#86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa

8.8.20238.8.2023 julkaissut Lotta In History, Menneisyyden Jäljillä, PodcastEpisode, Podcasting Jätä kommentti

Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso!

Shortly in English: What are the Finns fuzzing about the year 1323? Why is it important for Finnish history or historical narrative? What happened in year 1323 when the Treaty of Nöteborg (Pähkinäsaaren rauha in Finnish) was made? In this episode, we are thinking of these questions together with Professor Anu Lahtinen and Docent Reima Välimäki.

On vuosi 2023, elokuun kahdeksas, kun tämä jakso pullahtaa ulos tuutista. Maalla ja valtiolla, jonka tunnemme nimellä Suomi, on selväpiirteiset maantieteelliset ja hallinnolliset rajat. Näistä rajoista länsi- ja pohjoisraja erottaa meidät Ruotsista ja Norjasta, ja tämän Suomen maan 1343,6 kilometriä pitkä itäinen raja aina Muotkavaaralta Virolahden rantaan erottaa meidät Venäjästä.

Mutta mitä tapahtuikaan melkein päivälleen 700 vuotta sitten, 12. elokuuta vuonna 1323? Siitä keskustellaan tässä jaksossa.

Tämä jaksoidea syntyi kolme vuotta sitten, kun keväällä 2020 Twitterissä käytiin luovaa ja hymyn huulille saavaa keskustelua siitä, pitäisikö historianopetuksessa käyttää enemmän meemejä. Kohteeksi valikoitui Pähkinäsaaren rauha 1323, ja tägi #ykskolkakskol oli syntynyt. Tuolloin painoin mieleeni, että kun Pähkinäsaaren rauha täyttää 700 vuotta, podcastiin on saatava jakso aiheesta.

Jakson menneisyyden jäljeksi valikoitui luonnollisesti suomennettu osa niin sanottua Pähkinäsaaren rauhan sopimusta, joka ei sellaisenaan ollut moderni rajasopimus. Itse alkuperäistä sopimusta ei ole jäänyt jälkipolville jäljelle, vaan mahdollisesta sopimuksesta tunnetaan ainoastaan keskiaikaisia kopioita. On myös spekuloitu sillä, olisiko alkuperäinen sopimus ollut vain suullinen, joka olisi myöhemmin kirjoitettu tekstiksi.

Keskiajalta tunnettuja sopimuskopioita tunnetaan kolme – latinankielinen, ruotsinkielinen ja venäjänkielinen. Näiden kopioiden pohjalta tutkijat ovat samaa mieltä, missä raja on kulkenut Karjalan kannaksella. Kopioissa mainitaan kuitenkin jokaisessa rajalle eri päättymispiste, minkä vuoksi siitä on käyty vuosikymmenten ja satojen aikana kiivastakin keskustelua, missä rajan loppu kulkee.

Minä suuri kuningas Juri kaupunginpään Alfarmiuksen, herttua Abrahamin ja koko Novgorodin kansan kanssa, minä tein rajasopimuksen veljeni Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan kanssa. Ja tulivat Ruotsin kuninkaan luota lähettiläinä Eerik Tuurenpoika, Hemming Ødgislason, Pietari Jooninpoika ja pappi Waemundus. Siellä olivat Gotlannin kauppiaista Ludovicus ja Fodra. Me uudistimme pysyvän rauhan ja suutelimme ristiä. Ja jos joitakin rikoksia tätä rauhaa vastaan tehdään meidän tai teidän puoleltanne, se ei missään suhteessa saa estää tätä rauhan uudistamista; ja rikkojia on ojennettava; missä joku rikkoo, siellä hän on velvollinen suorittamaan korvauksen Jumalan lain mukaan.

Ruhtinaiden kirjeestä, joka tunnetaan Pähkinäsaaren rauhan sopimuksena, vuodelta 1323
Käännös latinankielisestä versiosta teoksessa Suomen historian dokumentteja, osa 1 vuodelta 1968

Anu toteaa hyvin jaksossa, että kun puhutaan rajoista 1300-luvulla, niin ei pidä vähätellä sitä, mitä ihmiset tiesivät ympäristöstään.

Monilla ihmisillä oli hyvä maantieteellinen ymmärrys esimerkiksi siitä, mistä tietyt reitit kulkivat ja missä metsästysalueet esimerkiksi menivät. Samalla pitää muistaa, että ihmisten tapa käsittää maailmaa ei perustunut tarkkoihin karttoihin tai satelliittipaikannukseen, kuten meillä nykypäivänä.

Rajoissa ja niiden määrittelyssä on siis ollut jo lähtökohtaisesti paljon sopimuksenvaraista ja löyhästi määriteltyä. Konkreettisesti rajojen määrittely on myös vaatinut sitä, että joku rajalle menee ja rajakiven maastoon iskee. Se ei varmastikaan ollut kovin haluttu tehtävä, kun puhutaan esimerkiksi umpeen kasvaneesta korpimetsästä. Näin ollen rajoissa tietyt kohdat olivat aina tärkeämpiä ja tarkemmin määriteltyjä kuin toiset.

Tässä jaksossa opimme, mitä Pähkinäsaaren rauhaa ennen tapahtui ja mitä seuraamuksia sillä on ollut nykypäivään asti. Mietimme, onko keskustelu Pähkinäsaaren rauhasta saanut liioitellut mittasuhteet ja mitä käytännön vaikutuksia Pähkinäsaaren rauhalla oli omana aikanaan.

Menneisyyden Jäljillä juhlistetaan #ykskolkakskol juhlavuotta, 700 vuotta Pähkinäsaaren rauhasta!

Lähteet:

Suomenmaa: ”Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa suomalaisia edelleen taloudellisesti ja terveydellisesti – Historian oppituntien klassikko täyttää 700 vuotta”. Julkaistu 27.5.2023.

Yle: ”Historioitsija: Pähkinäsaaressa ei vedetty Suomen itärajaa – silti 700-vuotias rauhan raja jakaa Suomen geneettisesti kahtia”. Julkaistu 23.1.2023.