#96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa
Lotta Vuorio © 2024 All rights reserved
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista!
Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen.
Shortly in English: Spirit and booze – how to transport alcohol to a country where it is forbidden to transport it? In this episode, we are talking about smuggling spirits during and after the Prohibition in Finland. The guest of the episode is Kalle Matsinen who has written Master’s thesis about the subject.
Podcastin jaksossa #27 keskustelimme väitöskirjatutkija Pirjo Ovaskaisen kanssa kieltolaista ja 1930-luvun anniskelupolitiikasta erityisesti ravintoloiden maailmassa. Tässä jaksossa jatkamme ikään kuin tuon aihepiirin ympärillä, sillä yhteisiä teemoja näille jaksoille on viina, juomakulttuuri ja kieltolaki.
Jakson näkökulma on kuitenkin erilainen, sillä Kallen kanssa keskustelemme alkoholista erityisesti taloushistorian näkökulmasta. Kalle tekee jaksossa osuvan noston siitä, että taloushistoria tutkii tyypillisimmin laillisia asioita ja rikoshistoria usein laittomia asioita, minkä vuoksi viinan salakuljetusta Suomessa ei ole tutkittu taloushistoriallisesta näkökulmasta aiemmin. Kallen mukaan viinan salakuljetus on liiketaloutta – nimittäin laitonta sellaista.
Kieltolaki – eli laki alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, varastossa pidosta, kuljetuksesta ja myynnistä – oli Suomessa voimassa vuosina 1919–1932. Laki kielsi kaiken 2,7% vahvemman alkoholin käytön ja hallussapidon kaikkiin muihin paitsi lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin.
Tämä tarkoitti Kallen mukaan sitä, että kieltolain aikana alkoholin markkinat olivat niin sanotusti vapaat, vaikkakin laittomat. Ei ollut olemassa rajoitteita, vaan ainoastaan hidasteita.
Kun kieltolakia tarkastelee talouden näkökulmasta, voi sitä kuvailla markkinavetoisena toimintana. Kieltolaki synnytti suuren kysynnän viinan salakuljetukselle, ja vaikka kieltolaki kumottiin, niin salakuljetus oli bisneksenä jo olemassa. Miksipä siis lopettaa kannattavaa toimintaa kieltolain jälkeenkin?
Jakson menneisyyden jäljeksi Kalle valitsin uutislähteen, jossa todetaan sama asia. Kieltolain purkaminen ei päättänyt salakuljetusta, vaan viranomaiset taistelivat salakuljetusta vastaan myös vuoden 1932 jälkeen.
Vaikka alkoholilainsäädäntömme on väkijuomista 9. päivänä helmikuussa 1932 annetulla lailla saatettu kokonaan uudelle pohjalle, ja ne erikoiset edellytykset, jotka täyskielto oli väkijuomien salakuljetukselle luonut, nyt ovat poistetut, ei kuitenkaan ole odotettavissa, että tämä salakuljetus ilman muuta lakkaisi. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat, vaikka niissä ei täyskielto olekaan ollut voimassa, joutuneet viime vuosina taistelemaan väkijuomien melkoista salakuljetusta vastaan, ja todennäköistä on, että meilläkin tarvitaan yhä edelleen tarmokkaita toimenpiteitä tämän laajalle levinneen ja ammattimaisesti harjoitetun rikollisen toiminnan ehkäisemiseksi.
Uutinen Uusi Suomi -sanomalehdessä 5. huhtikuuta 1932
Jaksossa Kalle kuvaa erinomaisen konkreettisesti ja selkokielisesti, miksi kieltolaki päätettiin purkaa. Kieltolakia yritettiin survoa laiksi jo ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917, mutta kieltolaki saatiin lopulta voimaan vuonna 1919. Vuonna 1931 puolestaan huomattiin, että valtiolla on talousongelma – rahaa ei ole ja rahaa pitäisi nyt saada.
Salakuljetus tarkoitti valtiolle käytännössä sitä, että laittomilla markkinoilla liikkui isot määrät tavaraa, josta ei maksettu veroa. Yksi yhteen pääteltynä olikin valtion näkökulmasta järkevää, että joka tapauksessa markkinoilla oleva kauppatavara saatettaisiin verosääntelyn piiriin.
Jaksossa Kalle kertoo lisää siitä, että mitä poliittisia huomioita kieltolain kumoamiseen liittyi hallituspuolueiden näkökulmasta. Tämä avaa hyvin sitä, että poliittista peliä on ollut myös menneisyydessä ja luultavasti tulee aina olemaan myös tulevaisuudessa.
Jakson kuunneltuasi tiedät, mitä on pirtu ja mitä vaikutuksia vuosina 1919–1932 voimassa olleella kieltolailla oli Suomessa. Opit myös, minkälaisia määriä viinaa salakuljetettiin niin kieltolain aikana kuin sen jälkeenkin ja miten salakuljetus ylipäätään oli mahdollista.
Hyppää pirtutorpedon mukaan Menneisyyden Jäljille!
Lähteet:
Kalle Matsisen Pro gradu -tutkielma (Tampereen yliopisto) julkaistaan pian vuoden 2024 alkuvuoden aikana ja linkitetään silloin luettavaksi
Martti Häikiö: Alkon historia. Kiuas, 2007.
LOTTA VUORIO 