#92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä

31.10.202330.10.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosisatojen aikana? Kunnioittivatko menneisyyden ihmiset luontoa ja eläimiä enemmän kuin me nykypäivänä? Olisivatko menneisyyden suomalaiset poseeranneet tapetun nuoren karhun kanssa samalla tavalla kuin eduskunnan eräkerholaiset elokuussa vuonna 2023 tekivät? Jakson vieraana on perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa.

Shortly in English: Why have bears been in an important position in the mythologies in Nordic cultures? What are the meanings of myths regarding bears and have they transmitted to modern days? We will discuss these topics together with the guest of the episode, folklorist Pasi Klemettinen.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa.*

Ensimmäistä kertaa osana yhteistyötä SKS Kirjat -kustantamon kanssa otamme kokeiluun alekoodin SKS:n verkkokauppaan! Tämän podcastin kuulijoille on siis tarjolla -30% alennus kampanjakoodilla MENNEISYYDENJÄLJILLÄPODCAST, ja tämä etu on voimassa 17.10.–12.11. ajan. Kampanjakoodilla saa alennuksen esimerkiksi #89 jaksosta tutun Liisa Väisäsen kirjasta Salaiset symbolit, #91 jakson Sara Norjan kirjasta Alkemian historia sekä tämän #92 jakson Pasi Klemettisen kirjasta Karhu. SKS:n kirjakaupan löydät verkosta täältä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä – kontio, otso, mesikämmen, karhu. Karhuun on liittynyt vuosisatojen ajan – erityisesti aikana ennen kristinuskon valtaamaa uskontilaa Suomessa – paljon monimuotoisia myyttejä, joiden perintö yltää osin tähän päivään asti. Pasi on todennut, että ”karhun koettiin metsän väkivahvana valtiaana olevan ihmisen kaltainen olento, jolla oli käpälänsä pelissä jo aikojen alussa, kun eri kansat ja klaanit saivat myyttisen syntynsä”.

Meillä on edelleen tietynlainen ymmärrys ja uskomus karhusta metsänkuninkaana, ja metsästäjät ylläpitäjät osin edelleen karhunpeijaisiin liittyneitä perinteitä. Siitä huolimatta suhteemme niin luontoon kuin karhuihin on muuttunut ajan mittaan monella tavalla. Siinä, missä aikana ennen kristinuskoa maailmankatsomus perustui luonnon kunnioittamiseen, emme nykyisin enää usko luonnossa eläviin henkiin ja eläinten sieluihin. Aiemmat luonnonuskoon liittyvät myytit ja rituaalit vaikuttivat osaltaan metsästysperinteisiin ja erityisesti henkien kunnioittamiseen.

Karhuun liittyviä myyttejä on esiintynyt maantieteellisesti erityisesti havumetsävyöhykkeellä, kuten Pohjoismaissa. Myytit pohjautuivat ennen kaikkea ajatukseen syklisestä elämänkulusta: kaikella elävällä on sielu ja elämä perustui toistuviin vuodenaikoihin ja sen edellyttämiin töihin ja rituaaleihin.

Pasin valitsema menneisyyden jälki kuvastaa yhtä suomalaista tarinaa karhun luomiskertomuksesta. Loitsussa kuvaillaan, miten karhu on syntynyt ja miten karhu on päätynyt ihmisten maailmaan.

…Tuol’ on ohto synnytelty, Karhun poika kasvateltu.
Otavitten olkapäillä, Seihteen tähtien selällä.
Missä maahan laskettiin? Hihnoissa hopeisissa,
Variloissa vaskisissa, Kehän kultasen sisässä.
Tuoreille tuomikoille, Pahoille paju puroille.
Honka kasvo kankahalle, Hongassa hopea oksa,
Siit on hammas ensimmäinen, Ensimmäinen, viimenenkin, Suurimmainen, pienimmäinen.
Missä kynnet leivottiin, Kämmenet taputeltiin?
Päällä pensevän petäjän…

Kalevalainen loitsu, kirjoitettu muistiin Kiuruviedellä vuonna 1818

Karhun luomiskertomuksen myötä ajatuksena oli, että kun karhu kerran pyhänä olentona on laskettu ihmisten maailmaan, elää karhu ikuisesti ihmisten keskuudessa. Vaikka karhu metsästettäisiin ja tapettaisiin, ei karhun sielu kuollut. Näin ollen erilaiset karhujen metsästykseen liittyvät rituaalit varmistivat sen, että karhun sielu palautetaan takaisin luontoon.

Voidaan kenties ajatella, että tässä mielessä karhun metsästys ei näyttäytynyt niin raakana tekona, sillä karhu ikään kuin armahti itsensä metsästettäväksi sillä ehdoin, että sielu palautetaan takaisin luontoon. Kuten Pasi jaksossa toteaa, metsästyksessä ”mitään hirveän järisyttävän pahaa ei ollut tapahtunut, koska sielu on kuolematon”.

Nykypäivässä karhujen metsästys näyttäytyykin erilaisessa valossa. Kävimme jaksossa mielenkiintoisen keskustelun siitä, millä tavoin suhteemme luontoon ja myös karhuihin on muuttunut ajan saatossa. Tästä eräänä esimerkkinä käytimme elokuussa 2023 otettua kuvaa, jossa Kuhmossa järjestetyn karhujahdin osallistujat (mukana eduskunnan eräkerholaisia) poseerasivat pienen tapetun karhun kanssa. Kuvasta ja jahdista syntyi mielipiteitä jakava kohu.

Pasin kanssa päädyimme siihen, että nykyisin metsästysrituaaleissa on osin unohdettu rituaalien alkuperäinen tarkoitus. Kun karhujen hävittämisvimma alkoi jo Ruotsin vallan aikaan, siirryttiin vähitellen juhlimaan saalista, joissa herrat osallistuivat hienoihin pitoihin ja torvisoittokunnat soivat. Rituaalit vaihtuivat juhlistamaan ikään kuin metsästäneitä ihmisiä eikä niinkään kunnioittamaan karhua ja sen kuolematonta sielua.

Jakson kuuntelemalla opit, minkälaisia myyttejä karhuun on liitetty eri aikoina pohjoisten alueiden mytologioissa. Opit myös, mikä on myyttien tarkoitus ja miten syklinen ja lineaarinen aikakäsitys eroavat toisistaan.

Metsänkuninkaan ja Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Pasi Klemettinen: Karhu – Pohjoisten kansojen myyttejä. SKS, 2023.

SKS: ”Pasi Klemettisen kirja matkaa pohjoisten kansojen karhumyyttien jäljille”. Julkaistu 7.9.2023 SKS-nettisivuilla. Luettu 30.10.2023.