#90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa

3.10.20232.10.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Näitä teemoja yhdistää kehollisuuden käsite, jonka merkityksiä jaksossa avaamme. Keskustelemme myös siitä, miten videoita voi mahdollisesti hyödyntää liikunnan kokemuksia tutkiessa. tavoin Jakson vierailevana juontajana toimii Helsingin yliopiston väitöstutkija Aino Kirjonen.

Shortly in English: How people exercised in 19th century England? How did riding a bicycle, swimming, or doing gymnastics feel like? What were the reasons why people – men and women – were encouraged to do exercising and think about their health? In this episode, the producer of the podcast, Lotta Vuorio is talking about her doctoral research. The guest-interviewer of the episode is doctoral researcher Aino Kirjonen (University of Helsinki).

Podin kaikkein tarkkaavaisimmat kuulijat huomaavat nopeasti jaksoa kuunnellessa, että jakso onkin vähän erilainen kuin yleensä. Podin roolit kääntyivät ympäri, kun podcastin tuottaja (eli allekirjoittanut itse, Lotta Vuorio) istuukin haastateltavan penkillä ja väitöstutkija Aino Kirjonen toimii jakson vierailevana juontajana. Näin kulissien takaa kerrottakoon, että onnistuin melkein neljän vuoden ajan tuottamaan podcastia ilman, että toteutin jaksoa omasta tutkimusaiheestani. Aino kuitenkin painosti (ystävän lämmöllä) vihdoin tekemään jakson omasta aiheestani, mikä luonnollisesti on omasta mielestäni vallan kiintoisa aihe.

Arvelen, että minulla kesti tuottaa tämä jakso siitä syystä, että jakson tuottaminen ei tuo minulle itselleni mitään uutta – tunnenhan oman aiheeni kuin omat taskuni. Rakastan podcastin tuottamisessa sitä, että saan haastatella muita ihmisiä ja oppia heiltä uutta, tämä antaa itselleni henkilökohtaisesti paljon enemmän. Mutta lämmin kiitos silti Ainolle, että tämä jakso tuli tehtyä, sillä nyt podcastin kuuntelijat voivat oppia paremmin ymmärtämään, mistä lähtökohdista myös muita jaksoja tuotan.

Haluan tässä yhteydessä myös isolla sydämellä kiittää Suomen Kulttuurirahastoa (SKR), jonka myöntämän nelivuotisen apurahan voimin väitöstutkimus on ollut ja on vielä minulle mahdollista. SKR:n julkaisema Tammenlastuja-lehti haastatteli minua keväällä 2023 – voit lukea haastattelun täältä.

Jakso pohjautuu pitkälti Pro gradu -tutkielmaani, joka on avoimesti luettavissa täältä. Gradussa keskityin erityisesti ideaaleihin siltä, miltä näytti terve keho ja mitä kaikkea terveellä keholla pystyi tekemään sekä minkälaiset liikuntaharjoitukset tukivat terveen ja harmonisen kehon tavoittelemista. Väitöstutkimuksessani keskityn erityisesti liikunnan kokemuksen näkökulmaan, erityisesti yksilöiden kautta. Miltä liikunta on tuntunut tai voinut tuntua?

Kokemusta ei ole ihan yksinkertaista tutkia menneisyydessä, sillä sitä ei voi sellaisenaan täydellisesti tavoittaa. Ajatukseni on, että voin joka tapauksessa tutkia liikunnan kokemuksen niin sanottuja reunaehtoja: Missä liikuntaa harrastettiin ja kenen kanssa? Missä vaatteissa ja minkä välineiden avulla harjoiteltiin? Minkälaisia tuntemuksia liikunnan harrastaminen herätti ihmisissä?

Jakson menneisyyden jäljeksi valitsin yhden tutkimusaineistoni lempisitaateista, sillä se on niin värikäs ja adjektiiveilla rikastettu katkelma. Sitaatti kuvastaa niitä peittelemättömän rujoja syitä, minkä vuoksi ihmisten tulisi keskittyä hyvinvointiinsa ja terveyteensä. On kuitenkin huomioitava, että sitaatti on kirjoittajan henkilökohtainen kokemus ja kuvaus, jota on väritetty tukemaan kirjoittajan omia argumentteja niistä syistä, minkä vuoksi liikuntakasvatukseen tulisi keskittyä. Voi siis olla, että kirjoittaja on käyttänyt niin sanotusti hieman värikynää kuvauksessaan.

Kun kävelemme pitkin mitä tahansa ihmisiä täpötäynnä olevaa pääkatua, emme voi olla huomaamatta, kuinka rumaksi, epäviehättäväksi, vastenmieliseksi ihmisrotu on kasvanut, miten tylsiä, alhaisia kasvonpiirteitä, miten kuihtuneita, katalia, eleettömiä kasvon ilmeitä, mitä laahustamista, kömpelöä, epätasaista askellusta! Sievät kasvot ovat harvassa; kauniita kasvoja tuskin näkee. Jos näkisimme peittämättömän vartalon, sen näivettyneet raajat, kierot selkärangat, heikot nivelet ja väärissä mittasuhteissa olevat kehot, jotka tervehtivät silmiämme ihmiskuntamme irvikuvana, niin tuskin uskoisimme, että niin surullinen etäisyys on olemassa meidän ja Aatamin ja Eevan välillä.

Lääkäri Elizabeth Blackwell vuonna 1859 kirjassaan The Laws of Life with Special Reference to the Physical Education of Girls

Jos haluat suoraan siirtyä kuuntelemaan 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä, voit hypätä suoraan 15 minuutin kohdalle jaksossa. Sitä ennen keskustelemme Ainon kanssa siitä, miksi päädyin tutkimaan historiaa ja mikä minua historiassa ja menneisyydessä kiehtoo. Jos taas haluat kuulla pohdintaa juurikin matkastani tämän podcastin ja tutkimusaiheeni pariin, suosittelen kuuntelemaan jakson alusta alkaen.

Pidän itse siitä, että kuulen jaksojen vierailta heidän matkastaan tutkimusaiheiden tai heidän työtehtäviensä pariin, sillä se kertoo jotain motiiveista ja syistä esimerkiksi tehdä tutkimusta. Aino noudatti kuuliaisesti tavallisten podcast-jaksojen runkoa ja kysyi minulta tämän saman kysymyksen. Siihen oli omalla tavallaan jopa terapeuttista vastata.

Jakson kuunneltuasi opit omasta tutkimusaiheestani, 1800-luvun Englannin liikuntaan ja terveyteen liittyvistä käytännöistä ja käsityksistä. Kuulet, miten eri tavoin liikunta ymmärrettiin 200 vuotta sitten ja toisaalta mitä yhteistä nykypäivällä ja menneisyydellä on liikuntaan liittyvien harjoitusten ja terveyskäsitysten suhteen. Saat myös kuulla ajatuksiani siitä, miten nykypäivänä nauhoitettuja videoita voi hyödyntää historiantutkimuksessa.

Lähteet:

Lotta Vuorio: Sukupuolittunut liikunta ja kehollisuus 1800-luvun puolivälin Britanniassa. Helsingin yliopisto, Pro gradu -tutkielma. 2019.

Lotta Vuorio: ”Liike on lääke – Keho ja sukupuoli 1800-luvun puolivälin Britannian liikuntakasvatuksessa”. Suomen Lääketieteen Historian Seuran Hippokrates-vuosikirja 2019, 65–98. 2020.

Soile Ylivuori: Women’s Bodies and The Culture of Politeness. Creating and Contesting Gendered Identities in Eighteen-Century England. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden laitos, Helsingin yliopisto 2015.

Andrew Combe: The Principles of Physiology Applied to the Preservation of Health, and to the Improvement of Physical and Mental Education. Kuudes korjattu painos. Lontoo 1837.

Elizabeth Blackwell: The Laws of Life with Special Reference to the Physical Education of Girls. Sampson Low, Son, and Co. Lontoo 1859.

Mathias Roth: Movements or Exercises According to Ling’s System, for the Due Development and Strengthening of the Woman Body in Childhood and in Youth. Groombridge and Sons. Lontoo 1852.

Maclaren, Archibald: A System of Physical Education – Theoretical and Practical. The Clarendon Press. Oxford 1869.