#94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta

Menneisyyden Jäljillä – #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta
Lotta Vuorio © 2023 All rights reserved 
Löydät jakson myös Spotifysta, iTunesista ja Google Podcastista

Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa.

Shortly in English: One option for handling history is writing a fictional novel about it. But how important, then, is basing the stories on research and how to make the fictional story feel realistic? How to separate fact from fiction? What is the effect on history-awareness when reading books about the past that could have happen but didn’t? We are discussing these questions together with the author of popular Finnish romantic history novel series Ann-Christin Antell.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa.*

Historiaa ja menneisyyttä voi käsitellä monissa eri muodoissa, ja niistä tälle podcastille tutuimpia muotoja ovat erilaiset perinteiset tutkimukselliset tuotokset, kuten tutkimusjournaalit, artikkelit ja kirjat. Yksi historiallisen tiedon muoto on minua kiinnostanut pitkään ja olen toivonut, että saisin tätä koskien haastateltavan podcastiini – ja nyt se jakso on vihdoin koittanut.

Menneisyys toimii inspiraationa monenlaisissa fiktiivisissä tuotoksissa, kuten elokuvissa, tv-sarjoissa ja toden totta myös kirjallisuudessa. Ann-Christinin Puuvillatehdas-kirjasarja on ollut todella suosittu ja Ann-Christin on myös kirjoittanut kirjojaan hurjaa tahtia: joulukuussa 2023 historiaromaaneja löytyy hänen nimissään jo viisi kappaletta. Näistä ensimmäinen on julkaistu vuonna 2021 ja viimeisimmät vuonna 2023.

Minua kiinnostaakin kysyä Ann-Christiniltä jaksossa myös sitä, miten hän työstää kirjojaan ja miten ihmeessä niitä syntyy tätä tahtia. Jakson nauhoitushetkellä syksyllä 2023 Ann-Christin oli jo työstämässä uuden kirjasarjansa ensimmäistä kirjaa, ja hän ennen haastattelua oli käynyt tekemässä niin sanottua kenttätutkimusta Helsingissä tätä varten.

Maarian pappilan ruustinna Jenny Maria Montin Tallgren pappilan työhuoneessaan noin 1904-1905. Jenny Maria on yksi Ann-Christin Antellin romaanissa olevista henkilöistä. Kuvan lähde: Finna / Åbo Akademi

Ann-Christin valitsi jakson menneisyyden jäljeksi osuvasti otteen hänen omasta kirjastaan, josta käytännössä alkoi hänen matkansa kirjailijana. Ann-Christin nimittäin näki kymmenisen vuotta ennen ensimmäisen kirjansa kirjoittamista unen kyseisestä vuoropuhelusta, joka ei jättänyt häntä rauhaan unen ja tapahtumien jäädessä kesken.

Asiaa vuosien ajan pohtiessaan Ann-Christin päätyi lopulta antamaan mahdollisuuden sille, että hän voisi ja osaisi kirjoittaa historiallisen romaanin. Kysyin tietysti jaksossa, että onko Ann-Christin nähnyt unia tämän jälkeen muidenkin kirjojen tapahtumista jo etukäteen, mutta näin ei ole kuulemma samalla tavalla tapahtunut.

Fredrik katsoi häntä kärsivällisesti.
– Teille on eduksi myötätuntoinen luonteenne, mutta oletteko tullut ajatelleeksi, että tehtaamme antaa työtä ja elatusta juuri sille osalle köyhiä, joka muuten joutuisi kuluttamaan aikaansa toimettomana ja kasvamaan paheissa. Vaihtoehtona on puute ja kerjuulle joutuminen.
Fredrik nojautui lähemmäs Jennyä.
– Nälkävuosien aikana lapset saatiin päinvastoin tehtaan turviin välttymään nälkäkuolemalta. Varhainen tottumus työhön vaikuttaa suotuisasti heidän koko elämäänsä. Mielestäni Barkerin tehdas tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen.
Jenny tunsi sen taas. Hän alkoi menettää hermonsa. Silmät hehkuen hän kääntyi tuijottamaan miestä.
– Herra Barker, onko teille tullut mieleen, että jos te maksaisitte työntekijöillenne riittävää palkkaa, heillä olisi varaa elättää perheensä ja lapset voisivat käydä koulua eivätkä raataisi täällä kaksitoistatuntisia päiviä. Voitteko aivan rehellisesti väittää, että tämä on mielestänne lapsille sopiva paikka?
Fredrik haroi hiuksiaan ja vilkaisi taskukelloaan.
– Rouva Malmström, huomaan, että olemme taas eri mieltä, mutta en halua riidellä kanssanne. Haluaisitteko nähdä vielä värjäämön?

Katkelma Ann-Christin Antellin kirjoittamasta Puuvillatehtaan varjossa -romaanista, kirja julkaistu vuonna 2021

Koska emme tarjoa jaksossa mitään juonipaljastuksia kirjoihin, keskustelimme hyvin monista asioista erityisesti historiaromaanin kirjoittamiseen liittyvistä työvaiheista. Mielestäni oli todella hedelmällistä pohtia, missä määrin fiktiivinen mutta samalla monella tavalla tosiasioihin perustuva historiakirjallisuus sekä sitten varsinainen tieteellinen tutkimus ovat samalla sivulla tai eri sivulla.

Tulimme jaksossa siihen tulokseen, että molemmissa tarvitaan luovuutta. Tutkija tarvitsee luovuutta esimerkiksi pohtiessaan, minkälainen aineisto vastaisi tutkimuskysymyksiin, tai tehdessään perusteltuja tulkintoja aineiston pohjalta.

Keskeisin ero on kuitenkin siinä, kun historiantutkijan on todettava harmillisen usein, että meillä ei ole tarkkoja vastauksia esimerkiksi menneisyyden ihmisten arkisiin asioihin, keskustelunaiheisiin tai joidenkin henkilöiden elämän tapahtumiin liittyen, voi historiaromaanin kirjoittaja luoda fiktiivisen jatkeen sille, mihin fakta päättyy.

Tämä on mielestäni kenties kiehtovin asia fiktiivisessä historiakirjallisuudessa. Se tuo kuitenkin mukaansa pohdinnan siitä, minkälaista on vastuullinen fiktion kirjoittaminen, ja tästä Ann-Christin jakoi jaksossa viisaita ajatuksia.

Jaksossa opit, mitä on fiktiivinen historiakirjallisuus ja mitä työvaiheita kirjailijalla on elettyyn menneisyyteen osittain perustuvan romaanin työstämisessä. Kuulet myös pohdintaa siitä, mikä vastuu kirjailijalla on ihmisten historiatietoisuudessa, kuinka tarkkoja lukijat ovat yksityiskohtien paikkansapitävyydessä sekä minkälainen positiivinen vaikutus kirjoilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta.

Romanttista ja fiktiivistä matkaa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa. Gummerus, 2021.

Yle: ”Kirjailija Ann-Christin Antell kietoo historian romantiikkaan ja herättää vanhan Turun henkiin”. Julkaistu 18.2.2023, luettu 27.11.2023.

Yle: ”Kirjailija Ann-Christin Antell hyvästelee rakkaat hahmonsa”. Julkaistu 26.2.2023, luettu 27.11.2023.

Jätä kommentti