#85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa

25.7.20234.8.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö 3 kommenttia

Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Millä tavoin kotivaraisuus ja valistusluonteinen kotitalous näkyivät Kotkaniemessä? Miten Martta-yhdistys ja Ellen Svinhufvud liittyvät yhteen? Miltä poliittinen historia voi näyttää kahvipöytäkeskustelujen valossa? Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen sekä historioitsija ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamies Maritta Pohls.

Shortly in English: How a home is turned into a museum? Who were Finnish president Pehr Svinhufvud and her wife Ellen Svinhufvud when they were at home? How political history can be understood when looked at from the kitchen or through craft skills? In this episode, we will talk about the Kotkaniemi home museum together with museum assistant Annastiina Löppönen and historian Maritta Pohls.

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa.*

Pääsin yhteistyön tiimoilta vierailemaan Kotkaniemessä, ja tähän vierailuun pääset mukaan Menneisyyden Jäljillä -podcastin uudella YouTube-kanavalla. Käy siis kurkkaamassa video, jossa näet upeat Kotkaniemen maisemat, kukkivan perinnepuutarhan, mäyräkoirat temmeltämässä perinnepuutarhassa ja tietysti kotimuseon tilat.

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö järjestää lauantaina 19.8.2023 Kotivara ennen ja nyt -seminaarin Kotkaniemen kotimuseossa Luumäellä. Seminaari on maksuton. Seminaariin
ilmoittautuminen sähköpostille osoitteeseen info@svinhufvudinmuistosaatio.fi 11.8.2023 mennessä. Voit tutustua seminaarin ohjelmaan alta.

Mitä lähemmäs sadatta jaksoa mennään, niin sitä useammin yllätyn siitä, mistä kaikista aiheista en ole vielä ehtinyt tuottamaan jaksoa. Yksi hämmennyksen aihe on, etteivät museot ole millään tavalla näkyneet podcastissa, vaikka ne ovat yksi keskeisimpiä instituutioita, joissa ihmisten historiakuvaa rakennetaan nykyajassa. Onneksi tämä vahinko saa korjauksen jakson myötä, kun pääsemme tässä jaksossa tutustumaan Kotkaniemen kotimuseoon.

Pääsin yhteistyön tiimoilta myös paikan päälle tutustumaan Kotkaniemen kotimuseoon 2. kesäkuuta 2023. Tämä oli ihan upea vierailu, josta jäi todella lämmin mieli. Museo sijaitsee Luumäellä, ja museo tuli vastaan jotenkin yllättäen ja nopeasti maantietä pitkin auton kyydissä istuessa. Matkustimme museolle yhdessä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamiehen Maritta Pohlsin kanssa, ja museolla meitä vastassa olivat museojohtaja Heini Kähkönen sekä museoamanuenssi Annastiina Löppönen.

Ennen vierailua Kotkaniemeen kenties odotin, että kotimuseo olisi jotenkin vahvemmin rakentunut Pehr Svinhufvudin presidenttiyden ja siten hyvin perinteisen poliittisen historian pohjalle. Tämä ennakko-oletus osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä Kotkaniemen kotimuseosta huokui politiikan sijaan nimenomaan kotoisuus. Tämä ilahdutti minua suuresti, ja Kotkaniemen upeat maisemat kauniisti restauroituine huoneineen saa edelleen hymyn huulilleni vierailua muistellessa.

Kuten Annastiina niin vierailun aikana kuin podcast-jaksossa toteaa, Kotkaniemen kotimuseo on ennen kaikkea koti. Se ei kerro vain presidenttiparin historiasta, vaan paljolti maalaistilan elämästä, aatelissuvun perinteistä ja kotitalouden tärkeydestä.

Jakson menneisyyden jäljeksi Annastiina valitsi Ellen Svinhufvudin kirjeen vuodelta 1919, jolloin Pehr ja Ellen asuivat Turussa. Kirjeessään Ellen jakaa selkeitä ja jämäköitä ohjeita Kotkaniemen tilan pehtoori Reetu Virtaselle. Vaikka Reetu piti tilasta huolta, niin Ellen oli ja halusi olla tietoinen Kotkaniemen tilan kuulumisista sekä myös taloudellisesta tilanteesta.

Kirjeestä välittyy myös se, miten tärkeä paikka Kotkaniemi oli Ellenille. Hän koki tehtäväkseen pitää huolta Kotkaniemestä myös ollessaan sieltä poissa.

Jos Reetu nyt myy heinää siellä, niin ei vaan anna niitä parhaita apilasheiniä, vaan niitulta. Jos opettaja taas tulee kiusaamaan, niin ei pidä antaa enemmän kuin 100 kg kerrassa, niin hän täytyy maksaa vanhat heinät ennen kun saa uusia. Hän sanoo tahtovansa 500 kg samalla kertaa. Halvemmalla kun 60 penniä kilosta ei anneta, rouva Plinatius on maksanut 70 penniä. Kyllähän ne sanoivat että heinät halvenevat, mutta senhän sitten näkee. Reetu on nyt sitten hyvä ja kuulostaa mitä kaurat maksaa, jos osaamme myydä niitä Helsinkiin Insinöörille. Matka tänne meni niin hyvin, tavarat jotka lähetettiin tavarajunassa ei vielä ole tulleet, kaiketi tänään tulevat. Minulla on oikein ikävä Kotkaniemeä, siellä oli niin hauska olla. Hyvästi nyt taas, paljon terveisiä täältä.

Ellen Svinhufvud kirjeessään Kotkaniemen tilan pehtoori Reetu Virtaselle 8. lokakuuta 1919, lähetetty Turusta

Pohdimme jaksossa myös kodin ja politiikan yhteyttä 1900-luvun alun kontekstissa. Siinä missä poliittinen historia on varhaisemmassa historiankirjoituksessa keskittynyt erityisesti vallassa oleviin henkilöihin, jotka useimmiten olivat miehiä, näkyy poliittinen ulottuvuus myös menneisyydessä muista näkökulmista. On hienoa, että poliittinen historia nykyään huomioi esimerkiksi naisten vaikutuksen politiikkaan, vaikka he eivät olisi olleet välittömän vallan kahvassa.

Maritta nostaa esiin jaksossa hienosti muun muassa sen, miten naiset erilaisen yhdistystoiminnan kautta vaikuttivat yhteiskunnallisesti. Tästä yksi selkeä esimerkki on Martta-yhdistys, jossa Ellen Svinhufvud oli mukana ollessaan mukana perustamassa Toikkalan Marttoja.

Nainen oli 1900-luvun alkupuolella perheessä se, joka ylläpiti kodin tärkeitä arvoja. Näin ollen naisille muodostui laajemmassa yhteiskunnassa tätä myötä poliittinen rooli, mitä kautta he esimerkiksi korostivat kotimaisuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä. Nämä olivat poliittisia teemoja, jotka heijastuivat kotiin.

Kuuntelemalla jakson opit, millä tavalla menneisyys näkyy kotimuseossa ja miten kotimuseon näyttelyitä voidaan rakentaa. Kuulet myös ajatuksia omavaraisuudesta ja valistushenkisestä kotivarasta, joka liittyi niin Ellen Svinhufvudiin kuin Marttoihin.

Kotoisaa matkaa Menneisyyden Jäljille!

Lähteet:

Kotkaniemen kotimuseon -nettisivut

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö -nettisivut

Maritta Pohls: Ellen Svinhufvud – Suomalainen säätyläisnainen maalta. Otava 2011.

Sirkka-Liisa Lehtinen & Sirkka Svinhufvud: Ellen Svinhufvud. Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan. Otava 2010.