukaan nykypäivään asti.
Jakson menneisyyden jälki kuvaa koskettavasti erään työttömän tarinaa vuodelta 1993. Teksti kuvastaa hyvin sitä, miten työttömät kokivat, että isänmaa hylkäsi heidät ja rikkoi sen kanssa tehdyn sopimuksen. Näin kuvainnollisesti sopimus piti sisällään esimerkiksi sen, että kunhan tottelee opettajia ja vanhempia, on ahkera ja opiskelee, niin siitä odottaa niin sanottu ”normaali” elämä palkintona.
Ennen lamaa tavalliset ihmiset ajattelivat Villen mukaan, että työttömyys ei voi sattua omalle kohdalle. Ajateltiin, että työttömiä olivat lähinnä alkoholistit ja laiskat. Kukaan ei siis varsinaisesti osannut ennakoida, että voisi joutua työttömäksi, koska se oli käytännössä mahdotonta. Kun lähtökohtaisesti pääomamarkkinoiden vapauttamisesta seurannut finanssikriisi aiheutti laman, tilanne työttömyyden suhteen muuttui. Suomen taloudelliset ja yhteiskuntarakenteet eivät kestäneet ajan muutoksia. Suomessa vallitsi 17% työttömyys, mikä oli OECD-maiden ennätys 2010-luvun eurokriisiin asti, minkä jälkeen ennätys siirtyi Kreikan nimiin.
Kaikki tämä aiheutti erityisesti työttömissä katkeruutta ja vihaa sekä epäilyksen siitä, että mistä muusta yhteiskunta on valehdellut. Tätä kuvataan menneisyyden jäljessä.
Ollessani nuori, teimme yhteiskunnan kanssa sanattoman sopimuksen: kunhan me vain jaksamme ahkerasti käydä koulua ja opiskella, takaa yhteiskunta meille työn ja tietyn taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman. Useimmat meistä tekivätkin niin. Ilman nykyisenkaltaisia opiskelutukia me paahdoimme talvet opintojen parissa ja kesät työssä, jos sitä saimme. Elimme niukasti, usein nälkääkin nähden, että saimme opintomme, joten kuten rahoitettua. Silmissämme siinsi vain kaikesta tästä tulevaisuudessa luvattu korvaus: työtä ja toimeentuloa. Nytpä yhteiskunta ei olekaan pitänyt tätä lupaustaan. Tämä aiheutti minussa suurimman pettymyksen ja vihan. Tunsin itseni aivan turvattomaksi, hylätyksi ja petetyksi. Mihin nyt enää voisin luottaa!
Katkelma on kirjoitettu vuonna 1993 ja sen on kirjoittanut työtön, joka osallistui SKS:n järjestämään Työttömän tarina -kirjoituskilpailuun
Keskustelemme jaksossa myös siitä, että miksi lama on niin kulttuurisesti tiedostettu ajanjakso Suomen lähihistoriassa. Vaikka Suomessa on ollut itsenäisyyden aikana monta lamaa, pelkkä lamasta puhuminen riittää, jotta mielikuvat matkaavat 90-luvulle.
Villen mukaan tämä johtuu siitä, että muille talouden taantumille on vakiintunut eri käsitteensä. Puhumme 1930-luvun lamasta pula-aikana, 1970-luvun lamasta öljykriisin aikana. Myöhemmin puolestaan 2010-lamasta puhutaan eurokriisinä, joten mikään 1990-luvun jälkeinen taantuma ei ole vielä syrjäyttänyt laman ja 90-luvun kulttuurista liittoa. Toinen yksinkertainen syy käsitteen ajalliselle vakiintumiselle on se, että 90-luvun laman syvyys oli poikkeuksellisen suuri.
Jakson kuunneltuasi opit, miten 1990-luvun lamaa on käsitelty eri tutkimusaloilla ja miten sen historia voidaan pääpiirteissään tiivistää. Kuulet jaksossa niin työttömien kuin työpaikkansa säilyttäneiden ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia lamasta, minkä lisäksi pääset pohtimaan sitä, miksi lamalla on niin paalutettu asema Suomen lähimenneisyydessä.
Tervetuloa ysärin Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Tuomas Tepora: ”Himmeä voitto? 1990-luvun alun murros Suomessa”. Julkaistu SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa 25.11.2022. Luettu 20.11.2023.
Tuomas Tepora, Aapo Roselius ja Ville Yliaska: ”Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa”. Politiikasta.fi, julkaistu 28.2.2022. Luettu 20.11.2023.
Yle Areena: ”7. Ikuinen lama”. Jakso julkaistu osana Politiikka-Suomi -dokumenttisarjaa 25.10.2021. Katsottu 20.11.2023.
LOTTA VUORIO 