#84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa

11.7.20239.7.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting, Yhteistyö Jätä kommentti

Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muutoin tietoa kylmästä sodasta? Pohdimme jaksossa myös muistitietotutkimusta ja sitä, mikä merkitys muistoilla on historiakuvan rakentumisessa. Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, jonka kirjoittama kirja Suomalaisten kylmä sota julkaistiin keväällä 2023.

Shortly in English: When did ”a cold war” turned into ”The Cold War”? How did Finnish people experience The Cold War and how it was visible in their lives? In this episode, we are talking about the emotions and experiences related to The Cold War in Finnish context together with Professor Antero Holmila (University of Jyväskylä).

*Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa.*

Tässä podcastissa ei ole käytännössä puhuttu yhtään sodasta tai perinteisestä sotahistoriasta, ja tämä on ollut tietoinen valinta. Podcastin ydintä on löytää teemat ja näkökulmat, jotka yllättävät ja tuovat menneisyydestä esiin jotain sellaista, mistä ei ole esimerkiksi koulussa historiantunneilla kuullut.

Sodista puhutaan usein valtioiden ja poliittisen historian kautta: kuka hyökkää minnekin, minä vuonna on kriisejä ja ketkä ovat valtioiden vallan kahvassa. Sodat ovat kuitenkin aina koskettaneet tavalla tai toisella tavallisia ihmisiä: sodista ja siihen kietoutuneesta politiikasta puhutaan, epävarmuutta ja uhkakuvia pelätään sekä erilaiset rajoitukset esimerkiksi kaupankäynnissä ja matkustamisessa vaikuttavat jokapäiväiseen arkeen. Tämä näkökulma on hienosti löytänyt tiensä tutkimukseen eri sotia koskien.

Tässä jaksossa sotahistoria tulee esiin kylmän sodan kautta, mutta jakson keskiössä ovat suomalaisten arkiset kokemukset ja tunteet kylmän sodan aikakautena. Niin sanotussa uudessa sotahistorian tutkimuksessa tunteet ja kokemukset on huomioitu jo pidemmän aikaa tutkimuksessa – tästä yhtenä kuuluisana suomalaisena esimerkkinä Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet (2013).

Anteron mukaan kuitenkin suomalaisten kokemuksia juuri kylmästä sodasta ei ole aiemmin kovinkaan paljoa tutkittu. Olikin podcastille sopivaa ja kiinnostavaa käsitellä nimenomaan kokemus- ja tunnehistoriaa kyseistä aiheesta.

Antero aloittaa kirjansa toteamalla, että ”jokainen kylmän sodan aikana elänyt ihminen oli kylmän sodan osallinen, kokija ja oman historiansa tekijä”. Näin ysärin lapsena itselläni ei ole henkilökohtaisia muistoja kylmästä sodasta, mutta Anterolla itsellään on. Hän kertookin kirjoittaneensa itsensä osin kirjaan sisään mukaan, minkä voidaan katsoa sopivan historiantutkimukseen, jossa tutkija tekee tutkimusta omasta merkitys- ja kokemusmaailmastaan käsin, tietenkin lähteisiin ja aiempaan kirjallisuuteen vahvasti perustuen.

Kirjan takana yhtenä lähdeaineistona on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa järjestetty muistitietokeruu nimeltä Kylmän sodan muistot ja kokemukset, joka toteutettiin vuoden 2020 ja 2021 vaihteessa. Antero toteaa, että tämä oli hyvä aika kerätä suomalaisten muistitietoa kylmästä sodasta, koska 1990-luvun alun tapahtumista oli ehtinyt jo kulua aikaa ja toisaalta Ukrainan sodan tapahtumat vuodesta 2022 alkaen eivät olleet alkaneet ja siten mahdollisesti vaikuttaneet muistitietokeruun tuloksiin.

Jakson menneisyyden jälkenä on ote muistitietokeruun vastauksista, josta nousee esiin yksi vahva kylmän sotaan liittyvä tunne – luottamus. Luottamus kosketti niin luottamusta Suomen valtionjohtoon, toisaalta uskoon Neuvostoliiton olemassaoloon sekä luottamus ympärillä olevaan tietoon. Menneisyyden jälki paljastaa myös asenteita ja ennakkoluuloja venäläisiä kohtaan sekä ajatuksia siitä, minkälaiset ilmaisut ovat olleet silloin tai nykyisin poliittisesti korrekteja tai toisaalta käytettyjä siitä huolimatta, että ne eivät ole olleet poliittisesti korrekteja.

Tärkeä huomio on, että menneisyyden jälki on ote lähdeaineistosta eikä kuvasta minun tai Anteron näkemyksiä sopivasta kielenkäytöstä.

Neuvostoliiton piti kestää ikuisesti. Sosialismi eteni ja suunta oli oikea. Eikä Suomessa voinut luottaa muihin kuin Kekkoseen. Hän osasi käsitellä neukkujohtajia. Ne luottivat häneen. Hän oli YYA-sopimuksen takuumies. Ja sen sopimuksen piti myös kestää ikuisesti. Nämä olivat ne yleiset tuntemukset, jotka kerta heitolla 90-luvun alkaessa romuttuivat. Paljastui kaikkea. Miten huonosti Baltian maiden asukkaita oli kohdeltu. Äitini oikein innostui ja hoki yhtenään ”ryssä, ryssä”. ”Mummi aina sanoi, että ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi”. Näin ei ollut saanut puhua aikoihin. Niin se sitten purskahti ulos niin räjähtävästi kuin kätketty ja salattu ”totuus” vain kykenee.

Vuonna 1962 syntynyt suomalainen mies, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kylmän sodan muistot ja kokemukset -muistitietokeruun aineistosta. Keruu järjestetty vuoden 2020 ja 2021 vaihteessa.

Jakson yksi mielenkiintoisin osuus on, kun keskustelemme Anteron kanssa siitä, mitä kylmä sota edes tarkoittaa.

Lähtökohtaisesti kylmä sota määritellään kahden maailmanjärjestyksen, ideologian ja taloudellisen järjestelmän – eli Yhdysvaltojen tai läntisen maailman sekä Neuvostoliiton – vastakkainasetteluna. Anteron mukaan tästä määritelmästä tulisi kuitenkin siirtyä tarkastelemaan ihmisten arkea, jossa kylmä sota on ikään kuin elefantti olohuoneessa. Se oli taustarakennelma, yhteiskunnallinen mekanismi ja politiikan teon väline. Kylmän sodan varjolla pystyttiin harjoittamaan monenlaisia toimia niin Suomessa kuin ulkomailla.

Itse käsite ”kylmä sota” (englanniksi ensin lainausmerkkeihin kirjoitettuna ”a cold war”, myöhemmin vakiintuneena The Cold War) vakiintui yhdysvaltalaisen toimittajan Walter Lippmannin vuonna 1947 julkaistun The Cold War -teoksen myötä.

Jakson kuunneltua opit, millä eri tavoin kylmä sota voidaan määritellä ja mitä kaikkea se tarkoittaa. Pääset tutustumaan suomalaisten kylmän sodan arkisiin kokemuksiin muun muassa kaupankäyntiin, matkusteluun ja keskustelukulttuuriin liittyen. Pohdimme lyhyesti vielä jaksossa, voidaanko kylmän sodan katsoa päättyneen vai onko mahdollisuuksia tulkita kylmän sodan yhä olevan käynnissä.

Minkälaisia muistoja sinulla on kylmästä sodasta, jos olet elänyt sen aikana? Muistojen värittämää matkaa Menneisyyden Jälijlle!

Lähteet:

Antero Holmila: Suomalaisten kylmä sota. Atena Kustannus 2023.

Masuda Hajimu: Cold War Crucible – The Korean Conflict and the Postwar World. Cambridge, MA: Harvard University Press. 2015.

Pia Koivunen & Simo Mikkonen: ”Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan”. Historiallinen Aikakauskirja 2/2022, sivut 133–140.

Pia Koivunen: ”Kylmän sodan Suomi ja historiallisen tarinankerronnan vaikeus”. Julkaistu Politiikasta -tiedeverkkolehdessä 20.1.2022. Luettu 4.7.2023.

Timo Vihavainen: Kansakunta rähmällään – Suomettumisen lyhyt historia. Otava 1991.